Muistutus Fastholman ja teknisen huollon alueen asemakaavaehdotukseen

Lähetimme Helsingin kaupungille muistutuksen Fastholman ja teknisen huollon alueen asemakaavaehdotuksesta 8.4.2025.

—

Muistutus Fastholman ja teknisen huollon alueen asemakaavaehdotukseen (Dnro HEL 2022-010437)

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys on tutustunut Fastholman ja teknisen huollon alueen  asemakaavaehdotukseen ja aineistoihin. Olemme myös tehneet kaava-alueelle ja sen ympäristöön useita maastokäyntejä sekä seuranneet Fastholman luontoa vuosikymmenten ajan. Lisäksi osallistuimme Herttoniemi-seuran ja kaavan suunnittelijoiden kanssa kaavaehdotusta koskevaan palautekeskusteluun, joka pidettiin etänä huhtikuun alussa.

Pidämme hyvänä, että seurakuntayhtymän maalle esitetään kaavamerkintää vl/s, joka toivottavasti säilyttää rantametsien nykyisen luonnon monimuotoisuuden. Kaavaehdotukseen tehtiin lisäksi tarpeellinen parannus Natura-arvion suosituksena, kun pitkospuupolku poistettiin Natura-alueen vierestä. Sen sijaan näemme teknisen huollon alueen erittäin ongelmallisena ympäröivän luonnon ja koko Viikki-Kivikko -vihersormen kannalta. Muistutuksessa keskitymme siihen.

Ensisijainen vaatimuksemme on, että nykyinen ja kaavaehdotuksen esittämä teknisen huollon alue siirretään pois Fastholmasta paikkaan, missä se ei aiheuta merkittävää haittaa luonnolle. Toiminnot kannattaa hajasijoittaa Kaakkois- ja Itä-Helsinkiin mahdollisimman lähelle aurausalueita. Tyhjiä tontteja löytyy esimerkiksi Herttoniemen teollisuusalueelta. Arvokas luonto ja tärkeä virkistysalue ei voi olla ensisijainen kohde luonnolle haitalliselle toiminnalle. Nykyiset kentät on ennallistettava siten, että ne lähestyvät luonnonmukaista tilaa.

Toissijaiset vaatimuksemme koskevat teknisen huollon alueen luontohaittojen minimoimista, mikäli kaavaehdus etenee tarkistettuun kaavaehdotukseen.

Ensisijaisesti: Teknisen huollon alue pois Fastholmasta

Kaavaehdotuksen suurin ongelma on, että se kaventaa aitoineen merkittävästi Viikki-Kivikko -vihersormea, joka toimii myös ekologisena yhteytenä ulottuen Helsingin rannikolta Sipoonkorpeen. Eri lajien mahdollisuus liikkua ja siirtyä ekologisessa yhteydessä on täysin olennaista luonnon monimuotoisuuden kannalta. Eläimille yhteys on tärkeä ravinnon löytämisen, levon ja lisääntymisen takia.

Viikki- Kivikko -ekologista yhteyttä on jo viime vuosina heikennetty monessa kohdassa rakentamisen takia. Uusia uhkia on näköpiirissä kuten Fastholman kaavaehdotus, Kivikon metsän läpi suunniteltu pikaraitiotie, Lahden- ja Porvoonväylän leventäminen sekä yleiskaavan osoittama rakentaminen koko vihersormessa. Ekologiset yhteydet eivät toimi ekologisella tasolla, elleivät ne ole tarpeeksi leveitä ja edusta yhdistämiään alueita riittävällä tasolla. Symbolinen säästäminen ei siis riitä, vaan yhteyksien nakertaminen on aidosti lopetettava.

Aidatun alueen kiertäminen olisi useille lajeille riskialtista ja hankalaa aitauksen laajuudesta riippuen. Länsi-Herttoniemen puolella korkea kalliojyrkänne ja ulkoilijoiden suuri määrä, pyöräilijät mukaan lukien, muodostaa esteen eläinten liikkumiselle. Teknisen huollon alueen koilliskulmassa eläinten kiertoreitti kulkisi lähes ruovikossa. Kaikille eläimille se ei sovellu.

Kaavaehdotuksen ja sen aineiston mukainen teknisen huollon alueen rakentaminen ja aitaaminen olisi suuri muutos nykytilanteeseen, koska nyt eläimet pääsevät liikkumaan vapaasti kenttien ruderaattien poikki ja kenttien välissä kasvavaa metsäkaistaletta pitkin. Luonto on vallannut myös nykyiset kentät. Kaava-alue on tärkeää lintu-, matelija- ja sammakkoeläin- ja lepakkoaluetta. Lumikasojen sulamisvedet muodostavat matalia  lammikoita, joilla useat linnut ruokailevat ja levähtävät, ja toiset jäävät pesimään kenttien ympäristössä. Sammakot lisääntyvät samoissa lammikoissa. Pöllöt saalistavat kenttien jyrsijöitä. Karut kentät niinikään toimivat monien eläinten suojaisina levähdyspaikkoina ja  ruderaattikasvillisuuden elinympäristönä.

Katulumen haitta-aineet ovat saastuttaneet ympäristöä Fastholmassa ja Vanhankaupunginlahdella puoli vuosisataa. Se on ollut kaupungin tiedossa pitkään, mutta vasta nyt haitta-aineita on selvitetty. Kaavaehdotuksen mukaan lumen mukana tulevia roskia  ja haitta-aineita pyritään puhdistamaan, jos uusi teknisen huollon alue toteutuu. Teknisen huollon alue kuitenkin heikentäisi monien lajien elinympäristöjä viereisillä luonnonsuojelualueilla, kun nykyisten kenttien kasvillisuus,  puusto ja eläimistö häviävät rakentamisessa,  suuri osa maanpinnasta asfaltoidaan, valaistus lisääntyy ja aidat haittaavat eläinten liikkumista. Teknisen huollon alue myös laajenisi nykyisestä ympäröiviin METSO-kriteerit todennäköisesti täyttäviin metsiin ja luonnonsuojelualueisiin rajautuviin kartoittamattomiin tervaleppäluhtiin sekä muihin uhanalaisia metsäluontotyyppeihin. Lisäksi Herttoniemen metsäselänteellä Fastholmaan johtavan tien viereen suunnitellaan kävely- ja pyöräilytietä puron päälle, jolloin myös runsaasti kookkaita puita jouduttaisiin kaatamaan. 

Vaadimme kenttien ennallistamista luonnonmukaista vastaavaan tilaan huomioiden ympäröivän luonnon muuttuminen ja nykytila. Samalla olisi hyvä luoda matalia lammikoita, samankaltaisia, joita nyt lumikasojen sulaessa muodostuu kentille ja jotka ovat linnuille tärkeitä.

Toissijaisesti: Kaavaehdotuksen haittoja lieventävät muutokset

Jos kaavaehdotuksen suunnittelua ei keskeytetä, vaan suunnittelu jatkuu tarkistettuun kaavaehdotukseen, näemme, että vähintään seuraavat muutokset ovat tarpeellisia. Yhdistys esitti osan niistä jo osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan esitetyssä mielipiteessä.

– Kaavaehdotuksen kartalta puuttuu nyt olennaista luontotietoa, kuten puro Fastholmaan johtavan tien vieressä. Kaavamääräykset ovat luonnon kannalta puutteellisia. Luontokartoituksia tarvitaan ehdottomasti lisää. Esimerkiksi teknisen huollon alueen länsi- ja lounaispuolella sijaitsevat metsät on syytä kartoittaa, koska kaavaehdotuksessa ne rajautuvat teknisen huollon alueeseen. Tarvitaan myös lisää kartoitustietoa lepakoista, linnuista ja maassa liikkuvista eläimistä teknisen huollon alueella ja sen vaikutusalueella.

– Teknisen huollon aluetta ei tule laajentaa nykyisten kenttien alueesta ympäröiviin metsiin, jotka ovat osin tai kokonaan arvokkaita lintu-, lepakko-, sammakkoeläin- ja matelija-, kääpä- ja metsäalueita.

– Kapea metsäinen yhteys, joka kulkee etelä-pohjoissuuntaisena kenttien keskellä, on  säilytettävä eläinten kulkureittinä ja ekologisena yhteytenä. Sitä tulee leventää istuttamalla puita, eikä sitä tule aidata. 

– Teknisen huollon alue on jätettävä kokonaan ilman aitoja, koska aidoista koituu suurta haittaa eläimille. Avoimet portit ja aidan alla oleva rako eivät riitä kaikille alueella liikkuville lajeille.

– Valaistusta on minimoitava teknisen huollon alueella, koska se häiritsee etenkin lepakoita ja hyönteisiä, mutta myös muitakin eläimiä. Se on määriteltävä kaavamääräyksessä tarkemmin muun muassa valon voimakkuuden ja suuntaamiseen sekä eläimille mahdollisimman vähän haittaa aiheuttavan valon spektrin valitsemiseksi. 

– Teknisen huollon alue rajautuu sen itäreunassa juoksuportaiden kohdalla liian lähelle ulkoilutietä. Suojaviheraluetta on ulkoilutien huoltoalueen välissä vain noin 6 metriä. Kapealla suojaviheralueella on kausikuiva puro tai vesialue, joka yhdistää luonnonsuojelualueiden arvokkaita metsiä ja uhanalaisia tervaleppäluhtia. Se tulee säilyttää.  Suojaviheraluealuetta on syytä leventää tällä kohdalla vähintään 20 m leveäksi ja teknisen huollon alueen rajaa siirtää. Puuttomalle alueelle  on istutettava puita ja ennallistettava se muun suojaviheralueen mukaiseksi luontotyypiksi.

– Laskeutus- ja saostusaltaat on suunniteltava niin, etteivät altaat aiheuta eläinten hukkumisvaaraa ja niin etteivät niihin kertyvät roskat ja haitta-aineet aiheuta vaaraa eläimille.

– Kävely- ja pyöräilytie, jota esitetään Majavatieltä Fastholmaan johtavan ajotien viereen, uhkaa puroa, joka myös kulkee ajotien vieressä, samoin kuin monia kookkaita vanhoja puita. Ei ole hyväksyttävää siirtää puroa kulkemaan putkessa. Puro tarjoaa elinympäristön monille lajeille. Siinä viihtyvät ruokailevat ja kylpevät linnut sekä sammakot. Puro on ennallistettava niiltä osin kuin lumirekkaliikenne on ruhjonut sitä. Niin ikään Väinönlehdon metsäisen puiston niityn leikkaus on ulotettu säännöllisesti puroon heikentäen sitä. Tämä haitallinen käytäntö on syytä muuttaa. Kaava-alueelle, puron yläpuolelle, keskelle kukkivaa niittyä Väinönlehdossa  kaavaehdotus esittää ylimääräistä kävely- ja pyöräilytietä, josta on syytä luopua. Nykyisen ajotien liikenteen turvallisuudesta tulee huolehtia ajo-opastuksin, hidastein ja varoitusmerkein niin, että  kävelijät ja pyöräilijät voivat kulkea tiellä turvallisesti. Lumirekkojen määrä ja teknisen huollon alueen käyttö on rajattava sellaiseksi, että turvallinen liikenne on mahdollista.

– Katsomme, että lumenvastaanottopaikkatoiminnalle tulisi hakea ympäristölupa Ympäristönsuojelulain 27 § perusteella, koska toiminnasta saattaa aiheutua vesistön pilaantumista ja koska toiminnasta saattaa ympäristössä aiheutua eräistä naapuruussuhteista annetun lain (26/1920) 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Ympäristöluvassa on muun muassa määriteltävä sulamisvesien puhdistusmenetelmät sekä rajoitukset toiminnan raskaalle liikenteelle.

Helsingissä 8.4.2025,

Eeva Rantala
puheenjohtaja
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry

Anders Backström
järjestösihteeri
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry