Tarvitsemme luontoa
Luonnolla suuri merkitys hyvinvoinnillemme
Luonnon merkityksestä hyvinvoinnillemme on runsaasti tieteellistä näyttöä. Tutkimukset nostavat vahvasti esiin luonnon ja siellä liikkumisen terveyshyödyt. Tarvitsemme ympärillemme luonnonvihreää voidaksemme hyvin niin henkisesti kuin fyysisesti. Lähiluonto on tämän kannalta merkityksellistä: terveys ja hyvinvointi vahvistuvat erityisesti, kun luonto on lähellä asuinaluetta. Puustoiset viheralueet parantavat myös ilmanlaatua.
Metsässä oleskelu
- pienentää stressihormonin määrää veressä jo viidessä minuutissa
- kahdenkymmenen minuutin metsäkylpy vaikuttaa myönteisesti mielialaan, verenpaine laskee, syke rauhoittuu, lihasjännitys alkaa helpottaa ja stressaantuneet aivot rauhoittua
- aito metsäympäristö vahvistaa myös keskittymiskykyämme ja immuunipuolustustamme – maaperän mikrobeille altistuminen vaikuttaa positiivisesti.
Tutkimusnäyttö terveyshyödyistä selvää
Tutkimusnäyttö luonnon terveyshyödyistä on selvä erityisesti mielenterveyden – masennuksen, mielialan ja stressin – kannalta. Lähimetsät ja viheralueet auttavat myös ehkäisemään esimerkiksi sydän- ja verisuonitauteja, mahdollisesti hengityselinsairauksia ja allergioitakin.
Metsässä olo niin virkistää kuin rauhoittaa sekä tukee terveyttämme. Hyvinvointiamme vahvistava säännöllinen kosketus monipuoliseen luontoon edellyttää luonnonympäristöjen helppoa saavutettavuutta, mikä korostaa lähiluonnon ja sen laadukkuuden merkitystä. Kuitenkin rakentaminen Helsingissä kohdistuu paljon juuri tähän asukkaille monella tapaa tärkeään lähiluontoon.
Luonnonvarakeskuksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen selvitys vuodelta 2024 tuo esiin millainen rahallinen arvo luonnolla on hyvinvointimme kannalta. Hyöty kansantautien ehkäisemisessä voi olla jopa satoja miljoonia euroja, todennäköisesti suurempi. Esimerkiksi Belgiassa luonnon terveyshyöty on arvioitu olevan 464 euroa asukasta kohden vuodessa. Suomeen suhteutettuna tämä tarkoittaisi jopa 2,5 miljardia euroa vuodessa.
”Jatkossa tarvitaan luontoympäristöä paremmin säästävää kaavoitusta ja rakentamista. Alueiden suunnitteluun on tärkeää kytkeä mukaan erilaisten asukasryhmien odotukset ja toiveet” toteaa tutkimusprofessori Liisa Tyrväinen.
Lue lisää aiheesta
Luonnonvarakeskuksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen selvitys | Luonnovarakeskus
Viisi vinkkiä: luonto hellii ja hoivaa | Luonnonsuojelija-lehti
Luonto elvyttää, rauhoittaa ja lievittää stressiä | Mieli ry
Luonnosta mielenterveyttä, kuntoa ja elämänlaatua | Duodecim terveyskirjasto
Luonnon monimuotoisuus edistää kansanterveyttä | Duodecim terveyskirjasto
Planetaarinen terveys | Luonnonsuojelija-lehti
Kaupunkivihreä on kriittistä infrastruktuuria
”Kaupunkivihreä on kriittistä infrastruktuuria” toteaa professori Ranja Hautamäki, joka on ohjannut Aalto-yliopistossa, Helsingin yliopistossa sekä Hämeen ammattikorkeakoulussa tehtyä tutkimusta. Puiden ja muun kasvillisuuden määrä on vähentynyt Helsingissä, mikä on paha asia ihmisten ja ilmaston kannalta.
Kasvillisuus on tärkeää ilmastonmuutoksen hallinnassa, kun kuumuus sekä rankkasateista johtuvat tulvat lisääntyvät. Tiivis rakentaminen vaikuttaa lämpötiloja nostavasti, puut päinvastoin. Ne myös imevät tehokkaasti hulevesiä. Kasvillisuutta tarvitaan kaikkialla ympäri kaupunkia – viheralue etäällä ei auta muualla. Kaupunkiluonnolla on merkitystä myös hiilinieluna, päästöjen vähentämisessä.
Professori Ranja Hautamäki kyseenalaistaa Helsingissä vallalla olevan tiivistämisideologian ilmastohyödyt. Tiivis rakentaminen ei ole ilmastoteko eikä kivikaupunki kestä vaikeutuvia ilmasto-olosuhteita kuten vihreämpi. Puut ja kasvillisuus pitäisi rinnastaa elämisen kannalta muihin välttämättömiin rakenteisiin kuten esimerkiksi katuihin ja kunnallistekniikkaan.
Kansainvälinen tutkijayhteisö on kehittänyt 3–30–300-mallin, jolla on helppo havaita onko kaupunkiympäristössä riittävästi vihreää: jokaisen asunnon ikkunoista pitäisi näkyä vähintään kolme puuta. Latvuspeittävyyden – joka kertoo puiden osuudesta suhteessa kaupunkialueeseen – olisi tarpeen olla jokaisessa kaupunginosassa 30 %. Lähimmälle viheralueelle matkaa saisi olla pisimmillään 300 metriä.
Lue lisää aiheesta
Aalto-yliopiston, Helsingin yliopiston ja Hämeen ammattikorkeakouun selvitys | CO-CARBON-hanke
3-30-300 Rule | Milford
Tutkijalta suorat sanat pääkaupungille: kaupungeista tulee kuumia ilman kasvillisuutta ja puita | Yle-uutinen
Viisi asiaa, jotka päättäjien tulee tietää hiiliviisaasta kaupunkivihreästä | Aalto-yliopisto
Sivu luotu 28.11.2024.
