Helsyn kuntavaaliteesit
–
Kestävä ja elämän maapallolla mahdollistava tulevaisuus tehdään oikeilla päätöksillä tässä ajassa.
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry on laatinut omat kuntavaaliteesit. Vaadimme, että Helsingissä tehdään ympäristön, luonnon ja ihmisten kannalta kestävää politiikkaa.
Vaaliteeseissämme esitämme toimet, joiden tavoitteena on, että luonto- ja elinympäristöt säilyvät elinkelpoisina myös tulevaisuudessa kaikille lajeille, luonto- ja lajikato ei etene, kulttuuri- ja rakennusperintö säilyy osana kaupunkirakennetta ja hiilineutraalius sekä ihmisten vaikuttamismahdollisuudet toteutuvat Helsingissä.
Vaikuttavia ympäristö-, luonto- ja ilmastotekoja tehdään myös kaupungeissa.
- Uusi rakentaminen ei saa vähentää Helsingin luontoalueiden pinta-alaa
Helsingin metsäverkoston ydinmetsät ovat pieniä ja siksi ympäristömuutoksille alttiita. Helsingin maankäyttöä on suunniteltava ja toteutettava siten, että uudisrakentaminen kohdistuu täydennysrakentamisena jo ennestään rakennetuille alueille ja kaupungin luontoalueet säilytetään nykyisessä laajuudessaan. Periaatetta tulee noudattaa myös Östersundomin kaupunkisuunnittelussa.
Yleiskaava 2016:n rakentamismerkinnät viheralueilla tulee käydä läpi ja kaava on asetettava läpikäynnin ajaksi viheralueilla toteutuskieltoon. Aivan ensimmäiseksi on lopetettava uhanalaisten luontotyyppien tuhoaminen rakentamalla.
- Suunnittelun edellytyksenä on oltava kattavat ja ajantasaiset luontoselvitykset
Kaikilla rakennettaviksi suunnitelluilla luontoalueilla on oltava suunnittelun pohjana kattavat, ajantasaiset ja tutkimukseen perustuvat luontoselvitykset. Luontoselvitysten on perustuttava puolueettomaan, tutkittuun tietoon riittävän varhaisessa vaiheessa ja ennakoiden.
- Lisää luontoa kaupunkiin!
Rakennettuun ympäristöön, kuten ylläpidettyihin puistoihin sekä katujen ja teiden reunoille on lisättävä puita, pensaita, kukkivia niittyjä ja muuta kasvillisuutta. Monimuotoisuuden turvaamiseksi lajien on oltava nimenomaan paikallisia luonnonkasveja eikä ulkomaisia puutarhakasveja. Lajien valinnassa ja muussa suunnittelussa tulee alusta asti hyödyntää ajantasaista ammattitaitoa. Olemassa olevaa luontoa, kuten paikalla kasvavia puita, on säästettävä.
Luonnon monimuotoisuuden lisäksi monipuoliset viheralueet parantavat kaupungin lämmönsäätelyä, hulevesien hallintaa ja maisema-arvoja sekä lisäävät kaupunkilaisten terveyttä ja hyvinvointia.
- Suunnitteluun on saatava aitoa vuorovaikutusta
Kaupunkilaiset kokevat, että he eivät pysty riittävästi vaikuttamaan kaavoitukseen liittyvissä asioissa. Nykyinen vuorovaikutusmalli on epäonnistunut. Kaupunkilaiset haluavat aitoa vuorovaikutusta ja todellisia vaikuttamisen mahdollisuuksia. Suunnitteluprosessi on tehtävä aidosti demokraattiseksi ja riittävän läpinäkyväksi, jolloin kuntalaiset nähdään osallisina kaavoituksessa myös kuntavaalien välillä.
- Ainutlaatuista meriluontoa on suojeltava
Helsingin on vaalittava nykyistä paremmin ranta- ja meriluontoaan. Merentäytöistä esimerkiksi Lauttasaaressa, Salmisaaressa, Vartiokylänlahdella ja Rajasaaressa on luovuttava ja ruoppaukset ja muu merenpohjan häirintä on minimoitava. Koivusaaren rakentamissuunnitelmista on luovuttava. Jäljellä olevat meriajokasniityt ja muut uhanalaiset vedenalaiset luontotyypit on säilytettävä.
Helsingin on varauduttava riittävin toimin jatkuvasti kasvavaan, merellä tapahtuvien öljyonnettomuuksien ja -vahinkojen uhkaan.
- Helsingin on harjoitettava nykyistä kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa
Helsinki on kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämisessä jäljessä Kööpenhaminaa, Tukholmaa ja Osloa. Kivihiilen käyttö loppuu vihdoin tähän vuoteen, mutta maakaasun (kaukolämmöstä 24 % v. 2024), polttoöljyn sekä biopolttoaineiden polttamisen määrätietoisesta karsimisesta ei ole vielä päätöstä.
Ilmastopolitiikan kunnianhimon tasoa on nostettava. Vuoden 2030 tavoitteeksi on otettava Tukholman tavoin enintään 0,6 tonnin kasvihuonekaasupäästöt asukasta kohden tai tätä vielä paljon tiukempi Oslon tavoite.
Liikenne on tästä keväästä alkaen nousemassa suurimmaksi päästölähteeksi Helsingissä, joten liikenteen päästöjen vähentämistä on määrätietoisesti jatkettava. Tavoitteeksi tulee ottaa liikenteen päästöjen vähentäminen 80 prosentilla vuoteen 2035 mennessä vuoden 2005 tasosta. Kulutusperäisille päästöille (mm. investoinnit, lentäminen, ruoka) on asetettava Tukholman tavoin puolitustavoite.
- Kansallinen kaupunkipuisto on toteutettava riittävän laajana
Helsingin kansallisen kaupunkipuiston perustamistyötä jatketaan ja asia tuodaan poliittiseen käsittelyyn. Suunnittelutyössä alustavaa Keskuspuistoon pohjaavaa aluerajausta on laajennettava liittämällä mukaan Helsinkipuiston vihersormi kokonaisuudessaan ja yhteys keskustan kulttuuriympäristöihin. Perustamispäätöksen yhteydessä on kirjattava puiston tuleva laajennuspolku myös muihin vihersormiin. Pitkän ajan tavoitteena on laaja, idästä länteen ja etelästä pohjoiseen ulottuva, arvokkaista luonto- ja kulttuuriympäristöistä koostuva kansallinen kaupunkipuisto.
- Helsingin kulttuuri- ja rakennusperinnön tuhoaminen on lopetettava
Helsingin on kunnioitettava kulttuuri- ja rakennusperintöään nykyistä paremmin. Meneillään oleva historiallisten ympäristöjen hävittäminen asiantuntijoiden ja asukkaiden kannanotoista piittaamatta ja kunnostuskelpoisten rakennusten ja rakenteiden purkaminen heikentää kaupungin ajallista kerroksellisuutta, tuhoaa kulttuuriympäristöarvoja eikä ole myöskään kestävää ilmastopolitiikkaa.