Tutustu yhdistyksen sääntöihin.
HELSINGIN LUONNONSUOJELUYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT
(muutettu rekisteriin 17.2.2023)
Nimi ja kotipaikka, tarkoitus ja toimintamuodot
1 §
Yhdistyksen nimi on suomeksi Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry, ruotsiksi Helsingfors naturskyddsförening rf. Kansainvälisissä yhteyksissä yhdistyksen epävirallinen englanninkielinen nimi on Helsinki Association for Nature Conservation. Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki.
2 §
Yhdistyksen tarkoituksena on edistää monimuotoisen luonnon ja elinkelpoisen ympäristön sekä kulttuuri- ja rakennusperinnön hoitoa ja varjelua ihmisen ja kaikkien elollisten onneksi. Tarkoituksena on myös toimia luonnon- ja ympäristönsuojelua harrastavien henkilöiden yhdyssiteenä Helsingin kaupungissa. Yhdistys toimii Suomen luonnonsuojeluliitto ry ja Natur och Miljö rf -nimisten keskusjärjestöjen sekä Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry – Nylands distrikt vid Finlands naturskyddsförbund rf -nimisen piirijärjestön paikallisyhdistyksenä.
3 §
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys
- varjelee ja hoitaa kasvistoa ja eläimistöä sekä niille tarpeellisia ympäristöjä
- suojelee ja ylläpitää alkuperäisluonnon, kulttuurin tai ihmisen viihtyvyyden kannalta arvokkaita kohteita
- tekee esityksiä ja aloitteita luonnon- ja ympäristönsuojelun sekä kulttuuri- ja rakennusperinnön suojelunedistämiseksi, kuten suojelualueiden varaamiseksi
- julkaisee lehtiä ja muita painotuotteita sekä järjestää keskustelu- ja valistustilaisuuksia ynnä retkiä ja leirejä luontotietouden levittämiseksi sekä ymmärtämyksen ja mielenkiinnon lisäämiseksi luontoa, ympäristönsuojelua ja luonnonsuojeluaatetta kohtaan
- tukee luonnon- ja ympäristönsuojelua edistävää tutkimusta sekä ylläpitää tutkimusta ja valistusta palvelevaa kirjastoa ja museota.
Edellä mainittujen toimintamuotojen rahoittamiseksi yhdistys voi järjestää rahankeräyksiä ja arpajaisia, ottaa vastaan testamentteja ja lahjoituksia sekä harjoittaa alaan liittyvää kustannustoimintaa ja tarvikevälitystä.
Jäsenistö
4 §
Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi tai lahjoittajajäseneksi voi liittyä jokainen yhdistyksen tarkoitusperiä kannattava henkilö, jonka yhdistyksen hallitus jäseneksi hyväksyy. Yhdistyksen opiskelijajäseneksi voi päästä henkilö, joka opiskelee kokopäivätoimisesti ja maksaa vuotuisen jäsenmaksun, jonka suuruuden yhdistyksen syyskokous määrää. Liittyessään jäsenen on valittava, rekisteröidäänkö hänet suomen- vai ruotsinkielisessä keskusjärjestössä. Perhejäseneksi voi liittyä varsinaisen jäsenen tai lahjoittajajäsenen kanssa samassa taloudessa asuva henkilö samoin ehdoin kuin varsinainen jäsen tai lahjoittajajäsen. Entisestä Suomen Luonnonsuojeluyhdistys ry:stä siirtyneet ainaisjäsenet rinnastetaan varsinaisiin jäseniin. Kannatusjäseneksi voi liittyä yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea yhdistyksen toimintaa ja jonka yhdistyksen hallitus jäseneksi hyväksyy. Kunniajäseneksi voi yhdistyksen kokous hallituksen esityksestä kutsua yhdistyksen tarkoitusta tai toimintaa erityisen ansiokkaasti edistäneen henkilön. Kaikilla yhdistyksen jäsenillä on yhtäläiset oikeudet ja velvoitteet jäljempänä sanotuin poikkeuksin.
5 §
Yhdistyksen kokouksessa kullakin läsnä olevalla, jäsenmaksuvelvoitteensa täyttäneellä jäsenellä on yksi ääni. Kannatusjäsenellä on puheoikeus, mutta ei äänioikeutta. Perhejäsenen oikeutta jäsenmaksuun sidottuihin jäsenetuuksiin voidaan rajoittaa yhdistyksen kokouksen tai keskus- ja piirijärjestöjen päätöksellä. Varsinaisille jäsenille osoitettujen tiedotusten katsotaan tulleen myös perhejäsenten tietoon.Opiskelijajäsenellä on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin varsinaisella jäsenellä.
6 §
Yhdistyksen jäsen on velvollinen suorittamaan yhdistyksen syyskokouksen päättämän vuotuisen jäsenmaksun. Varsinaisten jäsenten, lahjoittajajäsenten, perhejäsenten, kannatusjäsenten ja opiskelijajäsenten jäsenmaksut voivat olla erisuuruiset. Jäsenmaksu voi olla myös erisuuruinen eri keskusjärjestöissä rekisteröityjen jäsenten kesken, riippuen keskus- ja piirijärjestöjen yhdistyksille määräämistä jäsenkohtaisista maksuista. Lahjoittajajäsenet maksavat jäsenmaksun ja vapaaehtoisen lahjoitusmaksun suoraveloitukseen perustuvan lahjoitusohjelman mukaisesti. Kunniajäsenet ja ainaisjäsenet on vapautettu jäsenmaksuista.
7 §
Jäsen, joka muistutuksesta huolimatta on kalenterivuoden ajalta laiminlyönyt vuotuisen jäsenmaksun suorittamisen, katsotaan eronneeksi yhdistyksestä. Muistutus on annettava tiedoksi kirjeitse siihen osoitteeseen, jonka jäsen on viimeksi ilmoittanut jäsenrekisteriin merkittäväksi. Hallitus voi erottaa perhejäsenen yhdistyksestä, kun samassa taloudessa asuva varsinainen jäsen eroaa tai erotetaan yhdistyksestä. Jäsen, joka on toiminut yhdistystä vahingoittavalla tavalla tai julkisesti toiminut yhdistyksen tarkoitusta vastaan, voidaan erottaa yhdistyksen kokouksen päätöksellä yhdistyslaissa sanotulla tavalla.
Hallinto
8 §
Yhdistyksen päättävä elin on yhdistyksen kokous, joka voi olla syyskokous, kevätkokous tai ylimääräinen kokous. Hallitus edustaa yhdistystä ja valvoo sen etuja, panee toimeen yhdistyksen kokousten päätökset sekä vastaa juoksevien asioiden hoitamisesta.
9 §
Yhdistyksen kokouksiin voidaan osallistua hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin päättäessä myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana.
10 §
Yhdistyksen kokoukset kutsuu koolle hallitus viimeistään 14 päivää ennen kokousta joko jokaiselle jäsenelle postitetulla kirjeellä tai jäsentiedotteella tahi kuulutuksella jäsenistön keskuuteen yleisesti leviävässä lehdessä, siten kuin yhdistyksen syyskokous kutakin vuotta varten erikseen päättää.
11 §
Yhdistyksen kokous on päätösvaltainen, kun se on sääntöjen mukaan koolle kutsuttu. Yhdistyksen kokouksessa voidaan päättää vain kokouskutsussa mainitusta asiasta. Asia, jonka jäsen haluaa tuoda päätettäväksi, on esitettävä kirjallisesti hallitukselle syyskokousta varten viimeistään syyskuun 1. päivänä ja kevätkokousta varten viimeistään helmikuun 1. päivänä. Yhdistyksen kokouksessa ensi kerran esille otettu asia on mainittava lähitulevassa kokouskutsussa, jos kokouksen enemmistö niin päättää.
12 §
Syyskokous kutsutaan koolle vuosittain loka- tai marraskuussa, ja siinä käsitellään seuraavat asiat:
- valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa
- todetaan kokouksen päätösvaltaisuus ja vahvistetaan kokouksen työjärjestys
- päätetään seuraavan vuoden toimintasuunnitelmasta, talousarviosta ja jäsenmaksuista
- päätetään hallituksen varajäsenten lukumäärä sekä valitaan seuraavaksi vuodeksi hallituksen puheenjohtaja ynnä varsinaiset jäsenet erovuoroisten sijaan sekä varajäsenet
- päätetään tilintarkastajien tai toiminnantarkastajien palkkiosta sekä valitaan seuraavaksi vuodeksi tilintarkastajat tai toiminnantarkastajat ja näiden varamiehet
- päätetään yhdistyksen edustuksesta keskus- ja piirijärjestöjen kokouksissa ja toimielimissä sekä valitaan seuraavaksi vuodeksi edustajat ja näiden varamiehet
- päätetään yhdistyksen kokousten koollekutsumistavasta seuraavaksi vuodeksi
- päätetään muut kokouskutsussa mainitut asiat ja keskustellaan työjärjestykseen ehkä lisätyistä asioista.
13 §
Kevätkokous kutsutaan koolle vuosittain maalis- tai huhtikuussa, ja siinä käsitellään seuraavat asiat:
- valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa
- todetaan kokouksen päätösvaltaisuus ja vahvistetaan kokouksen työjärjestys
- päätetään edellisvuoden hallituksen toimintakertomuksen hyväksymisestä
- kuullaan tilintarkastajien tai toiminnantarkastajien lausunto sekä päätetään edellisvuoden tilinpäätöksestä ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle
- päätetään muut kokouskutsussa mainitut asiat ja keskustellaan työjärjestykseen ehkä lisätyistä asioista.
14 §
Ylimääräinen kokous kutsutaan koolle, kun hallitus tai tilintarkastajat tai toiminnantarkastajat
katsovat sen tarpeelliseksi tai kun vähintään 1/10 äänioikeutetuista jäsenistä sitä kirjallisesti hallitukselta pyytää. Siinä käsitellään seuraavat asiat:
- valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa
- todetaan kokouksen päätösvaltaisuus ja vahvistetaan kokouksen työjärjestys
- päätetään kokouskutsussa mainitut asiat ja keskustellaan työjärjestykseen ehkä lisätyistä asioista.
15 §
Hallitukseen kuuluvat yhdistyksen syyskokouksen valitsemat puheenjohtaja, kuusi varsinaista jäsentä sekä 0–6 varajäsentä. Varajäsenten määrästä päättää yhdistyksen syyskokous kutakin toimikautta varten erikseen. Puheenjohtaja ja varajäsenet valitaan vuodeksi kerrallaan, varsinaiset jäsenet kahdeksi vuodeksi siten, että heistä on puolet vuosittain erovuorossa. Varsinaisen jäsenen tultua pysyvästi estyneeksi tulee valitsemisjärjestyksessä ensimmäinen varajäsen hänen tilalleen.
Hallitus valitsee varapuheenjohtajan keskuudestaan sekä sihteerin ja taloudenhoitajan, jotka voivat olla myös hallituksen ulkopuolelta. Hallitus voi asettaa toimikuntia ja nimittää toimihenkilöitä. Näihin tehtäviin voidaan kutsua henkilöitä myös hallituksen ulkopuolelta.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai tämän ollessa estynyt varapuheenjohtajan kutsusta. Hallituksen kokous on päätösvaltainen, kun puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi läsnä on varsinaisia tai varajäseniä vähintään puolet hallituksen varsinaisten jäsenten määrästä. Varajäsenet tulevat poissa olevien varsinaisten jäsenten sijaan valitsemisjärjestyksensä mukaisesti; muutoin varajäsenillä on puheoikeus hallituksen kokouksissa.
Talous ja nimenkirjoitus
16 §
Yhdistyksen tili- ja toimintakausi on kalenterivuosi. Tilit on kultakin vuodelta jätettävä asianmukaisesti päätettynä tilintarkastajille tai toiminnantarkastajille viimeistään helmikuun 15. päivänä. Näiden on annettava lausuntonsa helmikuun loppuun mennessä.
17 §
Yhdistyksen tilien tarkastamista varten yhdistyksen syyskokous valitsee kutakin tilikautta varten
kaksi tilintarkastajaa tai toiminnantarkastajaa sekä kaksi varatilintarkastajaa tai varatoiminnantarkastajaa.
18 §
Hallituksen ja toimikuntien jäsenet ovat velvolliset toimiinsa ilman palkkiota. Erityisen työlästä tehtävää varten voi yhdistyksen kokous kuitenkin määrätä kohtuullisen palkkion. Kertaluonteisia palkkioita ja kulukorvauksia voidaan maksaa myös hallituksen päätöksellä talousarvion puitteissa. Tilintarkastajien tai toiminnantarkastajien palkkiosta yhdistyksen kokous päättää tilintarkastajia tai toiminnantarkastajia valitessaan.
19 §
Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri ja taloudenhoitaja sekä hallituksen siihen määräämät toimihenkilöt, aina kaksi yhdessä.
Sääntöjen muuttaminen ja toiminnan lakkauttaminen
20 §
Muutoksia näihin sääntöihin voidaan tehdä yhdistyksen kokouksessa, kun asiasta on kokouskutsussa mainittu ja muutosehdotuksen puolesta annetaan vähintään kolme neljäsosaa äänistä.
21 §
Yhdistyksen purkamisesta voidaan päättää kahdessa vähintään kuukauden välein pidettävässä yhdistyksen kokouksessa, kun asiasta on kokouskutsuissa mainittu ja purkamisen puolesta annetaan vähintään kolme neljäsosaa äänistä. Jos yhdistys purkautuu tai lakkautetaan, sen jäljellä olevat varat on käytettävä luonnonsuojelua edistävään tarkoitukseen sen mukaisesti, kuin yhdistyksen purkava jälkimmäinen kokous päättää.
