Masinoiko Lahti kaa­to­paik­ka­koh­teen Hollolaan?

Masinoiko Lahti kaatopaikkakohteen Hollolaan?

 

Pääkirjoitus (ESS 16.10.) epäili, että Lahden tiukka vaatimus saada myös hyvinvointiyhtymän varapuheen­johtaja paikka ”saattoi vain vahvistaa Lahtea kohtaan tunnettavia ennakkoluuloja hetkellä, jolloin kaikilta omistajakunnilta on ruvettu kuuluvasti edellyttämään ”maakunnallista ajattelua” eikä omien etujen ajamista”. Lahti käytti/ käyttää vah­vaa asemaansa myös Lahden seudun kierrätyspuistohankkeessa.

Kierrätyspuistohanke lähti liikkeelle Nastolassa, jossa se kaatui kovaan asukasvastustukseen. Sen takia maakuntahallituksen lahtelais­poliitikkojen piti löytää uusi sijaintipaikka kierrätyspuistolle. Huhtikuussa 2016 Hollolan Aikkalan maa­kunta­­kaavan luonnonvaralogistiikan kehittämisen (llk2) alue vaikutti poliitikkojen tarkoitukseen sopivalta. Sillä ei ollut asukasvastustusta, koska hollo­lalaiset eivät tienneet koko hankkeesta ja rakennettava Lahden eteläinen kehätie ratkaisi logistiikan.

Toteutuakseen Aikkala -hankkeen piti pysyä ”puhtaana” vastustuksesta maakuntakaavassa ja Hollolan strategisessa yleiskaavassa. Lisäksi se tuli saada ykköseksi sijainti­paikkaselvityksessä. Näyttää siltä, että Lahti valjasti hankkeen vetämiseen Päijät-Hämeen liiton viranhaltijat.

Kesällä 2016 Lahti teki Seudullisen kierrätyspuiston sijaintipaikkojen alkuselvityksen, jossa oli kaksi aluetta Hollolasta: Okeroinen ja Rappukallio. Hollolan kunnalta ei löytynyt viran­haltijoiden esittelystä tehtyä alueiden valtuutuspäätöstä. Lahti lienee saanut valtuudet hollolalaispoliitikoilta.

Liitto vähätteli Aikkalan llk2 -aluetta tai jätti llk-alueet mainitsematta. Alla lainaus liiton silloiselta erityis­asiantuntijalta, nykyiseltä väyläviraston ylitarkastaja Tapio Ojaselta: ”Tulevan eteläisen kehätien tuntumas­sa sijaitsevaa Aikkalaa on suunniteltu maa-ainesten kierrätykseen. – Alue ei ole laajuudeltaan mitenkään valtava, Ojanen toteaa. Ojasen mielestä potentiaalisin vaihtoehto on Viljaniemen…  … ympäristö Orimatti­lassa” (ESS 24.5.2016).

Kesällä 2016 Seutu4:nmaakuntakaavan lisäyksiä käsittelevissä artikkeleissa liitonaluesuun­nittelu­päällikkö Riitta Väänänenjätti mainitsematta käyttötarkoitukseen oleellisesti vaikuttavan, tärkeän lisäyksen, kaatopaikka- eli llk- alueet. Syyskuussa hankkeen vetovastuu siirtyi liittoon Ojaselle.

Salailun ja tiedonpuutteentakia maakuntakaavaehdotukseen ei tullut Aikkalan llk2 –alueesta muistu­tuksia toisin kuin muiden kuntien llk -alueista. Liitto ilmoitti virallisesti nastolalaisille muistutuksen tehneille ja Lahti nastolalaisille asukaskokouksessa, että uutta sijoituspaikkaa haetaan ja heitä kuullaan.

Maakuntakaava hyväksyttiin 2.12.2016. Hollolasta ei luonnollisesti tullut valituksia. Nastolasta tuli.

Hollolan konsernijaoston poliitikot antoivat joulukuussa 2016 Ojaselle kierrätyspuiston sijaintipaikan suhteen vapaat kädet. Samaan aikaan konsernijaoston ja teknisen lautakunnan poliitikkojen aloit­teesta Hollola vei yleiskaavan ehdotusvaiheeseen kaatopaikkavarauksen Aikkalan llk2 -alueelle, jonka pinta-alasta 45 ha on päällekkäin Okeroinen/kehätiekohteen pinta-alan kanssa. Koska kuntalaiset eivät tienneet mitään asiasta, muistutuksia ei tullut. Ehdotus­vaiheen lausunnossaan liitto ei puuttunut kaato­paikka­varaukseen.

Huhtikuussa 2017 Hollolan valtuusto tietämättään hyväksyi yleiskaavaan kaatopaikkavarauksen Salpa­kankaan kupeeseen aiotulle 287 hehtaarin Kehätie -kierrätyspuistolle.Valituksia ei taaskaan tullut.

Lahden näkökulmastaAikkala -hanke onnistui kaava- ja nimiharhautusten ansiosta erinomaisesti. Kehätie -kohde tuli sijaintipaikkaselvityksessä ykköseksi ”puhtaine” maakuntakaavan llk2 -määrityksineen ja yleis­kaava­varauksineen. Hyvin informoidut nastolalaiset ja muut äänestivät karttakyselyssä kehätien ykkö­seksi. Näin hollolaisia vietiin kuin ”pässiä narussa.”

Tosiasioiden valjettua 1750 henkilöä allekirjoitti Hollolan kaatopaikkahankkeen sijaintia vastustavan adressin.

Lahti näyttää masinoineen liiton ja muutaman hollolaispoliitikon kanssa kierrätyspuiston kehätiekohteen Hollolaan. Onko tämä hyvää ja tahdikasta yhteistoimintaa tulevalta ympäristökaupungilta?

 

 

Olavi Uusitalo

professori, Hollola

(ESS 25.10.2019)