Hollola vastustaa uhkia terveelliselle asuinympäristölleen
Ilmakuva noin 5 km:n korkeudesta v. 2018 (karttapaikka, muokannut ML)
Olisiko Hollolan sittenkin pitänyt liittyä Lahteen kuten Nastola, niin vältyttäisiin kaatopaikkakunnaksi joutumasta? Tällaista tuli mieleen Vili Uuskallion 21.10. julkaistua artikkelia lukiessa. Juttuun liitetty kuva antaa vaikutelman, että Hollolan keskustan asuinalueet ovat kaukana horisontissa. Tuskin kukaan vastustaa otsikossa mainittua kiertotaloutta maapallon luonnonvarojen ehtyessä ja kulutuksen ollessa edelleen kiihtyvässä vaiheessa, eivät edes hollolalaiset.
Merkittävin este Hollolaan, Kehätien varteen linjatun kierrätyspuiston toteuttamiselle on liian pieni etäisyys taajama-asutuksen ja kierrätyspuiston, haitallisia terveysvaikutuksia ja onnettomuusriskejä aiheuttavien, toimintojen välillä. Viimeaikaiset lukuisat, vaikeasti sammutettavat tulipalot kierrätykseen liittyvissä toiminnoissa sekä lähellä että kauempana eri puolilla Suomea kertovat alaan liittyvistä riskeistä ja niiden hallitsemisen vaikeuksista. Hollolan keskustassa asuu 1- 4 km:n päässä suunnitellusta kierrätyspuistosta yli 13 000 ihmistä vallitsevien tuulten alapuolella. Nykyinen lainsäädäntö tukee Kehätien kierrätyspuiston vastustajia. Kaatopaikka-asetuksessa (v. 2013) säädetään: Kaatopaikka-alueen valinnassa on huolehdittava, että kaatopaikkatoimintaan käytettävän alueen etäisyys asutuksesta otetaan huomioon. Maankäyttö- ja rakennuslain maakuntakaavan sisältövaatimuksissa ohjeistetaan maakunnan tarkoituksenmukaisesta alue- ja yhdyskuntarakenteesta, että: Kiertotaloutta palvelevan jätteenkäsittelyalueen kaavalla alue ohjataan riittävän kauas asuinalueista ja muista herkistä toiminnoista.
Hollolan kuntakeskuksen eteläpuolelle on rakennettu 1970- ja 1990-luvuilla Kartanon-Kumpulan omakotialueet ja parhaillaan rakennetaan Perhoslehdon ja Vanhantalonrinteen pientaloalueita sekä kaavoitetaan Hirvimäkeä. Näiden alueiden asukkaiden lähivirkistysalueet ovat kehätien rakentamisen ja sen varteen kaavailtujen yritysalueiden ja rinnakkaisteiden rakentamisen jälkeen kaukana. Kehätien eteläpuoleinen, toistaiseksi luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä ydinalue on säilytettävä. Nykyinen pandemia on lisännyt merkittävästi asukkaiden tarvetta liikkua ulkona ja erityisesti metsäisessä ympäristössä.
Kierrätyspuiston perustamiseksi toteutettavat massiiviset kallio- ja maaperän louhimiset ja muokkaukset aiheuttaisivat liettävää ja rehevöittävää ravinne-, kiintoaines- ja humuskuormitusta Koivusillanjokeen. Se tuhoaisi Porvoonjoen, perimältään ainoan geneettisesti alkuperäisen taimenkannan elinmahdollisuudet.Koivusillanjokeen tulee päätymään hulevesien mukana myös koko suunnitellun kierrätyspuiston toiminnan ajan kiintoaineita, joiden hienot ainekset valuvat lietteinä kohti Autjokea ja Vähäjokea muuttaen nekin taimenelle sopimattomiksi. Taimenen hedelmöittyneet mätimunat ovat talven soran alla. Sen läpi kulkeva vesi huuhtelee mätijyviä, mutta jos soran päälle kerrostuu lietettä hapensaanti estyy ja mäti tuhoutuu. Emokalat talvehtivat Koivusillanjoen alapuolisessa pienessä syvänteessä ja se tulisi täyttymään lietteistä varotoimenpiteistä huolimatta. Yksikin kiintoainepäästö voi olla kuolinisku taimenpopulaatiolle.
Kariston pientaloalue on rakennettu 1-3 kilometrin päähän jo kauan käytössä olleesta Kujalan jätekeskuksesta. Vaikuttaa siltä, että Kariston arvostettua asuinaluetta haittaavat Kujalan kierrätyskeskuksen toiminnot halutaan ulkoistaa naapurikuntaan.
Yhdistyksemme on vakuuttunut, että Lahden seudun jätehuolto voidaan jatkossakin hoitaa Kujalassa sitä kehittämällä. Yrityksille (kierrätys?) on jo kaavoitettu tai ollaan kaavoittamassa tilaa Kujalan länsipuolelle aina Pippoon asti. Lahden tavoitteena on olla jätteetön kiertotalouskaupunki vuoteen 2050 mennessä: ajatusta ei pidä toteuttaa loppusijoittamalla 120000 asukkaan jätteet naapurikuntaan vaan tehostamalla materiaalien kiertoa. Paljon pinta-alaa vaativat maankaatopaikat kukin Päijät-Hämeen kunta voi toteuttaa omalla alueellaan.
Hollolan ympäristöyhdistys kannattaa kiertotaloutta ja Kehätien eteläpuolella olevien metsien varaamista virkistyskäytön tarpeisiin lisäämällä niiden monimuotoisuutta jatkuvan kasvatuksen keinoin.
Matti Laurila, pj
Hollolan ympäristöyhdistys ry
(Suomen Luonnonsuojeluliitto Hollola)