Oikaisuvaatimus Tiirismaan lakimetsien hakkuista

Hollolan Kunta

Oikaisuvaatimus

Päätös,

johon vaaditaan oikaisua on § 63 LISÄPYKÄLÄ: Tiirismetsä 1:108, metsänhoidolliset toimenpiteet (kirjanpainajatoukka) (lisäpykälä)

HOLDno-2020-337

Vaatimus: 

Kumotaan päätös: § 63 lisäpykälä Tiirismetsä 1:108, metsänhoidolliset toimenpiteet (kirjanpainajatoukka).

Perustelut:

Ympäristöministeriö on 25.11.1996 myöntänyt kansallista ja EU-avustusta Messilän-Tiirismaan virkistys- ja suojelualueen hankkimiseen Lahden ja Hollolan omistukseen 3 000 000 markkaa eli noin puolet hankkeen kokonaiskustannuksista (Liite 1). 

Päätöksen mukainen avustus on maksettava takaisin, jos avustusta on käytetty vastoin sille määrättyä käyttötarkoitusta.

Virkistys- ja suojelualuemetsien käyttö talousmetsien tapaan on vastoin avustuksen ehtona ollutta käyttötarkoitusta ja johtaa seuraamuksiin ja tukien takaisinperintään.

Metsänhoidollisten toimenpiteiden eli avohakkuiden ja harvennusten perusteena käytetään kirjanpainajatoukan aiheuttamia tuhoja. 

Metsänhoitoyhdistyksen lausunnon mukaan: ”tuhot ovat onneksi toistaiseksi keskittyneet kahdelle melko pienelle alueelle”, ”etenkin TV-maston viereisellä alueella tuho on jo mittava ja pystyynkuolleita puita on kymmenittäin”. Lausunnossa todetaan lisäksi, että alue on Hollolan parhaita virkistyskäyttömetsiä ja että kuusikoilla on merkittävä vaikutus maisemansa ansiosta liikkujien silmissä ja virkistysmahdollisuuksissa, pystyynkuivuneet puut ovat turvallisuusuhka ja herkkiä kaatumaan tuulisella säällä. 

Ensimmäinen allekirjoittaja kävi tuhoja kuvaamassa 12.6.2021. TV-maston länsipuolella ulkoilureitin varrella oli yli kymmenen kuivunutta kuusta pystyssä. Muualla pystyyn kuolleet kuuset olivat yksittäisiä tai muutaman puun ryhmissä. Kuolleet havupuut eivät ole herkempiä kaatumaan kuin kasvussa olevat, koska kirjanpainajan ym. kaarnakuoriaisten kuivattamissa puissa ei ole neulasia, joten tuulikuorma jää pienemmäksi kuin neulaset omaavilla puilla. Kaatuneista kuusista useassa oli vielä vihreitä oksia eli ne eivät olleet kirjanpainajan kuivattamia ja kaatamia. Kirjanpainajan kuivattamat kuuset eivät ole muita kuusia suurempi turvallisuusuhka. Suurempi turvallisuusuhka on lumitykky, josta on syytä varoittaa hiihtäjiä.

Useimmat virkistys- ja suojelualueella ulkoilevat arvostavat enemmän vanhoja metsiä, vaikka muutaman ”ruskean” puun rikastuttamana, kuin Tiirismaan laen latujen tuulisia avohakkuualueita. 

Hakkuita perustellaan kirjanpainajatoukan aiheuttamilla virkistyskäyttömahdollisuuksien heikentymisellä. Se on täysin väärä peruste. Avohakkuut pilaavat Tiirismaan vetovoiman.

Luken tutkija Tiina Ylioja kirjoitti Maaseudun tulevaisuudessa 9.6.2021, että kuusivaltaisen metsän ympäröimät, tuoreet hakkuuaukot houkuttelevat kirjanpainajia. Hakkuut aiheuttavat muutoksia valon määrässä ja lämpötilassa, mikä aiheuttaa stressiä metsänreunan puille. Reunassa myös kaatuu yksittäisiä puita, jotka ovat otollisia kohteita kirjanpainajalle. Kirjanpainajakuoriaisen parveilu alkoi helatorstaiviikolla Etelä- ja Väli-Suomessa, kertoo Luonnonvarakeskus (Luke).

Metsäkeskuksen metsänhoidon asiantuntija Pekka Kuitunen toteaa samassa lehdessä:

”Suurin syy kirjanpainajatuhoille on tuuli- tai lumituhojen jäljiltä metsään jäänyt vahingoittunut puu. Se on hyönteiselle mieluisa lisääntymisalusta.

Etenkin ikääntyneiden kuusikoiden lämpimiä, aurinkoisia reunapuustoja kannattaakin tarkkailla kirjanpainajan iskeymien varalta. Mikäli kirjanpainajan valtaamaa puustoa on yli 10 kuutiometriä hehtaarilla metsätuholain mukaisella A-alueella (mm. Päijät-Häme), kannattaa se poistaa 15. heinäkuuta mennessä”.

TV-maston länsipuolen pururadan viereisen kirjanpainajaesiintymän syynä on mastoalueen ja ulkoiluväylän reunavaikutus, mikä lisää etenkin etelärinteellä valon ja kuivuuden lisääntymistä ja samalla kuusten heikentymistä ja altistumista kaarnakuoriaisille. Myös muualla ulkoilureittien reunavaikutus saattaa vaikuttaa samansuuntaisesti.

Lumitykyn katkomien latvusten ja tuulenkaatojen korjaamatta jättäminen, mikä on metsänomistajan velvollisuus, on Tiirismaalla yleisin syy kirjanpainajatuhoihin.

Tiirismetsässä lääkkeeksi kirjanpainajatuhoihin esitetään avohakkuita ja talousmetsänhoidon mukaisia harvennuksia. Tutkijoiden mukaan avohakkuiden reuna-alueet houkuttelevat kirjanpainajia ja tulevat lisäämään tuhoja ympäröivissä, stressaantuneissa kuusikoissa. He eivät suosittele tuhojen torjumiseksi avohakkuita. Tiirismaalla avohakkuiden reunametsien runsastuvat kirjanpainajat uhkaisivat jo lähellä olevia yksityismetsiäkin.

Pystyyn kuolleiden yksittäisten kuusten kaatamisella ei estetä kirjanpainajatuhoja, koska niissä lisääntyvät kirjanpainajien luontaiset pedot ja loiset, jotka iskevät kirjanpainajien paisuneisiin populaatioihin ja palauttavat muutaman vuoden kuluessa luonnon tasapainotilan. Metsätuholaki edellyttää poistamaan vahingoittuneen puutavaran vain siltä osin, kun se ylittää 10 kuutiometriä hehtaarilla rajan. 

Harvennushakkuilla on myös riskinsä Etelä-Suomen korkeimmalla ”vuorella”, loppusyksyllä 2001 myrskytuuli kaatoi Tiirismaan luoteislaella 4-5 ha järeytymisasentoon harvennetun kuusikon.

Kirjanpainajien tuhoilla ei voi perustella hakkuusuunnitelmaa. 

Lausunnossa perustellaan hakkuita myös taloudellisilla seikoilla. Ne ovat vastoin Ympäristöministeriön virkistys- ja suojelualueen hankkimiseksi myöntämän avustuksen käyttötarkoitusta.

Hyvä vaihtoehto taloudellisten tavoitteiden toteuttamiseksi on Tiirismetsä- kiinteistön hakeminen Metso-kohteeksi. Kansallisella ja EU- tuella hankittu alue täyttäisi silloin parhaiten käyttötarkoituksensa. Se myös ylläpitäisi ja lisäisi virkistys- ja matkailukäyttöä (Messilä) ja olisi lisäksi luontokatoa estävä ja Hinku-kunnan tavoitteiden mukaista.

Hollolassa 12.6.2021

Hollolan ympäristöyhdistys ry

Matti Laurila, pj                                      Raimo Mikkola, taloudenhoitaja