AU­TOI­LU­MA­TE­MA­TIIK­KAA JA –FYSIIKKAA

Suomessa on n.2 miljoonaa henkilöautoa. Seuraavassa laskettuja tosiasioita sitä mitä niiden käyttäminen tarkoittaa energiankulutuksessa ja jätteiden tuottamisessa.
Jos jokaisella autolla ajetaan esim. 15’000 km/vuosi on koko ajomatka 30 miljardia kilometriä.
Jos keskimääräinen ajonopeus on 50km/h (mikä on jopa liian suuri) käytetään jokaisen auton ajamiseen aikaa vuosittain 300 tuntia ajoaikaa, eli n.8 viikon normaali työaika. Mikä saa kansalaiset tekemään vaarallista ja ei ilmaista työtä, vaan maksamaan siitä n. 10 euroa/tunti omasta pussistaan? Tässä summassa ei ole vielä pääomakuluja.

Kaikkien 2:n miljoonan kaaran ajamiseen käytetty aika on 600 miljoonaa tuntia vuodessa. Koska vuodessa on 8760 tuntia se tarkoittaa sitä että n 68500 henkilöä on keskimäärin joka hetki auton ratissa. Suomessa ei ole ainuttakaan yritystä jossa olisi näin paljon ihmisiä jatkuvassa kolmivuorotyössä. Em työmäärällä työllistäisi kaikki Suomen yli 200000 työtöntä.

ENERGIANKULUTUS

Auto kuluttaa bensiiniä n. 7.5 L/100km Tällä arvolla laskettuna kaikkien autojen yhteinen polttoaineen kulutus on 2250 miljoonaa litraa vuodessa. (6.16 miljoonaa litraa vuorokaudessa, 71,3 litraa sekunnissa).
Koska bensiinin energiasisältö on 42MJ/kg saadaan laskemalla että n.70kg/s kulutuksella tulee autoilun energiankulutukseksi 2940 MJ/s = 2940 Mw = 2,94 miljoonaa kilowattia. Vertailun vuoksi sanottakoon että Loviisan ydinvoimalan sähköteho 0,5 miljoonaa kilowattia. Autoilu Suomessa kuluttaa energiaa n. 6 kertaa enemmän kuin Loviisan voimala pystyy sähköä tuottamaan. Havainnollistamiseksi lähes kolme miljoonaa kilowattia tarkoitta samaa kuin kolmessa miljoonassa taloudessa pantaisiin päälle yhtä aikaa 1000W keittolevy. Tämä kaikki yötä päivää 365 vuorokautta vuodessa, vuodesta toiseen, huimaa touhua.
Tämä kaikki ajamisesta, päälle muut, kuten polttoaineen jalostus, -kuljetukset, tiet jne.
Entä paljonko energiaa kuluu uusien autojen valmistamiseen?

JÄTETUOTANTO

Kun tavallisen auton moottorin iskutilavuus on keskimäärin n.1,5L ja nelitahtimoottorista tulee poistotahti joka toisella kierroksella, niin se tarkoittaa että keskimäärin kierrosta kohti tulee moottorista pakokaasua 0,75L. Auton moottorin keskimääräinen kierrosluku ajon aikana voidaan arvioida 2500 1/min:ksi. Tästä saadaan laskemalla että minuutissa tulee pakokaasua 2500 x 0,75L= 1875L joka on tunnissa 112500L eli 112,5 kuutiometriä ja edelleen vuodessa 33750 kuutiometriä. Koska autoja on se 2 miljoonaa on kaikkien yhteinen pakokaasutuotanto 67,5 miljardia kuutiometriä. Suomen pinta-ala on 337’000 neliökilometriä, eli 337 miljardia neliömetriä. Jos Suomen ympärillä olisi aita ja kaikki täällä syntyvä autojen pakokaasu asettuisi tasaiseksi kerrokseksi maan pinnalle saadaan laskemalla 67,5,5/337 = 0,2. Eli 20cm paksu pakokaasukerros syntyisi armaan kotimaamme pinnalle joka vuosi. Kahdeksassa vuodessa keskimittaiset kansalaiset seisaallaankin ollen hukkuisivat kaasuun.

Auton keskimääräinen elinikä lienee n.15 vuotta joten n. 133000 autonromua syntyy joka vuosi. Auton keskimääräinen massa n.800kg, joten jätemäärä on 106,4 miljoonaa kg, metallia, muovia, lasia, kumia joka vuosi.
Jäteöljyä öljynvaihtojen seurauksena 5L/ auto vuodessa eli 10 miljoonaa litraa, akkuja n.0,5 miljoonaa vuosittain.

Nykyauton renkaan ulkohalkaisija on n.600mm eli 0,6m ja kulutuspinnan leveys n.160mm. Täten neljän renkaan kuluva pinta-ala on 3,14 x 0,6 x 0,16 x 4 = 1,2m2. Kun pinnassa on kuviota n.15% jää kuluvaksi pinnaksi 0,85 x 1,2 = 1,02m2. Tämä tarkoittaa että koko 2:n miljoonan auton kuluva rengaspinta-ala on 2 000 000 x 1,02 = 2 040 000m2. 1mm kuluma tarkoittaa että 2040m3.

Rengasmateriaalia muuttuu hienojakoiseksi pölyksi. Kun autoissa on pääsääntöisesti kahdet renkaat voidaan arvioida että kaikki 8 rengasta kuluu vuodessa sen 1mm, täten kulumajätettä muodostuisi
2 x 2040 = 4080m3 eli 4 080 000litraa. Melkein litra/asukas. Lisäksi tien pinnasta irtoaa kulumisjätettä. Tämä kaikki päätyy teiden varsille ja siitä edelleen pohjavesiin ns. mikromuoviksi. Tässä oli vasta henkilöautoliikenteen osuus. Paljonko raskaasta liikenteestä tulee vastaavia päästöjä?

PÄÄTELMIÄ

Kun em. lukuja ajattelee ja miettii yhteiskuntamme toimintoja, miten ne on rakennettu autoilun varaan, niin ei voi kuin ihmetellä miten ns. teollistuneiden maiden (viisaat) päättäjät ovat antaneet kehityksen mennä tällaiseen suuntaan. Olemme panneet päämme öljyriippuvuussilmukkaan eli ns. hirteen. Öljyvarat ovat loppumassa hyvää vauhtia, ympäristömme, vetemme ja ilmamme ovat pilaantunee peruuttamattomasti, lajeja luonnosta häviää ikiajoiksi kaiken aikaa jne.

Käsite tehokkuus on käsitetty väärin. Tehokkaan tuotannon pitäisi tarkoittaa sellaisia tuotantomuotoja jossa energiaa ja raaka-aineita kuluu mahdollisimman vähän. Ääriesimerkkinä seuraava: Jos omistat palan peltoa jolla laidunnat lehmää. Kun menet pellolle, lypsät lehmän ja juot maidon niin tämä on maidontuotannon mahdollisimman tehokas muoto. Tämä on tietysti ääriesimerkki, mutta antaa suunnan jota kohti täytyisi pyrkiä.
Lopuista öljyvaroista soditaan ympäri maapallon. Mitään muuta oikeaa kehityssuuntaa ei voi nähdä ns. kestävänä kehityksenä kuin lähituotanto kaikilla mahdollisilla tuotannon aloilla, jolloin kuljetukset saadaan minimoitua ja autoriippuvuus kuriin. Yltiöpäinen vapaa talous tuijottaa vain maksimaalisia nopeita voittoja eikä välitä hituistakaan miten ympäristön ja siinä samassa ihmisen käy. Kyllä suuren rahan omistajat sisimmässään tietävät millaisella veitsenterällä ratsastetaan siksi suuret rahamassat levottomasti herkeämättä kiertävät maapalloamme. Myös monet poliitikot varmasti sisimmässään asian jotenkin ymmärtävät mutta rohkeus siitä puhua puuttuu. Aineellisen elintason ja kulutuksen kasvu perustuu maapallon luonnonvarojen ja kehitysmaiden riistoon. Jokaiselle poliittiselle ja päättäjälle, insinöörille ja teollisuusjohtajalle pitäisi alalle pääsykokeena olla tentti jossa täytyisi tenttiä kirjat:
-Kun öljy loppuu (Paul Roberts)
-Maailma yhtiöiden vallassa (David C Korten)
-Ei välitöntä vaaraa (Rosalie Bertell)Ydinteknologiaa käsittelevä kirja
-Työelämän huonontumisen lyhyt historia (Juha Siltala)
–Lyhyt historia lähes kaikesta (Bill Bryson)
–Hyvinvointia ilman kasvua (Tim Jackson)
–Tämä muuttaa kaiken (Naomi Klein)

Raimo Mikkola