Faktoja kierrätyspuistohankkeesta:
1. Kierrätyspuisto, mitä se tarkoittaa? linkki
2. Missä kierrätyspuisto oikein sijaitsee? linkki
3. Kierrätyspuiston kaavamerkinnät ja selvitykset linkki
4. Hollolalaisia syrjittiin sijaintipaikkaselvityksessä linkki
5. Salailu kierrätyspuistohankkeessa vei hollolalaisilta aidot vaikuttamismahdollisuudet
Päijät-Hämeen liitto (Lahden kaupunki) ja Hollolan muutama viranhaltija ja päättäjä salasivat kaatopaikkavarauksenteon hollolalaisilta ja veivät näin asukkaiden vaikuttamismahdollisuudet kuntavaaleissa 2017. Näinkö demokratia toimii?
Vuosina 2015–2016 Hollolan kunnanhallitus kertoi liiton viranhaltijoille maakuntakaavalausunnoissaan, että sillä on Aikkalan luonnonvaralogistiikan kehittämisen kohdealue (llk) eli kaatopaikka-alue. Lausunnoissa myös selitettiin alueen toiminta. Tavallisille hollolalaisille näitä tietoja ei ”tietenkään” kerrottu.
Kesäkuussa 2016 asukkaat eivät tienneet kunnan kaatopaikkahankkeesta. Niinpä he aidosti suunnittelivat strategisen yleiskaavan 2017 asukastyöpajassa asutusta tulevan Lahden eteläisen kehätien eteläpuolelle Aikkalan llk2-alueelle. Syksyllä 2016 strategisen yleiskaavan luonnosvaiheen kaava-asiakirjoissa ei mainita kierrätyspuistoa eikä llk-alueita. Viimeiset kuulemistilaisuudet olivat tuolloin.
Ehdotusvaiheen kaavaselostuksessa todetaan, ettei kaavassa ole aluevarauksia. Hollola asetti kuitenkin tammikuussa 2017 kierrätyspuistovarauksen yleiskaavaan. Aikkalaa ei mainita kaava-asiakirjoissa. Kaavan pääkartassa mainitaan ja kuvataan muut alueet, muttei llk-alueita. Ympäristövaikutuksia aiheuttavien toimintojen kartassa ei mainita Aikkalaa eikä selitetä llk-alueiden toimintaa. Päijät-Hämeen liitto ei mainitse neljässä lausunnossaan strategisesta yleiskaavasta Aikkalaa eikä kaatopaikkavarausta.
Tammikuussa 2015 Nastolan kierrätyspuistohanke kohtasi heti ilmitulon jälkeen kovaa asukasvastustusta. Sikäläisistä maakuntakaavaan tulleista llk-alueista muistutettiin ja niistä valitettiin hallinto-oikeuteen. Kierrätyspuisto oli kuntavaaliteema. ESS ja YLE Lahti valitsivat (ESS 14.3.2017) Nastolan ehdokkaiden vaalikeskusteluun kolme teemaa: sote, äänestyskiinnostus ja koulutus. Koko keskustelu koski kuitenkin kierrätyspuistoa (ESS 15.3.2017): ”Kierrätyspuistolle huutia Nastolan alueen ehdokkailta”.
Hollolan yleiskaavan ehdotusvaiheen aineisto oli nähtävillä 19.1. –17.2.2017 eli juuri kuntavaalikiireiden aikana. Puolueet valitsivat tuolloin ehdokkaitaan. Hollolassa olisi ollut sama tilanne kuin Nastolassa, jos yleiskaavaan 2017 tehty kehätie-kohteen kaatopaikkavaraus olisi ollut tiedossa. Varaus vietiin salaa yleiskaavaan taitavin kaava- ja paikkanimiharhautuksin. Valtuusto tietämättään hyväksyi varauksen 3.4.2017 – kuusi päivää ennen vaaleja. Valtuustossa ei keskusteltu eikä sanottu sanaakaan kierrätyspuistosta, eikä sitä mainittu päätösasiakirjassa. Kuinka näin iso ja vaikutuksiltaan laaja asia voidaan hyväksyä/päättää keskustelematta? Ainoa selitys lienee se, että valtuustolta oli pimitetty tietoa tai annettu siitä harhaanjohtava kuva? Keskustelu kulminoituikin Hälvälän ampuma-alueeseen, tuulivoimaan ja kauppaan.
Varaus tuli julki joulukuussa 2017 sijaintipaikkaselvityksen raportissa: ”Kierrätyspuistoon on varauduttu Hollolan strategisessa yleiskaavassa (hyv. 2017)” (Sito, 8.12.2017). Kourallinen liiton ja kunnan viranhaltijoita sekä Hollolan päättäjiä salasivat kaatopaikkavarauksen, jottei kuntavaaleista 2017 olisi tullut kaatopaikkavaaleja, Onko tämä paikallisdemokratiaa, kun kuntalaisilta viedään vaikuttamismahdollisuudet vaaleissa?
Tänä vuonna tilanne oli toinen, kun kierrätyspuistohanke oli tiedossa Hollolan yleiskaavaa 2020 käsiteltäessä. Valtuusto tarvitsi kolme kokousta ja yli 3,5 tunnin keskustelun ennen kuin kaava vaihemaakuntakaavan mukaisen kierrätyspuiston selv -alueen kanssa hyväksyttiin. Niin ikään kuntavaaleissa 2021 media nosti laajasti esille kierrätyspuiston yhtenä Hollolan tärkeimmistä vaaliteemoista. Sen todettiin jakavan mielipiteitä. Kierrätys on tulevaisuutta, mutta kierrätyspuiston sijaintipaikka todettiin olevan väärän. ESS:n vaalikoneessa (26.4.2021) ehdokkaiden äänet puolesta ja vastaan jakautuivat tasan. Millainen vaalikeskustelu olisikaan käyty keväällä 2017, jos olisi tiedetty 287 ha:n alueen kaatopaikkavarauksesta.
Taitavasti kaavoitusta hyväksikäyttäen pystytään hankkeita viemään salaisesti eteenpäin seuraavalle valtuustokaudelle ilman, että päättäjät ja kuntalaiset pääsevät vaikuttamaan. Missä on avoimuus ja kansalaiskeskustelu, joita usein peräänkuulutetaan ja joiden pitäisi olla demokratian kulmakiviä?
Vieläkin voi Hollolan nykyinen valtuusto, jos se kuuntelee ”herkällä korvalla” asukkaitaan, pysäyttää salaisesti kaavoihin junaillun kaatopaikkahankkeen kuntakeskuksen lähimaastoon!
Olavi Uusitalo, professori, kauppatieteen tohtori, diplomi-insinööri
Hollola