Hollolan Hedelmätarhan tervaleppäkorven luonnonsuojelualueen laajentaminen
Hollolan ympäristöyhdistys on ehdottanut kunnanhallituksellemme Hedelmätarhan tervaleppäkorven luonnonsuojelualueen laajentamista, jotta alue ennallistuisi. Luonnonsuojelualueen ja sen eteläpuolella olevan lammen välinen (kiinteistöt 98-435-37-24 ja 98-435-7-640) noin 0,6 ha:n suojelematon alue on suurelta osin samaa luontotyyppiä kuin 1990-luvulla suojeltu osa. Lisäksi tervaleppäkorpi, joka kuuluu luonnonsuojelulain suojaamiin luontotyyppeihin, varattiin koulujen biologian opetuskohteeksi.
Luonnonsuojelualueeksi ehdottamamme kaistale on osin hetteikköä ja tihkulähteistä. Sen keskellä virtaa yläpuolisista lähteistä ja tihkulähdepinnoista alkava, lampeen laskeva puro (metsälain mukainen erityisen tärkeä elinympäristö).
Suomen ympäristökeskuksen Pienvesioppaassa todetaan, että: ”luonnontilaiset ja luonnontilan kaltaiset pienvedet (joihin purotkin kuuluvat) tulisi jättää kokonaan metsänkäsittelyn ulkopuolelle. Pienvesien lähimetsät turvaavat pienvesien luonnontilaisuutta ja ovat tärkeitä pienvesistä riippuvaisten lajien elinympäristöjä. Rantametsien hakkuut heikentävät luonnon monimuotoisuutta muuttamalla pienvesiympäristön pienilmasto-, kosteus-, valo- ja kasvuolosuhteita”.
Puusto koostuu kookkaista tervalepistä sekä hakkuulta säästyneistä harmaalepistä, koivuista, raidoista ja alikasvoksena olevista kuusista. Maalahopuuta on runsaasti, pystylahopuina useampi koivupökkelö, joissa kolopesijöinä ovat mm. pikkutikka ja tiaiset.
Mitä enemmän luonnonmetsässä on puustoa, sitä enemmän sinne kehittyy ajan myötä myös lahopuuta, mikä lisää monimuotoisuutta mm. tarjoten lahottajakääville kasvualustaa ja linnuille pesäpaikkoja. Alue on lintuharrastajien suosikkikohde. Lähellä asuvalla lintuhavainnoitsijalla on pitkä lajilista, mikä osoittaa Hedelmätarhan tervaleppäkorven arvon lintubiodiversiteetille.
Lähellä kerrostaloja kulkee ahkerasti käytetty, usein märkäpohjainen metsäpolku, jonka päässä ovat puron ylittävät pitkospuut. Viime viikolla suoritetut harvennustyöt hävittivät metsäntunnun, jolla on tutkitusti myönteisiä terveysvaikutuksia. Lisäksi harvennettu puusto lisää puiden kaatumisriskiä polulla kulkijoille.
Tervaleppäkorven käsittely aiheuttaa luontokatoa, esim. kaadetut raidat eivät enää tarjoa talvihorroksesta herääville kimalaisille kevään ensiravintoa. Maanpinnan rikkoutuminen ja kasvillisuuden väheneminen lisää lietteen ja orgaanisen aineksen kulkeutumista uimapaikkana käytettyyn lampeen.
Kohde on strategisen yleiskaavan viherverkostoselvityksessä (2020) ekologisen käytävän ns. pullonkaula. Hedelmätarhan tervaleppäkorpi on ekologisen käytävän toimimisen kannalta avainasemassa ja toteutuu parhaiten mahdollisimman leveänä ja luonnontilaisena.
”Hollola-monta luontoa” – brändistä yksi on katoamassa.
Kesäkuun alussa voimaan astuvassa uudessa luonnonsuojelulaissa kunnan tulee edistää luonnon monimuotoisuuden suojelua sekä maisemansuojelua alueellaan.
Suomi on EU:n jäsenenä sitoutunut pysäyttämään luontokadon ja elvyttämään luonnon monimuotoisuuden vuoteen 2030 mennessä.
Suojelubiologi Panu Halme esitelmöi aiheesta: ”Luontoa suojeleva maankäyttö kunnassa” 29.3. klo 17.00 Heinsuon koululla, vapaa pääsy.