Kehätien jätteenkäsittelykeskus ja ely-keskuksen perusteltu päätelmä
Lahden seudun jätteenkäsittelykeskuksen (kierrätyspuiston) neljästä sijoitusvaihtoehdosta on laadittu lain (252/2017) vaatima ympäristövaikutusten arviointi eli YVA. Yhteysviranomaisena toimiva ely-keskus on antanut hankkeesta YVA-selostuksen ja siitä annettujen viranomais- ja asiantuntijalausuntojen sekä yhteysviranomaisen oman tarkastelun pohjalta perustellun päätelmän.
Laissa ympäristövaikutuksella tarkoitetaan hankkeen tai toiminnan aiheuttamia välittömiä ja välillisiä vaikutuksia
- väestöön sekä ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen;
- maahan, maaperään, vesiin, ilmaan, ilmastoon, kasvillisuuteen sekä eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen;
- yhdyskuntarakenteeseen, aineelliseen omaisuuteen, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön;
- luonnonvarojen hyödyntämiseen;
- sekä kohdissa 1-4 mainittujen tekijöiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin.
Edellä mainituista ympäristötekijöistä, niiden vaikutuksista ja keskinäisistä suhteista VE1:n eli Kehätien vaihtoehdon (Hollola) osalta YVA-selostuksessa todetaan muun muassa: ”Haitallisin neljästä tutkitusta vaihtoehdosta viheralueiden ydinalueiden ja toiseksi haitallisin toiminnallisen kytkeytyneisyyden (luonnon monimuotoisuuden) kannalta. Haitallisin, kun kaikkien ekosysteemipalveluiden tarjontaa on tutkittu kokonaisuutena.”
Kehätien hankealueella on esimerkiksi kaksi metsälain 10 §:n tarkoittamaa erityisen tärkeää elinympäristöä. Toinen niistä on Melkkaanoja, joka on luonnontilaisen kaltainen puro. Se on ”koko maassa silmälläpidettävä ja Etelä-Suomessa uhanalainen, vaarantunut luontotyyppi”. Toinen on lehtokorpi; lehtokorvet ovat ”koko maassa vaarantuneita ja Etelä-Suomessa erittäin uhanalaisia”.
Aivan kiinni hankealueessa on pohjois-etelä -suuntaisena ekologisena yhteytenä toimiva Koivusillanjoki (maakuntakaavassa merkinnällä ’viheryhteystarve’). Myös se edustaa luontotyyppiä, joka on uhanalaisluokituksen mukaan ”Etelä-Suomessa äärimmäisen uhanalainen”. Alueelta on havaintoja niin liito-oravasta kuin saukostakin; molemmat ovat direktiivilajeja, joiden lisääntymis- ja/tai levähdyspaikkaa koskee heikennys- ja hävittämiskielto. Myös Melkkaanojalta on havaintoja saukosta. Tehtyjen kartoitusten mukaan Kehätie on myös ”linnustollisesti lajirikkain ja monipuolisin alue tutkimuskohteista”; siellä esiintyy myös eniten uhanalaisia lintulajeja.
Asiantuntijalausunnoissa todetaan, että Kehätien VE1 hankevaihtoehdon vesistövaikutukset ulottuvat Vähäjokeen, jossa elää geneettisesti alkuperäinen taimenkanta. ”Ympäristövaikutusten arvioinnissa todetaan, että kanta voi kärsiä. Tämä on vähättelyä — kärsiminen tarkoittaa käytännössä kannan häviämistä, minkä jälkeen ainoa jäljellä oleva alkuperäinen taimenkanta olisi hävinnyt Porvoonjoen vesistöstä. Erityisesti alkuperäisen taimenkannan olemassaolon vuoksi vaihtoehtoon 1 liittyvät riskit ovat suurempia kuin muissa vaihtoehdoissa.”
YVA-selostuksen mukaan Kehätie-vaihtoehdon vaikutukset maa- ja kallioperään ovat huomattavimmat. Korkeuserot ovat suurimmat: ”pinnankorkeuden vaihtelu on 56 metriä.” ”Hankkeen vaikutukset topografian muutokseen ovat vaihtoehdossa VE1 suurimmat ja muutos arvioidaan erittäin suureksi. Alueen matalimmat kohdat tulevat nousemaan noin 9 metriä nykyisestä tasosta ja korkeimmat kohdat hankkeen toteutuessa täysimittaisesti madaltumaan 33 metriä.”
Asutuksen osalta Kehätien vaihtoehdosta todetaan: ”Taajama-asutuksen sijaitessa kohtalaisella etäisyydellä alueella on myös virkistyksellistä arvoa. Virkistyskäytössä olevat alueet supistuvat ja virkistyksen mielekkyys voi vähentyä. — Kehätien vaihtoehdon pohjoispuolella on Hollolan keskustaajama eli runsaasti asutusta, minkä vuoksi vastustus tätä vaihtoehtoa kohtaan nousee esille asukaskyselyssä.” Taulukosta käy ilmi, että kolmen kilometrin säteellä asukkaita on 7 261 ja vakituisia asuinrakennuksia 1 426. Asukkaita on kolme kertaa niin paljon kuin vaihtoehdossa, missä on toiseksi eniten asukkaita vastaavalla säteellä ja 20 kertaa ja 27 kertaa niin paljon kuin kahdessa muussa vaihtoehdossa.
YVA-selostuksessa todetaan, että jätekeskushankkeessa on huomioitu valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja mainitaan osakokonaisuus ”elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö sekä luonnonvarat”, missä ”edistetään luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden alueiden ja ekologisten yhteyksien säilymistä” sekä osakokonaisuus ”luonnonvarat ja terveellinen ja turvallinen elinympäristö”, missä ”terveysvaikutuksia tai onnettomuusriskejä aiheuttavien toimintojen ja vaikutuksille herkkien toimintojen välille jätetään riittävän suuri etäisyys”. Tässä yhteydessä mainitaan myös, että ”Hollolan kuntastrategiassa painotetaan luonnonläheistä, viihtyisää ja turvallista asuinympäristöä”.
Lausunnossaan ely-keskus puolestaan toteaa: ”Hankkeen kannalta olennaisimmiksi valtakunnallisiksi alueidenkäyttötavoitteiksi arviointiselostuksessa on tunnistettu vaikutukset terveelliseen ja turvalliseen elinympäristöön sekä elinvoimaiseen luonto- ja kulttuuriympäristöön ja luonnonvaroihin.” Perusteltuna päätelmänään ely-keskus toteaa, että sijoitusvaihtoehtojen suhde alue- ja yhdyskuntarakenteeseen on erilainen ja korostaa ”tämän osa-alueen merkittävyyttä kokonaisarvioinnissa ja pitää tästä näkökulmasta vaihtoehtoja VE1 ja VE2 hyväksyttävimpinä vaihtoehtoina”. Eli mitä lähempänä asutusta ja mitä enemmän asutusta, sitä parempi paikka sijoittaa jätteenkäsittelykeskus kaatopaikkoineen!
Minne unohtuivat luontoarvot, luonnon monimuotoisuuden edistäminen ja uhanalaiset tai vaarantuneet luontotyypit eläin- ja kasvilajeineen? Entä ihmiset ja heidän oikeutensa terveelliseen ja turvalliseen elinympäristöön? Yhdyskuntarakenteeseen kuuluu olennaisena osana asutus, mikä on Kehätien vaihtoehdossa (VE1) merkittävin tekijä, joka erottaa sen muista vaihtoehdoista: 12 000 asukkaan kuntakeskus, 7 261 asukasta kolmen kilometrin säteellä, neljästä sijaintipaikkavaihtoehdosta eniten asukkaita niin yhden, kahden kuin kolmenkin kilometrin säteellä. Luonnolla ja ihmisillä sen osana ei siis ole mitään merkitystä. Pöyristyttävää!
Kehätien vaihtoehtoa vastustavaan nettiadressiin ja paperiseen adressiin on 4.5. mennessä kertynyt yhteensä 1960 allekirjoitusta.
Pöyristynyt kuntalainen
