Mielipide Hirvimäen asemakaavan ja asemakaavan muutoksen OAS:sta.
Yhdistyksemme kiittää mahdollisuudesta kommentoida Hirvimäen asemakaavan OAS:a.
Asemakaavan laatiminen on haasteellista virtaahan sen halki Melkkaanojan itäisin latvahaara ja alueella risteävät korkeajännitelinjat (sähkömagneettinen säteily).
Kehätien tavoitteena on vähentää liikennettä Hollolan ja Lahden taajama-alueilla. Kehätien varteen on kaavoitettu ja kaavoitetaan asuin-, liike- ja työpaikka-alueita. Niiden ei tule lisätä läpikulkuliikennettä jo rakennetuilla Perhoslehdon, Kartanon eikä Vanhantalon asumisalueilla. Katuverkkoa tulee suunnitella siten, että Hirvimäeltä on yhteys kehätien pohjoista rinnakkaistietä pitkin sekä Nostavan eritasoliittymään että Soramäen eritasoliittymän lähelle Hämeenlinnantielle (Hopeakalliontietä pitkin). Tämä on mahdollista, koska Vanhantalon alueen valitusten kaaduttua Hollolan strateginen yleiskaava (hyv. 3.4.2017) on tältäkin osalta lainvoimainen.
Hirvikalliontie ei sovellu kokoojatieksi, koska
– liittyminen Kuntotiehen on vaarallinen etenkin talvella Hirvikalliontien mäen jyrkkyyden takia
– Perhoslehdossa asuu paljon lapsiperheitä
– tie on koulureitti
– kunnan olisi pitänyt kertoa tontteja kaupatessaan, että Hirvikalliontiestä tulisi kokoojatie, jolloin rakennusten sijoittelussa tontille tien haittavaikutukset (pöly, melu ym.) olisi otettu huomioon
– monien tonttien maaperä Hirvikalliontien varressa on kalliota, jolloin liikenteeltä suojaavien pensasaitojen istuttaminen on hankalaa. Lisäksi kallio johtaa liikentaan tärinää tieltä rakennuksiin enemmän kuin muut maaperät.
Luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi ja kuudennen sukupuuttoaallon hillitsemiseksi tarvitaan viheryhteyksiä ja ekologisia käytäviä. Niinä toimivat monien eliöiden osalta Porvoonjoen latvahaarat, joista Hirvimäen alueelle osuu Salpakankaan koulun eteläpuolelta alkava puro. Se laskee Melkkaanojaan (joka itse asiassa on ”puro”) ja edelleen Koivusillanjokeen ja Vähäjokeen. Ne kaikki ovat mm. liito-oravan, saukon ja purotaimenen potentiaalisia elinympäristöjä.
Viheryhteydet ja ekologiset käytävät eivät saa päättyä maakuntakaavassa osoitetun viheryhteystarvenuolen pohjoiskärkeen vaan niiden on jatkuttava vähintään sinne asti mistä purot saavat alkunsa.
Tulevien Hirvimäen asukkaiden virkistys- ja ulkoilureiteistä lähimetsissä on myös huolehdittava. Kartanon, Perhoslehdon ja Vanhankartanon alueiden asukkaiden virkistys- ja ulkoilumahdollisuudet ovat heikentyneet ja virkistäytymiseen kelvolliset lähimetsät ovat entistä kauempina. Niihin pääsemiseksi on kaavoitettava mm. Hirvimäki niin, että niihin on helppo päästä ilman autoa. Tavoitteena tulee olla lähimetsä alle 300 metrin päässä ulko-ovelta.
Virkistys- ja ulkoilualueiksi eivät riitä pelkästään voimalinjojen alustat, jyrkät rinteet (kuten Perhoslehdossa) tai ekologisiksi käytäviksi jätettävät pajukkoiset purojen varret. Reitit on suunniteltava niin, että ne jatkuvat Vanhantalon, Hirvikallion ja Takamaantien alikulkujen kautta kehätien lounaispuoleisiin metsiin.
Hollolassa 01.10.2019
