Maaseudun linnusto muuttuu

Linnusto muuttuu, kun ympäristö muuttuu

Hyvinkään ympäristönsuojeluyhdistyksen tilaisuudessa kirjastossa torstaina 6.3. sali oli lähes täynnä. Yleisö kuunteli ja otti kantaa, kun Juha Tiainen esitelmöi aiheesta Muuttuvan maatalousympäristön vaikutukset linnustoon: voittajia vai häviäjiä? Dosentti Juha Tiainen on Luonnonvarakeskuksen emeritus erikoistutkija, joka viime vuosikymmeninä on tutkimusryhmineen keskittynyt selvittelemään maaseutuympäristössä tapahtuneita linnuston muutoksia.

Tiainen kertoi, että maaseutuympäristön lintukannat ovat huvenneet 1980-luvulta lähtien neljässäkymmenessä vuodessa puoleen. Pelloilla, pientareilla ja rakennusten läheisyydessä pesivät linnut ovat kärsineet laajasti maanviljelyn tehostumisesta, etenkin siihen liittyvästä avo-ojien, pientareiden ja karjanlaidunnuksen vähentymisestä sekä kemiallisten torjunta-aineiden käytöstä.

Häviäjien joukosta löytyy esimerkiksi laidunympäristöjä suosiva keltavästäräkki. Peltopyy ja niittykirvinen puolestaan ovat kärsineet vähentyneistä suojavyöhykkeistä ja kadonneista korkearuohoisista ojanvarsista. Runsastuneita lajeja ovat esimerkiksi pikkuvarpunen ja naakka.

Tutkimuksissa selvisi, että lintujen runsautta lisäävät kesannot, luonnonlaitumet ja viljelemättömät peltolohkot. Suurilla yhtenäisillä viljelylohkoilla puolestaan lintuja on hyvin vähän. Esimerkiksi kottaraisemon on pikaisesti löydettävä läheltä pesäkoloaan hyönteisiä ja muita selkärangattomia ravinnoksi nälkäiselle poikueelle. Avoimelta peltoaukealta ei poikasten herkkuja löydy.

MN