Valitus KO:lle Laakasuon ympäristölupa-asiassa
Valittajat:
Kajaanin Seudun Luonto ry ja Iisalmen Luonnon Ystäväin Yhdistys ry
Päätös johon haetaan muutosta:
Vaasan hallinto-oikeuden (jäljempänä VHaO) Diaarinumero 00915/16/5115, päätös 19/0334/1; annettu 26.9.2019
Valitus ympäristölupa-asiassa (Laakasuo, hakijana Vapo Oy) ympäristöluvan nro 71/04/1 lupamääräysten
tarkistaminen, tuotantoalueen laajentaminen ja toiminnanaloittamislupa sekä kahden lammen luonnontilan
muuttaminen, Kajaani, Sotkamo ja Sonkajärvi
Vaadimme muutoksia päätökseen ennen kaikkea siksi, että olosuhteet ja lupatilanne vastaanottavassa Laakajärvessä ovat oleellisesti muuttuneet vuoden 2004 luvan (nro 71/04/2) jälkeen, sekä siksi että PSAVI ei ole hankkinut riittävää selvitystä mikä oli hakijan osuus vedenlaadun muutokseen. YSL:n nojalla hakija pitää velvoittaa toimittamaan ja teettämään selvityksiä Laakajärvestä, eri syvyyksillä liikkuvista humusaineista. Vesienhoidon ja ympäristönsuojelun lainsäädännön vuoksi lisähaitat tulee estää ennakolta eikä jättää jälkikäteiskorvauksien varaan.
Vaadimme VHaO:n päätöksen johdosta, että korkein hallinto-oikeus
A) lykkää päätöksen lainmukaisuuspäätöksen antamista, kunnes Unionin tuomioistuimelta (EYTI) on saatu vastaus ratkaisupyyntöön liittyvien direktiivien ja määritelmien soveltamistavoista. Muutoin muutoksenhakumme menettää merkitystään Laakajärven kuormituksen määrittelyssä ja oikea-aikaisessa, eli turpeenkaivuun ’kuntoonpanossa’ tapahtuvan kuormituksen vähentämisessä.
B) pyytää asiassa ennakkoratkaisupyyntöä lupapäätöksen täsmentämiseksi, onko hakemus (PSAVI/152/04.08/2012) ja PSAVI:n päätös ja siten myös VHaO:n päätös direktiivienvastaisia kun ne nojautuvat Suomessa ’vallitsevaan lupakäytäntöön’, eivätkä riittäviin vaikutusten yksilöinteihin. Lisäksi ympäristönsuojelulain edellyttämä BAT on jätetty määrittämättä, niin että kaivannaisjätteitä koskevaa BAT:in vastaisia jätevesiä johdetaan vesistöön.
C) pyytää – hyvään vedenlaatuun pääsemisen ja turvepäästövaikutusten arvioimisen vuoksi – Laakasuon turpeenkaivuun piilokuormituksen ja sen jätevesipäästöjen yhteisvaikutuksien määritelmiä, seuraavilla kysymyksillä:
i) onko veteen (sekä ilman kautta veteen) päätyviä mutta luvassa määrittelemättömiä ’pieniä hiukkasia’ tulkittava päästöiksi, ja sellaisiksi päästöiksi jotka vesistön läheisen sijainnin ja hankkeen kokonaisalan vuoksi olisi kuulunut luvittaa Laakasuolla tavallista tarkemmin?
ii) onko asiassa tulkittava EYTI:n päätöstä C-9/00, koska kaikille jätteen kaltaisille hiukkasille ei ole voitu osoittaa selvää lainsäädäntöön perustuvaa raja-arvoa, ja koska niiden lisääntyminen on vesien hyvän tilan tavoitteelle haitallista.
iii) pitääkö lisäkuormitusta vähentää – esimerkiksi puolittamalla nykyinen tuotantoala toistaiseksi tai keskeyttämällä tuotanto – kunnes jaksottamisella tai muilla hakemuksesta puuttuvilla lisätoimilla voidaan varmistua kuormituksen vähenemisestä? Voidaan osoittaa poikkeuksellisen vakava vaikutus alapuoliseen vesistöön, eli vedenlaatuluokka on heikentynyt luontaisesta Sopenjoessa.
iv) ELY-keskuksen YVA-päätöksen YVA-direktiivinmukaisuus: oliko YSL:n mukainen luvitus ympäristövaikutusten arviointidirektiivien mukaista? Kansallisessa YVA-harkinnassa tuotannon kokonaisala erotellaan, mm. käytössä olevaan, valmisteltavaan, jälkikäyttöön siirtyvään sekä tuotannosta poistuneisiin osiin, ja samalla YVA-selvityksiä jätetään tekemättä mm. Laakajärven ja Nurmijoen vesientilasta ja vesientilatavoitteen saavuttamisen edellytyksistä (ml. resipienttiperiaate). Ehdotettu tuotannon uudisalakin on yksistään vaikutuksiltaan poikkeuksellisenmerkittävä alapuolisen vesistön tilalle.
v) onko asiassa tulkittava turpeenkaivuun osalta kaivosteollisuuden MWEI:tä eli kaivannaisjätteitä koskevaa BAT-asiakirjaa?
vi) onko asiassa tulkittava vesipuitedirektiiviä, koska Vesioikeudessa vakiintuneesti on puhuttu vaikutus- eli
resipienttiperiaatteesta ja edelläolevissa kysymyksissä kuvatuilla tavoilla on päästöjä joille ei ole kuitenkaan määritelty raja-arvoja
D) palauttaa päätöksen uudelleen käsiteltäväksi, koska päätöksestä puuttuvat tarvittavat yhteisvaikutusten arvioinnit sekä hyvän vesientilatavoitteen kannalta välttämättömät päästöjen rajoittamiskeinot.
E) kumoaa Kainuun ELY-keskuksen päätöksen KAIELY/214/07.00/2013 (28.1.2014), koska asiassa ei ole huomioitu muita samalla Nurmijoen valuma-alueella olevia Vapon turvetuotantohankkeita.
F) Vaasan Hallinto-oikeus pyytää yliopistotasoisen lausunnon Laakajärveen kertyneistä leijuvista, turveperäisistä aineksista.
G) Vaadimme päätöksen täytäntöönpanokieltoon laajennusalueen osalta kunnes valituksemme on ratkaistu.
PERUSTELUT
Perustelemme päätöksen lainvastaisuutta (lyhenteet suluissa) ympäristönsuojelu- (YSL), vesienhoito- (VHL), ympäristönvaikutusten arviointi (YVA), ja luonnonsuojelu- (LSL) nojalla. Kun alapuolinen vesistö heikkenee alle luontaisen vedenluokitustason, olisi tullut arvioida vedenlaatuluokitus ja kaavan vaikutus tarkemmin. PSAVI:n pääasiallinen ratkaisu on se, että kun haittoja on vaikea ennakoida, korvataan
osa haitoista korvattavissa kalatalousmaksuilla. Tämä on ehdottomasti vastoin alueen ja vesistöalueen kaavoituksella määrättyjä käyttötarkoituksia. Päätös jättää huomioimatta vaikutusalueen virkistys- ja kalastuskäytön.
Kun muistutuksissa on tuotu esiin alueella todettu elohopean metyloituminen, olisi PSAVIn kuulunut etsiä lupaehtoja ja toimia joilla elohopean lisäkertyminen vähenee.
A) Lykkäys, jotta asiassa saadaan ratkaisu EU-lainsäädännön implementoimisvelvollisuuksien ja viranomaistoteutuksen eroista
PSAVI:n ei pitänyt myöntää lupaa näillä tiedoilla, koska asiassa ei ole koottu lupaharkintaan selvitystä Sopenjokeen ja Laakajärveen jo aiheutuneiden vesistövaikutuksien syistä (joita ei pitänyt tapahtua aiemmasta luvituksesta johtuen). Lupapäätös on suoraan sovellettavien direktiivien vastainen, kuten vesipuitedirektiivin, ympäristölupa-, jätealan ja ympäristövaikutusten arvioinnin osalta. Lisäalue ei ole välttämätön toiminnanharjoittajalle, ja toistaiseksi nopein lisäpäästöjen välttämiskeino on lykätä uudisalan kuntoonpanoa.
B ja C) Vallitseva lupakäytäntö on direktiivien vastaista, kun vaikutuksia ei yksilöidä ennakolta
PSAVI:n käytäntö turveluvituksessa on laajasti asiaa koskevien lakien ja direktiivien vastainen. Vain osa vesistöön pääsevistä partikkeleista määritettiin lupapäätöksessä. Suomessa soihin sovellettu ominaiskuormitusarvoarviointi ei toimi, koska soita ei voida verrata toisiinsa. Ympäristöjärjestöt muistuttivat tästäKeuruun Kalmunevan Vapon mittausten esimerkillä:
• 2011 ominaiskuormitusluvuilla laskettuna kiintoaineskuorma (netto, eli vähennettynä ns. luonnonhuuhtouma): 1 290 kg/a
• Mittausten mukainen vuoden 2011 kiintoaineskuorma: 10 112 kg/a ” Eli noin kymmenkertainen ero vaikka vain kuormitusarviointia tarkennettiin yhden muuttujan osalta.
Vaasan hallinto-oikeus eikä aluehallintovirasto arvioineet Laakasuo-asiaa turvekaivoksia koskevan BAT-määräyksen kannalta.
EU-direktiivien mukaan – esim. kaivosdirektiivi – turpeenkaivuu (kysehän ei ole tuotannosta, tai tuotantolaitoksesta, koska luonto tuottaa turpeen) kuuluu kaivosteollisuuteen. Sitä koskee MWEI eli kaivannaisjätteitä koskeva BAT-asiakirja.
YSL 20§ (Yleiset periaatteet ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa):
”2) noudatetaan ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoituksenmukaisia ja kustannustehokkaita eri toimien yhdistelmiä (ympäristön kannalta parhaan käytännön periaate)” ja YSL 53§ joka määrittelee kuinka ’BAT:tia on arvioitava ja noudatettava’.
Linkki MWEI-battiin on täällä: https://eippcb.jrc.ec.europa.eu/reference/. Sivun melkein lopussa on MWEI ja se on siellä juuri siksi, että se ei kuulu teollisuus(laitos)päästödirektiiviin. MWEI on vain englanniksi. Se on jäänyt huomioimatta, kuten sivu 556 eli luku ”5.4.2 Prevention or minimisation of surface water status deterioration”.
Piilokuormitus
Pinta-alaltaan erityisen laaja tuotantoalue Laakasuo ja siten vaikutuksiltaan merkittävää piilokuormitusta aiheuttava hakemus olisi tullut luvittaa tavallista tarkemmilla ehdoilla ja laajentamisen osalta oleellisesti monipuolisemmilla vesientilan ja syvänteiden ennakkotarkkailuehdoilla. Vastaanottavien vesistöjen ketju.
Vaikka olosuhteet vastaanottavassa järvessä ovat oleellisesti muuttuneet vuoden 2004 luvan (nr 71/04/2) jälkeen, PSAVI ei tehnyt tarvittavia lisätietopyyntöjä, korjaavia ehtoja tai määräyksiä. PSAVI toimii selvästi hyvän vesientilavelvoitteen vastaisesti. Kuormittavan tuotantoalan tulisi oleellisesti pienentyä, tai tuotannon keskeytyä, jotta vesistö ehtisi toipumaan. On ympäristöluvituksen normaalia menettelyä määrätä sedimentoitumis- tai syvännetarkkailua, jotta uuden ja aiemman tuotannon (1980-2013) vaikutus olisi arvioitavissa ja eroteltavissa.
Valittajilla on tiedossa kaikuluotauksen, kalastuksen ja toistuvan näytteenoton johdosta, että Laakajärven syvänteet ovat pahoin kuormittuneet erilaisella aineksella joka on peräisin turvetuotannosta. Uudisojituksia tai merkittävän laajoja kunnostusojituksia ei ole ollut, joten vuosittain kuormitus myös Laakajärven taskuhietikoille tulee Laakasuolta. Hietikoille toistuvasti kerääntyvä on merkittävä näyttö humuksen kulkeutumisesta Laakajärven eri osiin.
Toisaalta, niin sanottu puhdistus on osittain tilapäistä laskeuttamista, ilman että esim. humusaineita saataisiin sidottua. Niinpä sadekuurot (joiden merkitys osoitettiin kaaviolla PSAVI:n päätöksen osana), tulva ja muutkin ylivuodot siirtävät Laakasuolta vesistöön kertyneitä humusaineita yms toistuvasti paikkoihin joissa tapahtuu mm. elohopean metyloitumista. Vanhentuneet kalastotiedot estivät elohopeaongelman arvioinnin. Sedimentoituminen vesistöjen pohjaan ei voi olla myöskään osa luvan toteuttamista ilman että syvänteitä ja
vesistöjen pohjia olisi dokumentoitu. Aluetta koskee lainvoimainen Laakajärven kaava jonka virkistyskäytön toteuttamista lisäpäästöt suoraan haittaavat mm. vedenlaadun heikkenemisen, limottumisen, ja hietikoiden likaantumisen kautta.
PSAVI:n päätös tehtiin ilman että vastaanottavan vesistöjen ominaispiirteitä olisi tarkasteltu, kuten VHL edellyttää.Esimerkiksi uuden tuotantoalaa ei suhteuteta Sopenjokeen turvetuotannosta heikentyneeseen tilaan. Tämä olisi ollut välttämätöntä, koska hakija, Vapo väittää vastineessaan: ”Hakemus koskee pääosin voimassa olevan luvan tarkistamista ja noin 80 ha:n osalta uuden luvan hakemista. Laakasuon kuormitus Laakajärveen on alkanut 1980-luvulla ja alueen kuormitus ei hakemuksessa esitetyistä syistä johtuen nykyisestä lisäänny laajennusalueenkaan käyttöönoton johdosta.”
Tulvien haitat on mainittu, mutta niiden osalta ei ole asetettu riittäviä varotoimia. Tämän tarpeen VAPO kiistää vastineessaan yleiseen lupakäytäntöön vedoten: ”Tulviin liittyen Laakasuon kohdalla tilanne ei poikkea huonompaan verrattuna muihin turvetuotantohankkeisiin.”
Yhteisvaikutus joka kertyy Laakajärveen, ei ole ollut kunnolla mukana PSAVI:n lupaharkinnassa. Laakajärven tilasta on sen jälkeen kertynyt poikkeuksellisen paljon tutkimus- ja viranomaisten seurantatietoa johtuen Talvivaaran kaivoksen päästöistä. PSAVI ole huolehtinut tietopyynnöillä tai muuten, että hakija olisi antanut päivitetyn tiedon vastaanottavan vesistön, Laakajärven tilasta. Asiaa ei voida lukea hakijan eduksi, jos hakija laiminlyö ajantasaisten tietojen toimittamisen yhteisvaikutusten luonteesta.
Vakava ja pitkäkestoinen yhteisvaikutus tulee siitä, että pienten, luvassa määrittelemättömien hiukkasten päästöt vesistöön johtavat metyloitumiseen (mm. elohopea) ja siitä että raskasmetallit ja muut haitta-aineet rikastuvat/keskittyvät humuksen kaltaiseen ainekseen Laakajärvessä. Humusaineiden lisääntyminen on siten haitannut ravintoketjua, ja romahduttanut mm. vesientilaluokituksen kriteerinä käytetyn ahvenen vuosikasvun. Laakajärven pohjoispäässä on esiintynyt yhteisvaikutusten vuoksi usean vuoden ajan kitukasvuisia
ahvenikäluokkia. Näissä oloissa mikä tahansa kuormituksen vähentäminen on välttämätöntä suurempien riskien välttämiseksi. VAPO voi esittää korvausvaatimuksen Talvivaaran konkurssipesälle ja sen jatkajalle Terrafame OY:lle. Viranomaisilla ei ole toimivaltaa lisätä Laakajärven lisäkuormitusta ilman PSAVI:n päätöstä tarkempaa vaikutusten arviointia. Kainuun ELY-keskus on ennenkin osoittanut väärää harkintaa siitä, milloin vesistöpäästöissä pitäisi soveltaa YVA-lain mukaista arviointia (VHaO:n purkuputkipäätös).
’Vallitsevan käytännön mukainen’ kuormituksen arviointi ei voi olla riittävää, kun rantojen taskuhietikoille kertyy toistuvasti juuri Vapon turvetta (ei ole uusia ojituksia joista sitä kantautuisi). PSAVI myötäilee hakijan olettamuksia, kun lupamääräyksiä ei ole tiukennettu 2004 tasosta. VAPO väittää vastineessa: ”Kuormituksen arviointi on suoritettu asianmukaisesti. Sitä eivät valvontaviranomaiset ole riitauttaneet. Asiakirjat pitävät sisällään riittävät tiedot purkuvesistön tilasta.” (s.51-52). Poikkeuksellisen huonosta vastaanottavan jokivesistön tilasta
huolimatta hakemuksessa ja PSAVI:n päätöksessä toistetaan hakijan väitteet vastoin vesienhoitolainsäädännön ehtoja, että ”Sopenjoen virtaama on Suopuroa suurempi, jolloin kuivatusvesien päästöt laimenevat vesistöön Suopuroa tehokkaammin. ” (s.26)
Määritelmien merkitys ja ratkaisupyyntö
i) Tarpeella määritellä tavallista tarkemmin viittaamme siihen, että niin tehdään ajoittain suomalaisessa oikeuskäytännössä, kun paikan ominaispiirteet niin edellyttävät. Näin tehtiin osittain Korkeimman Hallinto-Oikeuden (KHO) päätöksessä KHO:2005:70, johtuen paikallisista olosuhteista. Myös EYTI:n päätöksessä asia C-9/00 määritellään jätteeksi kaikki sellainen aine jota ei ole tarkoitus ottaa talteen. Näin ollen Suomi soveltaa jätevesipäästöissä liian suppeasti ennalta ehkäistävän jätteen määritelmää. KHO-linkki http://data.finlex.fi/oikeus/ECLI:FI:KHO:2005:70/fin/txt
i- iv) PSAVI jätti lupapäätöksessään oleellisen osan jätteen ja jäteveden määritelmästä soveltamatta. Vapon päästöjä pyritään laimentamaan sekoittamalla niitä suuriin vesimääriin. Tästä huolimatta elohopean kertyminen osoittaa, ettei vesimäärä ole yksin riittävä kriteeri. Toinen kriteeri on yhteisvaikutus, eli esimerkiksi hapettomien olosuhteiden esiintymisen tarkastelu purkuvesien alueella. Kolmas kriteeri on jäteaineiden ja jätevesien muuntuminen vesistössä (esim. kasvisterolit). Kun vesistöön päästetään aineita, joiden tiedetään muuttavan alapuolisen vesistön ominaisuuksia, tulee AVI:n huolehtia siitä että viranomaistieto on kattavasti saatavilla, ja koska YV-arviointia ei voitu soveltaa. PSAVI:n piti huolehtia, ettei haittojen kertymisen osoittaminen jää valittajien varaan. PSAVI ei hankkinut näyttöä, vaan ainoastaan hakijan mielipiteen siitä, että turvepäästö sedimentoituu vesistön pohjalle.
iv) Kainuun ELY-keskus on soveltanut liian suppeasti YVA-velvollisuuksiaan. Suomen kansallinen YVA-direktiivin täytäntöönpano on johtanut tilanteeseen, jossa ELY-keskus voi (kuten Nuasjärven purkuputkiasiassa) päättää, ettei harkinnanvaraista YV-arviointia tehdä. Tällöin YSL-harkinnalle välttämätöntä syvännetietoa ei saadaan haittojen ennaltaehkäisemiseen. Ympäristölupa-viranomainen ei voi oikaista tätä muutoksenhaulla, ja siten kansallinen YVA-direktiivin täytäntöönpano on jäänyt vajaaksi. Laakasuon tapauksessa ELY-keskuksien antamat vesitieto-, kalastolausunnot ja YVA-päätökset johtivat siihen, ettei PSAVI saanut edes lupaharkinnan kannalta tärkeitä tietoja alkuperäismuodossaan, vaan em. harkintaa oli siirretty lausunnonannon ja YVA-päätöksen osalta ELY-keskuksille. Tämä jaettu lupaharkinta viranomaistoimissa oli vastoin ”ympäristölupadirektiivin” ja YVA-direktiivin tehokasta täytäntöönpanoa.
KaiELY:n käyttämä soveltava ala ei ota huomioon ruokohelpikäyttöä joka on katsottava ’levossa olleeksi’. Määritelmän mukaan ”Yli 150 hehtaarin hanke, joka… on ollut levossa pitkään, rinnastetaan uuteen hankkeeseen. Alle 150 hehtaarin hankkeisiin voidaan myös harkinnanvaraisesti soveltaa arviointimenettelyä, jos hanke todennäköisesti aiheuttaa laadultaan ja laajuudeltaan asetuksen hankeluettelon hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia”. Ote on Ympäristöministeriön (2013) Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeesta, jota mm. Kajaanin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen lainasi ELY-keskukselle lausunnossaan.
Jätteen määritelmää ei saa tulkita suppeasti, kun on kyse vesistöistä ja vesipuitedirektiivin soveltamisesta. Turpeen nosto aiheuttaa ympäristöluvituksessa arvioitua, teollisesta hyödyntämisestä johtuvia jätepäästöjä. Jätteen käsitettä ja ennaltaehkäisyn velvoitetta täsmentää päätös EYTI asia C-9/00; kohta 23 ja sen liitteet. Siten kenttien käytöstä johtuvien partikkeleiden luokittelua jätteeksi puoltaa se, että vesistöpäästöt syntyvät raaka-aineiden erottamisessa, tuottaen vesistöön jäännöstuotteita. Partikkeleiden poistoa ei ole toteutettu direktiivien vaatimalla tavalla. Kun vain osa päästettyjen partikkeleiden ominaisuuksista ja vain osa päästöpulsseista on huomioitu, PSAVI:n menettely lupaharkinnassa ja lupaehdoissa rikkoo tässä tapauksessa asiaankuuluvien direktiivien asiallista soveltamista. Se, että vain osa päästöistä on luvitettu, on johtanut haittoihin, jotka olisi kuulunut estää sekä kansallisen lainsäädännön että direktiivien nojalla.
Oleellista on, että PSAVI ei ole onnistunut määrittelemään keinoja joilla haittoja voidaan ennaltaehkäistä. Minkään suuruusluokan kalastosta maksettava haitta ei kohdennu mitenkään virkistyshaitan kompensaatioksi. Haittojen vähentäminen määräajaksi on se keino, jota PSAVI:n piti soveltaa. Yleensä tuotantokenttien jaksottamista tehdään uusien kenttien osalta, mutta vedenlaatuluokkien ollessa pysyvästi vaarassa (toiminnalle ei ole takarajaa!) myös vanhojen kenttien hyödyntämistä tulee voida jaksottaa.
Oleellista on se, että tuotantoalueelta alapuoliseen vesistöön johdettava kuormitus on selvästi estämässä, valtioneuvoston vahvistamaa, Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa tai vesienhoidon toimenpideohjelmassa asetettujen tilatavoitteiden saavuttamista. Arviointi tarkoittaa vesistökohteista luokittelua.
Sopenjoki ei ole toipumassa ellei päästöjä aleta heti rajoittamaan. Laakajärven osalta riskit ovat vakavia, mutta ne kohdistuvat …syvänteisiin, kalojen elohopeaan ja muihin yksilöitäviin seikkoihin, joihin PSAVI ei ottanut kunnolla kantaa, yksilöidyistä muistutuksista (ja niitä osin tukevista viranomaislausunnoista) huolimatta. Viite: http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:62000CJ0009&qid=1464112128138&from=EN
v) tarkoittaa, että hankkeiden ja toimenpiteiden kannalta lain soveltamista ei määrää vesialueen raja tai hankkeen maantieteellinen sijoituspaikka, vaan vaikutusten piiri ja esim. luvanhakuvelvollisuus ja luvan myöntämisen edellytykset määräytyvät vesistövaikutuksen, eivätkä muodollisen luokitusperusteen mukaan (esim. VL 3:2)”. lähde: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:resipienttiperiaate
D. Muut syyt miksi päätös tulee palauttaa uudelleen käsiteltäväksi
Edellä kuvatuista syistä PSAVI ei asettanut BAT- ja BEP-tasoisia vaatimuksia turvetuotannolle. Osa viranomaislausunnoista korosti poikkeustilanteista aiheutuneita suuria päästöjä Laakasuolta. Niiden merkitys ja hakemusaineiston ristiriitaisuudet jäivät lupapäätöksellä ratkaisematta. Päästöjen ja poikkeustilanteiden päästöjen laimentaminen niin, että se uhkaa vesientilaluokan heikentymistä, ei ole YSL:n, kaivannaisjätedirektiivin eikä VHL:n mukaista. Toiminta tulee näin ollen palauttaa uuteen valmisteluun, jotta tuotantoalan käyttö jaksotetaan, ja näin vuosittaiset päästöt saadaan oleellisesti vähäisemmiksi.
E. Kainuun ELY-keskuksen YVA-päätöksen kumoaminen
Pidämme päätöstä YVA-lain vastaisena, kun päätöstä ei kuulutettu Savon puolella. Asiasta ei voinut valittaa kuin vasta VHaO:lle, kuten ELY:n päätöksen valitusosoituksesta käy ilmi. Asian YV-direktiivimukaisuus on selvitettävä.
Hankkeessa tuli ennen luvan myöntämistä arvioida ympäristövaikutukset, vaikka YVAL mukaista arviointimenettelyä ei sovellettu. Asia on kiistanalainen, koska VAPO, KaiELY ja PosELY ovat yhdessä pilkkoneet ja ajoittaneet hankkeet niin ettei p a k o l l i s e n YV-arvioinnin raja ylity yhdellä kertaa. KaiELY:n viimeisin päätös oli YVA-lain vastainen kun se ei sisältänyt perusteluja, miksi muita VAPOn hankkeita ei huomioitu Sonkajärveltä, Nurmijoen reitiltä.
F. Lisäselvityksen hankkiminen Laakajärven tilasta
Tarkimmin asiaa on selvittänyt Tuula Tuhkanen, nykyisin Jyväskylän Yliopistossa, tuula.a.tuhkanen@jyu.fi. Esimerkiksi tapauksessa KHO:2005:70 selvitettiin turvetuotannon aiheuttaman turvepölyn leviämistä ympäristöön Kuopion yliopiston Ympäristötieteiden laitoksella tehdyllä turvepölyn leviämismallilaskelmalla. Kokonaispitoisuudet näkyvät vastaanottavien vesistöjen tilassa, jota on pakko verrata purkuvesistä vain vajavaisesti määritettäviin päästöihin. COD-arvot eivät kerro yksinään vastaanottavan vesistön kantokyvystä. Vaikutukset kaloihin on kuvattu liian suppeasti.
Yhdistysten toimialueeseen kuuluu mm. Laakajärvi. Kuulutuksissa hankealueeksi on mainittu Sotkamo, Kajaani
(valtionmaa) ja Sonkajärvi.
Iisalmessa ja Kajaanissa 28.10.2019