Uolevin kuva-arkistosta löytyi aarre

Luontomuseolla olemme järjestäneet Uolevi Skarenin kuva-arkistoa. Arvokkainta aineistoa ovat nisäkäskuvat. Negatiivien joukosta löytyi mieluinen yllätys kun löysimme diakuvan tammihiirestä.

Uolevi on aikoinaan elättänyt ja kuvannut todennäköiseti kaikki Suomen pikkunisäkkäät .

Tammihiiri on tällä hetkellä luokiteltu hävinneeksi Suomesta. Viimeisimmät havainnot on tehty 1970-ja -80 luvulla Teuvasta ja Jaalasta. Vuonna 2013 suoritettiin laajamittaiset etsinnät, mutta tammihiirestä ei saatu havaintoa.

Tammihiiren levinneisyys painottuu eteläiseen Eurooppaan Portugalista aina Saksan rajoille saakka. Myös itäisessä Euroopassa tammihiirtä esiintyy, mutta kannat ovat heikentyneet huomattavasti. Toki tammihiirtä esiintyy rajojemme läheistöllä Venäjän puolella Tytär- ja Suursaaressa , Laatokan Karjalassa sekä Pietarin alueelle, joten levittäytyminen takaisin maahamme on mahdollista.

Tammihiiri kuuluu unikekoihin ja se horrostaa talven. Rehevät rantalehdot ovat sen suosiossa. Se kiipeilee mieluusti ja käyttäytyy oravan tapaisesti. Tammihiiri on yöaktiivinen ja nukkuu päivät häntäänsä kietoutuneena puu- tai maakoloissa.

Ravinto on monipuolista: kasvisravinnon kuten terhot, pähkinät ,hedelmät ja marjat lisäksi se käyttää kaikenlaista eläinravintoa, hyönteisiä, linnun munia ja poikasia sekä pikkunisäkkäitä.