Linturetki länsirannikolle

Vuosittain teemme muutaman linturetken länsirannikolle. Kohteeena on ollut lähes aina Raahen ja Oulun välissä oleva merenranta tai sitten Hailuoto. Tämän vuotinen retki supistui kahden miehen (Kari ja Jarmo) matkaksi kun epävakainen sää vähensi osallistujia.

Reissu alkoi Iisalmesta 24.4. ja kotona olimme takaisin 27.4. Olemme näillä retkillä jo vuosia laskeneet koko matka retkipinnat. Laskenta alkoi tälläkin kertaa Iisalmen Koljonvirran liikenneympyrästä ja päättyi samaan paikkaan.

Matka alkoikin lupaavasti. Jo Ryhälänmäen kohdalla auton yli lensi arosuohaukka koiras. Yritimme käydä Otamäen altailla mutta hiekkatie oli lumen peitossa eikä siitä päässyt autolla. Matka jatkui Vaalan, Muhoksen kautta Tyrnävän pelloille katsomaan hanhia. Sieltä löytyikin tuhansia metsä-, satoja tuntra- ja lyhytnokkahanhia.

Ensimmäisen yön vietimme Liminganlahden opastuskeskuksen tuntumassa. Aamulla tuuli tuiversi voimakkaasti, ainakin 8 m/s. Tornista katsominen ei oikein onnistunut joten olimme ylätasanteen alapuolisessa tilassa. Mustapyrstökuireja löytyi kuusi. Kahlaajia oli vähän mutta sorsia kohtuullisesti.

Aamupalan jälkeen suuntasimme Tupoksen ABC:lle jonka vieressä edellisenä iltana oli nähty muutama pikkujoutsen. Yrityksestä huolimatta emme nähneet lintua. Tämän jälkeen lähdimme kohti lauttarantaa. Kävimme ensiksi Kempeleenlahdella jossa näimme heinätavin, ristisorsan ja muita sorsalintuja. Seuraava kohde oli Akionlahti. Siellä luhtakana komeasti äänteli pari kertaa. Lauttarannassa oli muutama merimetso. Paikalla oli pienehkö sula mutta muuten jää peitti vielä merta. Sitten suuntasimme Lumijoelle mistä olimme vuokranneet pienen mökin kahdeksi yöksi. Tässä vaiheessa retkipinnat olivat nousseet 60.

Seuraavana aamuna kävimme Varjakassa. Rannoilla oli vähän sulaa mutta muuten paksu jää peitti veden. Varjakasta siirryimme etelään pellolle jossa on iso kivikasa ja sieltä Säärenrantaan. Pikkutylli äänteli siellä. Muutenkin sinne oli kertynyt merkittävä määrä lintuja. Koko ranta oli sula. Tämä takasi sen että varsinkin sorsat löysivät helposti ruokaa. Sitten siirryimme Varesäikkään. Saimme katsella kun pikkuhiljaa läheinen saari alkoi täyttymään merimetsoista. Lopulta niitä oli yli 300. Pääsimme myös seuraamaan piekanojen ja hiirihaukkojen muuttoa, kahdessa tunnissa meni 29 (25+4) lintua.

Vielä iltapäivällä kävimme uudelleen Liminganlahdella. Paras havainto oli se kun torni yli lensi pikkukiljukotka. Sitten kävimme yrittämässä pikkujoutsenen bongausta, tällä kertaa se onnistui.

Seuraavana päivänä lähdimme kohti etelää. Ensimmäinen kohde oli Merikylänlahti. Vain lahden perukka oli sula. Silti saimme silkkiuikun sieltä. Edellisenä päivänä oli tullut hälytys harjalinnusta Raahen pohjoispuolelta SF-Caravan Lohenpyrstöstä. Saimme bongattua linnun.  Siirryimme vielä kaupungin eteläpuolelle Raahen Meriseuran satamaan ja läheiselle Aittalahteen. Nokikana uiskenteli lahdessa.

Lopulta käänsimme auton nokan kohti Iisalmea. Paluumatkalla kävimme Siikalatvan Kortteisella joka oli kokonaan sula. Viimeinen laji joka saimme retkipinnoihin oli kesykyyhky. Se piti käydä katsomassa Koljonvirran sillan alta ennen liikenneympyrää.

Näimme koko reissun aikana yhteensä 89 eri lintulajia. Hyvä kokonaissaldo kun ajattelee, että niin reissun aikana kuin ennen sitä kelit ovat olleet melkoisen kylmät. Esimimerkiksi hyönteissyöjät puuttuivat kokonaan.