29 tuntia ja 100 lajia

Torstaina 13.5. klo 5 lähdimme (Kari, Jarmo) linturetkelle Siikajoelle ja sieltä Hailuotoon. Tavoitteena oli saada 100 lajia mahdollisimman nopeasti. Ensimmäinen varsinainen kohde oli Sonkajärven Lika-Pyöree. Järvi sijaitsee Kainuun ja Savon rajalla. Siellä oli tarkoitus tehdä vesilintulaskenta. Lika-Pyreeltä saimme mm. kuikan, keltavästäräkin, kapustarinnan. Ennen toista kohdetta lajeja oli kertynyt jo 40. 

Seuraava kohde oli Otamäen jätevesialtaat. Kaivos oli Kainuussa aikoinaan Suomen suurin rautakaivos. Rautamalmin ehtyessä kaivos suljettiin vuonna 1985 ja sen jälkeensä jättämästä jätevesialtaasta maisemoitiin lintuvesiallas. Aaro liittyi porukkaamme siellä. Paikka on kuuluisa monista harvinaisuuksista ja lintumääristä. Saimme sieltä mm. merikotkan, mustaviklon, hernekertun. Mustakurkku-uikku ja härkälintu eivät olleet tulleet vielä muutolta. Nuo lajit pesivät säännöllisesti siellä. 

Sitten suuntasimme kohti Painuanlahtea. Sitä pääsee hyvin tarkkailemaan Säräisniemeltä. Paikalla on lintutorni, josta koko lahti on hyvin hallussa. Lintuja oli yllättävän vähän. Havaitsimme  esim. merilokin ja kaulushaikaran. Lahden jälkeen meillä oli kasassa 55 lajia. 

Matka jatkui Vaalan, Utajärven ja Muhoksen kautta Tyrnävän pelloille. Utajärveltä yritimme tavoittaa mandariinisorsia joita oli tavattu paikallisena pari päivää aiemmin. Linnut olivat kuitenkin ottaneet siivet alleen.

Tyrnävän pelloilta olivat metsä-, lyhytnokka- ja metsähanhet lähtenee. Paikalla sentään oli tuttuja peltolajeja. Arosuohaukkaa ei näkynyt. Lintu havaitaan säännöllisesti, jopa päivittäin, saalistamassa peltojen yllä. 

Jo perinteeksi tulleen Tupoksen kalaravintolan kalakeiton jälkeen siirryimme Limingalle. Heti keskustassa saimme mustavariksen ja turkinkyyhkyn. Kävimme Liminganlahden luontokeskuksen tornilla. Paikalla oli useita uusia lajeja kuten mustapystökuiri.

Tässä vaiheessa väsymys alkoi painaan joten päätimme lähteä Lumijoen majoitukseen. Illan tarkistuslaskennassa lajisaldo näytti 80. Tähän olimme hyvin tyytyväisiä vaikka läheskään kaikkia hyönteissyöjiä emme tavoittaneet.

Varhain seuraavana aamuna suuntasimme kohti Tauvon kalasatamaa. Matkalla pysähdyimme Siikajoen Karikannassa. Kiljuhanhia oli paikalla vielä 3. Ne olivat samat linnut jotka olivat ensimmäisenä tulleet Hiidenmaalta Virosta Suomeen. Siinä välissä paikalliset lintuharrastaja olivat havainneet yli 80 eri kiljuhanhiyksilöä pelloilla tankkaamassa ennen pesimäalueelle siirtymistä. Hanhet erotetaan toisistaan yksilöllisesti vatsassa olevista mustista raidoista. Linnut tulevat merenrannalta syömään yleensä klo 5-7 ja lähtevät takaisin klo 10-13. Illalla ne tulevat vielä uudelleen syömään. Kiljuhanhet tulivat paikalle aivan huhtikuun viimeisinä päivinä ja lähtivät pois 15.5. Linnut lentävä 7 tunnissa Pohjois-Norjan Porsanger-vuonoon.

Tauvossa seurasimme merilintujen muuttoa. Näimme mm. seuraavat lajit: mustalintu, pilkkasiipi, haahka, merimetso, suosirri, kaakkuri, kuikka, merikihu. Tauvosta saimme 18 uutta lajia. Etenkin käenpiika oli sykähdyttävä, kun se kikitti paikallisessa koivikossa. 

Tauvosta siirryimme läheiselle Munahiekalle ja sillä matkalla saimme 100. lajin. Kari havaitsi aivan vieressämme mustapääkertun. Kello oli tuolloin 10:28.

Matkamme jatkui iltapäivällä vielä pariksi päiväksi Hailuotoon. Koko reissun aikana näimme tai kuulimme yhteensä 124 lajia.