Mielipide Kajaanin Katajamäen tuulipuiston ym­pä­ris­tö­vai­ku­tus­ten ar­vioin­tioh­jel­mas­ta

Yleistä

Tuulivoimapuisto-hankeen alue on pirstoutunut mutta lähinnä puunhakkuun vuoksi. Teitä on varsin vähän. Ihmisen aiheuttama häirintä tai oleskelu alueella on hyvin vähäistä. Voisikin luonnehtia että alue on hyvin erämaista. Hanke tulee mm. katkaisemaan merkittävän ekologisen käytävän. Varsinkin suuret nisäkkäät käyttävät tätä. Siksi olisikin tarpeen selvittää miten suuren haitan ko. eläimille puisto tulee aiheuttamaan. Liikenne tulee kasvamaan merkittävästi. Uusien teiden ansiosta alue entisestään pirstoutuu ja ihmisten liikkuminen alueella lisääntyy merkittävästi entiseen verrattuna. Tämä tulee muuttamaan alueen levottomammaksi.

Susi

On huomioitava että sudesta saatava tieto on vanhaa. Luken ja paikallisten metsästäjien välit ovat niin huonot, että pantaseurantaa ei ole voitu tehdä. Lisäksi susihavaintoja ei ole juurikaan Tassu-järjestelmässä. Ajantasainen tiedon saanti sudesta on koko hankkeen kannalta oleellinen. 

Hankealue on ollut kahden lauman (Marttisenjärven ja Lahnasjärven) rajaseutua. Viimeisen parin vuoden aikana Marttisenjärven lauma on siirtynyt voimakkaasti itään. Tämä johtuu ihmisen aiheuttamasta paineesta. On hyvin mahdollista että alueesta on tullut suden lisääntymisaluetta kun lännessä ihmisen toimeliaisuus on kasvanut siinä määrin että se haittaa suden rauhaisaa elämää. Joka tapauksessa liikenne tuulivoimapuiston ansiosta tulee lisääntymään. Nykyisin alue on hyvin rauhallista eikä siellä liiku ihminen. Rakennettava infra tulee pirstomaan kohtuullisen yhtenäistä aluetta. Rakentamisen vaikutus susiin tulisi selvittää perusteellisesti.

Ehkäpä Lukelta löytyisi tuoreita DNA-aineistoa alueelta. Jos ei tietoa ole saatavilla, niin Luken kanssa tulee suunnitella/toteuttaa miten alueen susista saataisiin tarkempaa tietoa.

Ahma

Tuulivoimalapuiston alue on merkittävä ahman lisääntymisalue. Siellä on tavattu vähintään 2 eri poikuetta viimeisen vuoden aikana. Olisikin syytä selvittää miten hanke tulee vaikuttamaan lisääntymisalueen käyttöön.

Metsähanhi

Varsinkin Lusikkalampi ja sen lähialueet ovat merkittävä hanhen sulkimis- ja lisääntymisalue sekä muutonaikainen levähdyspaikka (paikallisen tieto). Myös Alasuolla ja Haapalammella esiintyy merkittävästi metsähanhia. Karttatarkastelu ja paikallisten haastattelu on osoittanut että hankealueen kaikki vesistöt ja suot ovat perinteisiä hanhen lisääntymispaikkoja. Tämän tason alueita on hyvin vähän niin Pohjois-Savon kuin Kainuunkin puolella.

Metsähanhen osalta tulee muistaa että laji on hyvin piilotteleva ja siksi otollisin menetelmä on kartoitusmenetelmä joka tapahtuisi poikasaikaan. Tällöinkin on hyvin mahdollista että merkittävä osa hanhista jää löytämättä. Tämän takia olisi syytä kysellä paikallisilta hanhihavaintoja.

Liito-orava

Yhdistys on tehnyt viimeisten kahden vuoden aikana liito-oravan kartoituksia niin Iisalmen kuin Kiuruvedenkin alueella. Näihin kokemuksiin perustuen voidaan sanoa että tuulivoiman hankealueelle tehtävät 2 kartoituspäivää on aivan liian vähän. Tuona aikana ei ole mahdollista löytää kuin pieni osa liito-oravanreviireistä koska alue on niin laaja. 

Lepakot

Lepakkoselvitykset aiotaan tehdä lepakkotedektorin avulla suoritettavilla kiertolaskennoilla. Tämä ei ole riittävä tapa saada selville lepakoiden esiintyvyys. Siinä on liikaa sattumanvaraisuutta. Yhdistyksemme on viime vuonna kartoittanut alueemme lepakoita. Tuolloin huomasimme, että paljon tehokkaampi tapa on jättää detektori koko yöksi nauhoittamaan lepakoiden ääniä. Oikean kuvan saamiseksi lepakoista tulee käyttää tallentavaa lepakkodetektoria esim. 10 eri paikassa vähintään 2 yötä/paikka. Tämä on helppo toteuttaa.

Viitasammakko

On selvää että alueella on viitasammakoita. Esim. viereisellä Lika-Pyöreellä niitä on kuultu tänä ja viime vuonna. Kaksi kartoituspäivää vaikuttaa vähäiseltä määrältä kun viitasammakon vuorokauden aktiivisin aika on öisin. Toki se on äänessä myös päiväsaikaan mutta vähemmän. On vaara että viitasammakosta ei saada riittävän tarkkaa kuvaa sen levinneisyydestä. Sammakoon panostettava työmäärää tulisi lisätä.

Maa- ja merikotka

Hankealueella tavataan jatkuvasti (viikottain/kuukausittain) niin maa- kuin merikotkaakin. Iisalmen luonnon ystäväin yhdistyksen tietojen mukaan on hyvin todennäköistä että kumpikin laji pesii alueella. Tuulivoimalamyllyjen haitta isoille petolinnuille on selvitettävä tai miten se voitaisiin minimoida. Ainakin pitäisi selvittää missä linnut pesivät.