Lausunto Huttusenlehdon tuuli- ja aurinkovoimahankeen arviointiohjelmasta

Haluamme muistuttaa että Linnustovaikutusten arviointi tuulivoimarakentamisessa (Suomen ympäristö 6/2016, Ympäristöministeriö) -julkaisussa todetaan seuraavaa: “Koska eri lajiryhmien muutot tapahtuvat ajallisesti hyvinkin eri aikoina, kattavan kokonaiskuvan saamiseksi ja eri sääolosuhteiden huomioimiseksi kevätmuutonseurantaa on syytä tehdä maalis-toukokuussa Etelä-Suomessa vähintään 30 päivän ajan ja Pohjois-Suomessa vähintään 20 päivän ajan. Seurantajakson pituudessa on ajallista vaihtelua, koska Etelä-Suomessa muuttokausi kestää Pohjois-Suomea pidempään.

Syysmuuttoa on syytä seurata elo-marraskuussa niin ikään vähintään 30 (EteläSuomi) ja 20 (Pohjois-Suomi) päivän ajan.”

Muuton seuranta on tehtävä olemassaolevan ohjeen mukaisesti eikä vain puolet siitä!

Yhdistyksellä on laaja kokemus muuttolintujen seurannasta, erityisesti Sonkajärven Pohjoismäen Kotaharjun tornista, josta on erinomaiset näkymät Huttusenlehdon hankealueen yli. Alueella havaitaan säännöllisesti muuttavia petolintuja, joiden reitit kulkevat suunnittelualueen kautta.

Havaintoesimerkkejä parhaista muuttopäivistä:

Kevätmuutto:

• 16 piekanaa (16.4.2023)
• 7 hiirihaukkaa (26.4.2023)
• 8 varpushaukkaa (21.4.2020)
• 5 kanahaukkaa (21.4.2020)
• 2 merikotkaa
• 1 maakotka
• 2 sinisuohaukkaa
• 2 ruskosuohaukkaa

Syysmuutto:

• 17 piekanaa (18.8.2024)
• 5 hiirihaukkaa (29.8.2021)
• 12 mehiläishaukkaa (27.8.2023)
• 11 varpushaukkaa (29.8.2021)
• 5 kanahaukkaa (18.8.2024)
• 2 maakotkaa
• 1 merikotka
• 2 sinisuohaukkaa
• 2 ruskosuohaukkaa

Huonoina päivinä petolintuhavainnot ovat jääneet 0–1 yksilöön. Koska vaihtelu on suurta, yhden vuoden seuranta antaa väistämättä puutteellisen kuvan alueen merkityksestä muuttolinnuille.

Pöllöt

Pöllöselvitys toteutettiin helmi-maaliskuussa 2024 (4 yötä). Selvitys tehtiin myyräkantojen ollessa alamäessä. Viime vuodet ovat olleet pöllöille heikkoja, mutta syksyllä 2024 myyräkannat alkoivat kasvaa Sonkajärven pohjoisosassa. Tämä viittaa siihen, että vuodesta 2025 voi tulla hyvä pöllövuosi. Toisaalta Kainuun alueelta on raportoitu edelleen pöllöjen vähäisyyttä.

Myyräkantojen voimakkaiden vaihteluiden vuoksi pöllöselvitys tulisi tehdä kahden peräkkäisen kevättalven aikana. Samalla on olennaista arvioida myyrätilannetta ja sen vaikutuksia pöllöjen esiintyvyyteen.

Petolintujen pesimäpaikat

Hankealueen välittömässä läheisyydessä pesii sekä sääksi että maakotka. Kotkan pesä sijaitsee alle 2 km etäisyydellä ja sääksen pesäpuu vielä lähempänä. Näiden lintujen liikkuminen pesimäaikana on ehdottomasti selvitettävä ennen hankkeen etenemistä.

Lepakot

Suunnitelma: Kesällä 2025 toteutetaan lepakkoselvitys, jossa kartoitetaan alueen lepakkolajisto ja lepakoille tärkeät saalistus- ja lisääntymisalueet. Selvitys tehdään lepakkodetektorien avulla.

Suunnitelman mukaan havainnointi koostuu 6 aktiiviseurantayöstä ja 6 passiividetektoriyöstä (2 yötä/kk, 4–5 detektorilla). Koska alue on laaja, suosittelemme vahvasti, että passiividetektorien määrää lisätään, jotta lepakoiden liikkumisesta saadaan luotettavampi kuva.

Kasvillisuus

Kasvillisuusselvityksen kattavuus on täysin riittämätön. Selvitysalueen pinta-ala on 4 765 hehtaaria, mutta selvitykseen käytettiin vain 8 työpäivää, mikä tarkoittaa keskimäärin 595 hehtaarin kartoittamista päivässä. Tämä on täysin epärealistinen selvitystahti kasvillisuuskartoitukselle.

Lisäksi raportista ei käy ilmi, onko selvitys kohdennettu juuri niille alueille, joille tuulivoimaloita ja teitä suunnitellaan. Ilman tarkkaa kasvillisuuskartoitusta kaavoituksen pohjana käytettävä tieto jää liian yleiselle tasolle.

Vaikka kasvillisuuskartoituksen tarkoituksena ei ole dokumentoida jokaista lajia, vaan tunnistaa arvokkaat kohteet, käytetty aika on niin lyhyt, että monia merkittäviä luontokohteita voi jäädä huomaamatta.

Hanke aiheuttaa merkittävää alueellista pirstoutumista. On välttämätöntä arvioida sen vaikutukset ekologisiin käytäviin ja selvittää erityisesti yhteisvaikutukset Honkamäki-Viidankankaan kanssa. Molemmilla alueilla esiintyy säännöllisesti suurpetoja, kuten susia.

Hankealue on luonnon ydinaluetta, joten ekologisten yhteyksien katkeamisen vaikutukset eläimistöön on arvioitava perusteellisesti ennen hankkeen etenemistä.

Iisalmen Luonnon Ystäväin Yhdistys 7.3.2025 (P-S ELY:lle). Huttusenlehto, Sonkajärvi