Ilomantsin luonnonystävien kuntavaalikysely

Ilomantsin luonnonystävät lähettivät kaikille kuntavaaliehdokkaille kyselyn, jossa kysyimme ehdokkaiden mielipiteitä metsien käyttöä, turvetuotantoa, kaivostoimintaa ja ilmastopolitiikkaa koskeviin asioihin. 

Vastauksia tuli Keskustan, Perussuomalaisten, Vasemmiston ja Kristillisdemokraattien ehdokkailta. Kiitos kaikille osallistuneille! Vastauksia tuli yhteensä yhdeksän. Olisimme toivoneet useammankin ehdokkaan jakavan mielipiteensä kanssamme.

Ehdokkaiden mielipiteet ovat mielenkiintoisia ja hyvin perusteltuja. Jatkuvapeitteinen metsänkasvatus ja FSC herättää kiinnostusta puoluerajat rikkoen. Turvetuotanto ja kaivosasiat jakavat mielipiteitä. Ilmastostrategian laatiminen Ilomantsin kunnalle puolestaan saa laajasti kannatusta.

Metsä

1. Pitäisikö Ilomantsin kunnan omistamat metsät FSC-sertifioida? (Nykyisen PEFC-sertifikaatin lisäksi)

KYLLÄ

Juha Ilmari Piitulainen VAS

Helvi Kettunen KD

Aleksi Kärkkäinen (sitoutumaton) VAS
Jehki Potkonen (sitoutumaton) VAS

Joonas Potkonen KESK

Ulla Vartiainen VAS

EI

Liisa Mononen KESK

Mika Hassinen (sitoutumaton) KESK

EOS

Minna Purmonen PS

2. Pitäisikö Ilomantsin kunnan luopua avohakkuista ja siirtyä jatkuvapeitteiseen metsänkasvatukseen omistamissaan metsissä?

KYLLÄ

Juha Ilmari Piitulainen VAS

Helvi Kettunen KD

Aleksi Kärkkäinen (sitoutumaton) VAS

Jehki Potkonen (sitoutumaton) VAS

Minna Purmonen PS

Ulla Vartiainen VAS

EI

Joonas Potkonen KESK

Liisa Mononen KESK

Mika Hassinen (sitoutumaton) KESK

EOS
–

3. Kannatatko Ilomantsin kunnan omistamien, metsätalouden kannalta tuottamattomien soiden ennallistamista, mikäli se tapahtuu ulkopuolisella rahoituksella?


KYLLÄ

Juha Ilmari Piitulainen VAS

Helvi Kettunen KD

Aleksi Kärkkäinen (sitoutumaton) VAS

Jehki Potkonen (sitoutumaton) VAS

Ulla Vartiainen VAS

EI

Liisa Mononen KESK

Mika Hassinen (sitoutumaton) KESKv

EOS

Minna Purmonen PS

Joonas Potkonen KESK

4. Pitäisikö Ilomantsin kunnan rajata taajama-alueen lähimetsät hakkuiden ulkouolelle ja jättää ne monimuotoisiksi virkistysalueiksi?

KYLLÄ

Juha Ilmari Piitulainen VAS

Aleksi Kärkkäinen (sitoutumaton) VAS

Jehki Potkonen (sitoutumaton) VAS

Minna Purmonen PS

Ulla Vartiainen VAS

Liisa Mononen KESK

EI

Joonas Potkonen KESK

Mika Hassinen (sitoutumaton) KESK

EOS

Helvi Kettunen KD

Mikäli haluat, voit kommentoida tähän yllä olevia metsienkäyttöön liittyviä kysymyksiä.

Juha Ilmari Piitulainen VAS

Jatkuvapeitteiseen siirtymän voi ja pitäisi siirtyä heti teiden, vesistöjen ja ulkoilureittien välittömässä läheisyydessä.

Helvi Kettunen KD

1. FSC-sertifiointi edistää kestävää metsätaloutta ja varmistaa, että ympäristöasiat hoidetaan hyvin. FSC-sertifikaatti nostaa puun myyntiarvoa.

2. Toisin kuin avohakkuussa jatkuvan kasvatuksen metsänhoidossa vältetään haitallisia vaikutuksia vesistöön, ilmastoon ja maaperän eliöstöön, koska maaperää ei tarvitse muokata. Ja myös puuston on todettu tuottavan taloudellista hyötyä paremmin.

3. Jos suo on ns. tuottamaton suo metsätalouden kannalta, se voidaan kyllä ennallistaa ulkopuolisella rahoituksella.

4. Kysymys on liian mustavalkoinen. Taajama-alueella voidaan tarvita joskus tonttimaata joko julkiseen tai yksityiseen rakentamiseen. Ilomantsissa kyllä riittää lääniä virkistysalueisiin sivummallakin.

Aleksi Kärkkäinen (sitoutumaton) VAS

Avohakkuista tulee luopua. Jatkuvapeitteinen metsänkasvatus on tätä päivää. Eläimet eivät pysty elämään hakkuuaukoilla. Pitäisi myös ottaa huomioon metsien virkistysarvo. Ilomantsin metsät ovat tuhottu, ei niissä tee mieli liikkua.

Jehki Potkonen (sitoutumaton) VAS

1. Pefc taitaa olla aikansa elänyt järjestelmä, eikä perustu enää tutkittuun tietoon monimuotoisuudesta. FSC mahdollistaisi kestävämmän tavan hoitaa metsää ja saisi siitä paremman tuotonkin.

2. Varsinkin turvemailla tämä olisi todella kannatettavaa, mutta myös kivennäismaille menetelmä sopisi laajentaa.

3. Ilman muuta. Ennallistaminen tarjoaa työpaikkoja ja parantaa vesistön tilaa, kun se vain tehdään asianmukaisesti. Julkista rahaa on hyvin tarjolla toimenpiteisiin, joten pidän erittäin kannatettavana ajatuksena.

4. Parantaisi etenkin ikäihmisten mahdollisuutta nauttia luonnosta, kun ei tarvitsisi lähteä kauas metsäluonnonsta nauttiakseen.

Joonas Potkonen KESK

Kysymykset oli aseteltu hyvin mustavalkoisiksi. Mm. Jatkuva kasvatus EI toimi jokaisessa metsässä, osassa toimii hyvin. Siksi vastaan ei, koska jokainen kohde erikseen katsottava leimikko kerrallaan. Sama soiden osalta. Kuka määrittelee tason tuottamaton ja millaisin kriteerein? 60 luvulla ojitettu puuta kasvamaton suo kannattaa entisöidä, mutta puuta kasvavan entisöinti on rahanhukkaa kesken puunkasvukierron. Asiaa kannattaa miettiä vasta kun uudistus tai isompi ojitus on tarpeellinen. Taajamassa lähimetsien hakkuu tulisi mielestäni tehdä metsuri-maataloustraktorihakkuuna puistomaista hakkuutapaa suorittaen. Ei metsäkoneella. Taajaman ulkopuolella läheisyydessä, leimikoittain asiaa miettien. Kevyellä kalustolla poimien. Asiat eivät ole bläk and white…!

Ulla Vartiainen VAS

Kunnan metsiä on hoidettava niin, että luonnon monimuotoisuutta edistetään. Kunnan tulee tehdä osansa Ilomantsin vesien tilan parantamisessa ja soiden ennallistaminen on siihen erinomainen keino. Lähiluonto on kuntalaisille merkittävä hyvinvoinnin lähde. Luonnon hyvinvointivaikutukset on otettava kunnan toiminnassa huomioon, vaikka niitä ei HYTE-kertoimen indikaattoreissa olekaan.

Liisa Mononen KESK

1. Monesti sertifikaatit ovat vain paperilla, mitä käytännössä tapahtuu? 

2. Jatkuvapeitteinen metsänkasvatus sopii joillekin alueille. Metsätyypin mukaiset hoitotoimenpiteet huolehtien luontoarvoista. Metsälön mukaiset toimenpiteet esim. jos tulee tuholaisia, silloin on avohakattava. Harmittaa nykyiset hakkuut, metsän puut eivät pääse kasvamaan kolmen tukin mittaan. Tänä päivänä jopa tukkipuita menee sellun tekemiseen ja polttoon. Pitäisi nostaa jalostusarvoa.

3. Ennallistaminen maalaisjärjellä, jättää pois metsän tuotannosta siihen soveltumattomia alueita, mutta huolehtia, ettei tule kuormitusta jo muutenkin humuspitoisiin vesiimme. Asioita luonnon hyväksi pitäisi tehdä ilman rahoituksiakin.

4. Monimuotoisia virkistysalueita voisi olla ympäri kuntaa siellä missä se on järkevää. Taajama-alueella metsät on hyvä pitää turvallisina. Nykyiset myrskyt ovat arvaamattomia. Tarvitsemme lähimetsiä ja paikkoja missä halata puita. Ilomantsi oli kymmenisen vuotta sitten mukana ”puun halaamishankkeessa”, jossa oli mukana metsäterapiaan, metsäkylpyihin, erikoistuneita japanilaisia. Syntyi ystävyyssuhteita.

Turve

1. Pitäisikö Ilomantsin kunnan alueelle perustaa uusia turvetuotantoalueita nyt toiminnassa olevien lisäksi?

KYLLÄ

Minna Purmonen PS

Joonas Potkonen KESK

Liisa Mononen KESK

Mika Hassinen (sitoutumaton) KESK

EI

Juha Ilmari Piitulainen VAS

Aleksi Kärkkäinen (sitoutumaton) VAS

Jehki Potkonen (sitoutumaton) VAS

Ulla Vartiainen VAS

EOS

Helvi Kettunen KD

2. Pitäisikö Ilomantsin aktiivihiilitehtaan siirtyä käyttämään turpeen sijaan vaihtoehtoisia raaka-aineita?

KYLLÄ

Juha Ilmari Piitulainen VAS

Aleksi Kärkkäinen (sitoutumaton) VAS
Jehki Potkonen (sitoutumaton) VAS

Ulla Vartiainen VAS

Liisa Mononen KESK

EI

Minna Purmonen PS

Mika Hassinen (sitoutumaton) KESK

EOS

Helvi Kettunen KD

Joonas Potkonen KESK

3. Pitäisikö Patrikkasuo säästää turvetuotannolta?

KYLLÄ

Juha Ilmari Piitulainen VAS

Aleksi Kärkkäinen (sitoutumaton) VAS

Jehki Potkonen (sitoutumaton) VAS

Ulla Vartiainen VAS

EI

Minna Purmonen PS

Joonas Potkonen KESK

Mika Hassinen (sitoutumaton) KESK

EOS

Helvi Kettunen KD

Liisa Mononen KESK

Mikäli haluat, voit kommentoida tähän yllä olevia turvetuotantoa koskevia kysymyksiä.

Helvi Kettunen KD

1. On kyse Ilomantsissa suuresta määrästä työpaikkoja, joten kysymys on liian mustavalkoinen, koska tarvitaan elinvoimaa, mutta luonta tulee myös suojella.

2. Mikäli realistisia raaka-ainevaihtoehtoja on olemassa. Turve on tämänhetkinen pääasiallinen raaka-aine.

Aleksi Kärkkäinen (sitoutumaton) VAS

Turpeenpoltto pitää lopettaa välittömästi. Ilomantsi on hinku-kunta, pyrimme hiilineutraaliksi kunnaksi. Lisäksi vesistöissä on jo aivan liikaa elohopeaa, kalaa ei suositella ihmisravinnoksi. Kuormitus pitää saada pysähtymään.

Jehki Potkonen (sitoutumaton) VAS

1. Tällä hetkellä käytössä olevat alueet on hyvä hyödyntää ja palauttaa käytön jälkeen vedenpinta tarvittavan korkealle tasolle. Samaan aikaa tulisi tosissaan etsiä korvaavia raaka-aineita lämpölaitoksen ja aktiivihiilen tuotantoon. Uusia ei ole järkevää enää perustaa, koska vesistövaikutukset ovat liian suuret jo valmiiksi kovin kärsineelle vesistöllemme.

2. Mikäli mahdollisuuksia on niin pitäisi ehdottomasti. Ainakin tehtaanjohtoporras on väläytellyt tätä mahdollisuutta juhlavasti, mutta myös asiantuntijat eivät pidä mahdottomana tuottaa aktiivihiiltä myös muista orgaanisista aineista. Kyse on enemmän periaatteesta ja halusta. Kaupallinen toimija, jonka liiketoiminta perustuu suomaan hyödyntämiseen ei todennäköisesti ihan pienestä, tai koskaan, luovu käytännöistään. Varsinkaan jos ei ole pakko.

3. Patrikan kylä on niin lähellä, että ääni- ja pölyhaittaa on odotettavissa asukkaille. Lisäksi tuotantoalueen vedet lasketaan paikallisten virkistysalueen viereen, mikä uhkaa uimarannan viihtyisyyttä. Haapojärvellä on myös ammattimaista kalastusta, mikä todennäköisesti saa kolauksen kannattavuuteen, jos veden laatu muuttuu. Keskustelua on aiheuttanut myös rekkaliikenne, mikä vaikuttaa koko Värtsiläntien varrella asuvien ihmisten kotirauhaan. 

Joonas Potkonen KESK

Taas asioita koetetaan tulkita joko tai…  esimerkiksi kohta 2: uusia raaka aineita tulee tutkia ja esimerkiksi meidän tila voi tarjota raaka-aineiden kasvatusta, mutta se on vielä pitkässä juoksussa ja tutkimuksissa. Turpeen ohella siis varmasti tullaan kokeilemaan muita, mutta riittääkö niissä laatu ja materiaalien toimivuus se ei ole ehkä edes vuosikymmenessä selviävä asia. Patrikkasuon ojitetut alueet voi mielestäni ottaa käyttöön turvetuotantoon kunhan ympäristöasiat hoidetaan paremmin kuin tämän hetken vaatimukset vaativat. Asioissa on parantamisen varaa ja patrikkasuo voisi olla konseptikohde. Lisäksi mm. Palanvedolla korjattava turve olisi pölyttömämpi mitä mekillä korjattava turve, joten tekniikkakin tulisi ottaa huomioon

Ulla Vartiainen VAS

Turvetuotanto tuhoaa suoekosysteemejä, pilaa vesistöjä ja aiheuttaa ilmaston kuumenemista edistäviä hiilidioksidipäästöjä. Kunnan on tunnettava vastuunsa ilmastokriisin ja luontokadon torjunnassa. Kunta ei voi suoraan vaikuttaa Neovan valintoihin, mutta se voi aiheuttaa painetta yritykselle toimia turpeesta irtautumisen suuntaan. Ilomantsia lämmitetään aktiivihiilitehtaan turpeenpoltolla synnyttämällä lämmöllä, mikä on erittäin kyseenalaista ilmaston kannalta. Patrikkasuo on ehdottamasti säästettävä turvetuotannolta. Turvetuotannosta aiheutuisi merkittävää haittaa vesistöille ja rantojen kesäasukkaille. Patrikan kylän asukkaat kärsisivät mm. melu-, pöly- ja liikennehaitoista. Ilomantsin imago on jo nyt kärsinyt, kun kunta nähdään turpeeseen jämähtäneenä menneen ajan reliikkinä. Tästä jämähtäneisyydestä on päästä eteenpäin.

Liisa Mononen KESK

1. Jos löytyy aktiivihiilen tuotantoon sopivia soita ja kokonaisvaltaisesti tarkastellen käyttöönotto on järkevää. Maatalous- ja puutarhayrittäjille turve on tärkeä raaka-aine kuivikkeena ja kasvualustana, jota on vaikea korvata.

2. Vaihtoehtoisia raaka-aineita turpeelle tutkitaan ja toivottavasti sieltä löytyy järkeviä vaihtoehtoja. Aktiivihiiltä tehdään melkeinpä kaikesta, mutta lääketieteen käyttöön soveltuvaa aktiivihiiltä saadaan harvoista raaka-aineista.

3. Olen käynyt Patrikkasuolla ja mielestäni se on pieni ja sievä suo lähellä asutusta. Onko sen käyttöönotto järkevää? Jos se otettaisiin turvekäyttöön miten estettäisiin ympäristöhaitat? Missä käytössä suo olisi turvekäytön jälkeen? Suon omistaa valtion yhtiö ja alle puolet noin 400 ha:n suosta otettaisiin turvetuotantoon. Nämä ovat hankalia päätöksiä. Aina joku kärsii.

Kaivos

1. Pitäisikö Ilomantsin kunnan asettaa kaavoituksella rajat kaivostoiminnan laajenemiselle?

KYLLÄ

Juha Ilmari Piitulainen VAS

Aleksi Kärkkäinen (sitoutumaton) VAS

Jehki Potkonen (sitoutumaton) VAS

Ulla Vartiainen VAS

EI

Minna Purmonen PS

Mika Hassinen (sitoutumaton) KESK

EOS

Helvi Kettunen KD

Joonas Potkonen KESK

Liisa Mononen KESK

2. Pitäisikö Kuittila-Korvilansuon kaivoshankkeesta luopua?

KYLLÄ

Juha Ilmari Piitulainen VAS

Aleksi Kärkkäinen (sitoutumaton) VAS
Jehki Potkonen (sitoutumaton) VAS

Ulla Vartiainen VAS

EI

Minna Purmonen PS

Mika Hassinen (sitoutumaton) KESK

EOS

Helvi Kettunen KD

Joonas Potkonen KESK

Liisa Mononen KESK

Mikäli haluat, voit kommentoida tähän yllä olevia kaivostoimintaa koskevia kysymyksiä.

Juha Ilmari Piitulainen VAS

Kuittila-Korvilansuo on herkkä luontokohde, ja kaivostoiminnan vaikutukset  ulottuvat sukupolvien päähän. Suot toimivat vesien suodattajina, hiilinieluina ja monien lajien elinympäristöinä. Ekosysteemin pysyvä muutos vahingoittaa myös vesistöjä ja maaperää. Kestävän kehityksen periaatteena on turvata luonnonvarat tuleville sukupolville – Ilomantsin päätöksenteossa tämä on syytä pitää keskiössä.

Helvi Kettunen KD

1. Kaivoslaki antaa mahdollisuudet kunnalle vaikuttaa kaavoituksen kautta.

2. En ole perehtynyt asiaan.

Aleksi Kärkkäinen (sitoutumaton) VAS

Kulta on turhake. Sitä ei tarvita maailmassa mihinkään enää. Sitä on kaivettu jo aivan liikaa. Ilomantsi on Biosfäärialueen ydintä. Juuri Koivusuon alue etenkin. Kaivokset eivät kuulu tänne. Kunta ei juuri rikastu vaan Endomines.

Kun kullan hinta joskus laskee vaarana on että toiminta loppuu ja ympäristöongelmat ja jälkien korjaaminen jää kunnalle ja se maksaa paljon. Esimerkkejä kaivostoiminnan ongelmista on paljon, ympäristökatastrofeista myös. Haluammeko profiloitua kaivos- ja turvekuntana vai erämaisena luontokohteena kansallispuistoineen ja puhtaine vesineen. Uskon että mökkiläisissä on suuri potentiaali tulevaisuudessa, etätyöskentelyn myötä ja matkailuun tulee panostaa kaivannaisten sijaan.

Jehki Potkonen (sitoutumaton) VAS

1. Kaivostoiminta houkuttelee mahdollisten suurten pääomien saamisella jopa kunnan budjettiin ja työllistävyyden kasvamisen takia. Tämä periaatteessa onkin mahdollista, jos kaivosyritys tekee kannattavaa liiketoimintaa ja olisi pitkäaikainen toimija. Kaivosteollisuus on kuitenkin riskialtis ala, joka on altis markkinoiden epävakaudelle. Toiminta saattaa olla hyvinkin kannattavaa jonkin aikaa, mutta maailman markkinoiden muutos saattaa tiputtaa kannattavuuden aivan nollaan. Näinhän kävi esim Pampalolla kymmenkunta vuotta sitten. Kun kullan hinta nousi taas, alettiin yritys aktivoimaan uudelleen. Alalla tapahtuu myös paljon omaisuuden siirtoa siten, että voitot eivät kaivospaikkakunnalle, esim konsernien sisäisten lainojen annoilla. Paikallisella tasolla ympäristövaikutukset ovat merkittävät. Kaivannaisteollisuuden jättämät sivukivikasat valuttavat veden mukana päästöjä vuosisatoja, jopa vuosituhansia. Onkin hyvä kysymys halutaanko näin merkittäviä ympäristötuhoja kaivannaisteollisuuden tuottamien hyötyjen hinnalla? Asiasta tekee eityisen kinkkisen, kun valtion lainsäädäntö ja ympäristön vaikutusten seuranta tuntuu suosivan kaivosteollisuutta, ei ympäristöä.

2. Mahdollinen kaivos tulee jo todella lähelle Koitajokea, jota isolla rahalla pyritään kunnostamaan. Myös asutusta on jonkin verran alueella, mikä kärsii monestakin kaivoksen tuottamasta haitasta, esim pohjavedenlaatu on vaarassa, melua, pölyä, kasvavaan kuorma-autoliikennettä. Vastuullinen toimija ei riskeeraisi näin tärkeää vesistöaluetta lyhyiden taloudellisten voittojen toivossa.

Joonas Potkonen KESK

En ole perehtynyt vielä riittävästi kaivostoimintaan, en ole edes käynyt pampalossa, että voisin ottaa asiaan kantaa.

Ulla Vartiainen VAS

Endominesin kaivostoiminnan laajeneminen uhkaa kolmasosaa Ilomantsin pinta-alasta. Kaivos tuottaa kultaa, joka ei edes ole vihreän siirtymän kannalta kriittinen mineraali. Kultaa on maailmassa riittävästi. Sitä ei tarvitse kaivaa enempää. Kaivostoiminnan hyödyt valuvat pääasiassa ennestään rikkaiden sijoittajien taskuihin. Laajenevaa kaivostoimintaa perustellaan myös sillä, että Ilomantsin maaperästä löytyy volframia, jota käytetään sotateollisuudessa. Kullan hinta on korkealla, koska maailmantilanne on epävakaa ja maailmalla soditaan. Haluammeko, että Ilomantsin maaperää louhitaan ja maaperämme mineraaleja hyödynnetään siksi, että ihmiset voivat tappaa sodassa toisiaan? Itse haluan, että kunnan toiminta on eettistä eikä kunnan talous voi millään tavoin perustua esim. sotateollisuuden tukemiseen. Kuittilan-Korvilansuon avolouhos tulisi aivan Lehtovaaran ja Korentovaaran kylien läheisyyteen. Endominesin laajentumissuunnitelmat uhkaavat entistä enemmän tavallisten ilomantsilaisten koteja ja elinalueita. Uuden kaivoslain myötä kunnan on kaavoitettava kaivosalue. Kunta VOI siis vaikuttaa siihen, tuleeko kunnan alueelle uusia kaivoksia vai ei.

Liisa Mononen KESK

Mielestäni Suomen valtio on alun perin tehnyt huonot kaivoslait. Jos verrataan Ruotsiin ja Australiaan, ne maat ovat pitäneet kaivostoiminnan omissa käsissään ja siitä muodostuvat tulot myös. Kaivostoiminta Pohjois-Karjalassa herättää tunteita. Tässäkin asiassa voisimme yksilöt katsoa peiliin ja miettiä omia kulutustottumuksia. Maailman pelastaminen alkaa meistä yksilöistä ja meidän arjen päätöksistä, mitä ostamme ja mitä emme osta.

Ilmasto

1. Pitäisikö Ilomantsin kunnan luopua turpeen polttoon perustuvasta kaukolämmöstä?

KYLLÄ

Juha Ilmari Piitulainen VAS

Aleksi Kärkkäinen (sitoutumaton) VAS
Jehki Potkonen (sitoutumaton) VAS

Ulla Vartiainen VAS

EI

Minna Purmonen PS

Joonas Potkonen KESK

Liisa Mononen KESK

Mika Hassinen (sitoutumaton) KESK

EOS

Helvi Kettunen KD

2. Pitäisikö Ilomantsin kunnan laatia ilmastostrategia?

KYLLÄ

Juha Ilmari Piitulainen VAS

Aleksi Kärkkäinen (sitoutumaton) VAS

Jehki Potkonen (sitoutumaton) VAS

Joonas Potkonen KESK

Ulla Vartiainen VAS
Liisa Mononen KESK

EI

Mika Hassinen (sitoutumaton) KESK

EOS

Helvi Kettunen KD

Minna Purmonen PS

Mikäli haluat, voit kommentoida tähän yllä olevia ilmastoon liittyviä kysymyksiä.

Juha Ilmari Piitulainen VAS

Ilomantsin Hinku-tavoitteet ja 80 % päästövähennys vuoteen 2030 mennessä ovat ristiriidassa kaivostoiminnan ja turpeen polton laajentamisen kanssa. Kaivos lisää energiankulutusta ja päästöjä, turpeen käyttö taas on yksi suurimpia ilmastohaittoja. Jos nämä sektorit kasvavat, miten päästövähennykset saavutetaan? Vai kompensoidaanko vaikutukset muilla toimilla? Kunnan on perusteltava, kuinka ilmastotavoitteet, elinkeinopolitiikka, luontomatkailun ja virkistyskäytön lisääminen sekä näiden vaaliminen sovitetaan yhteen.

Helvi Kettunen KD

1. Ymmärtääkseni kaukolämpö tulee tällä hetkellä pellettitehtaan prosessin sivutuotteena.

2. Ilomantsin kunnan strategiaan sisältyy ympäristönsuojelu.

Jehki Potkonen (sitoutumaton) VAS

1. Kaukolämpöverkko hyödyntää aktiivihiilitehtaassa poltettua turvelämpöä. Mikäli aktiivihiilitehtaan raaka-aine onnistuttaisi korvaamaan muulla orgaanisella aineella, niin silloin siirtymä kaukolämpöverkossa olisi helppoa. Haasteena on tosin pitkät sopimukset Ilomantsin  Lämpö Oy:n ja Neova Oy:n välillä. Aihetta sävyttää vielä Ilomantsin status Hinku-kuntana, joka on sitoutuminen hiilineutraalitavoitteisiin. Virallisen näkemyksen mukaan siis Ilomantsin turpeenpolttaminen on vähähiilistä toimintaa, mikä varmasti vaikuttaa siitä luopumisen tai korvaamisen halukkuuteen.

2. Ilmastonmuutos on tätä päivää myös Ilomantsissa. Globaalissa maailmassa toimiminen ja eduista nauttiminen edellyttää vastuullisia toimia myös kuntatasolla. Ilmastostrategia selkeyttäisi ja loisi jatkuvuutta kunnalliseen päätöksentekoon.

Joonas Potkonen KESK

Toistaiseksi turve on osana ilomantsilaista kaukolämpöä mm. Tekniikan ja energiantalteenoton (hiiliprosessi) kautta. Polttotekniikan vaihto puhtaalle hakkeelle sekä hakemateriaalin säilyvyys vuosia ei onnistu, joten turve luo varmuutta. Toki tulevissa investoinneissa kaukolämpökattiloita valittaessa on syytä miettiä muita biomateriaaleja. Varavoimahan pelaa öljyllä, ei sekään ole kovin ympäristöystävällistä… mutta öljyllä ja turpeella on muihin biomassoihin se etu että ne säilyy polttokelpoisina jopa 10v.

Ulla Vartiainen VAS

Ilomantsia lämmitetään aktiivihiilitehtaan turpeenpoltolla synnyttämällä lämmöllä, mikä on erittäin kyseenalaista ilmaston kannalta. Kunnan tulee laatia ilmastostrategia. Pohjois-Karjalassa laaditaan jo useissa kunnissa ilmastosuunitelmia maakuntaliiton tuella. Ilomantsi ei valitettavasti ole nähnyt asiaa tarpeelliseksi. Ilomantsi on mukana kuntien Hinku-verkostossa, joka on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä 80 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta. Tämä sitoutumus edellyttää myös konkreettisia toimia.

Liisa Mononen KESK

1. Kaukolämmön tuotanto hyödynsi aiemmin pellettitehtaan toiminnan sivuenergiaa, nyt aktiivihiilitehtaan sivuvirtaa. Millä lämpö sitten tuotettaisiin, jos nykyisestä toimintatavasta luovuttaisiin? Mitä tilalle?

2. Ilomantsi on Hinku-kunta eli pyrkii pienentämään päästöjään sovitun mukaisesti. Olemme olleet mukana verkostossa kymmenisen vuotta. Ilmastotyössä toimenpiteiden on oltava maalaisjärkisiä ja tavoitteiden saavutettavissa olevia, joihin koko kunta voi sitoutua. Ilmastotyötä tehdään yksilötasolla, se ei onnistu ylhäältä saneltuna. Ilmastoteot ovat arjen tekoja. Pohjois-Karjalan biosfäärialue on hyvä kumppani kunnalle. YK:n kestävän kehityksen tavoitteista löytyy pohjaa ilmastostrategialle. Ilomantsi hyväksyttiin kymmenisen vuotta sitten Kanadasta lähtöisin olevaan mallimetsä-verkostoon imfn.net. Harmi, ettei toiminta jatkunut.