Kakkoskoti helsinkiläiselle – luonto- ja virkistysalueille huutia
Imatra on koekaupannut Lempukan ja Hosseinlahden rantoja ulkopaikkakuntalaisille. Kakkoskoti helsinkiläiselle tietää huutia nykyisille luonto- ja virkistysalueille toivottujen veroeurojen päätyessä ties minne.
Suunnitteilla on 40–45 tonttia, jotka paikalle vedettävän infrastruktuurin kanssa vaatisi melkoisen pinta-alan. Yhdenkin talon rakentaminen merkitsee tie-, vesijohto-, viemäri- ja sähkönverkon laajentamista aiheuttaen huomattavat kustannukset ja luonto- ja virkistysalueen pirstoutumisen. Yksikkökustannuksia voidaan toki vähentää rakentamalla mahdollisimman paljon, mutta se logiikka sotii luontoa ja virkistystä vastaan. Mitä enemmän rakentamista, sitä vähemmän luontoa ja luonnonrauhaa.
Kaupungin mukaan tontit voidaan sijoittaa alueelle säästäen merkittävät luontokohteet, kuten metsälain 10 §:n mukaiset lehtolaikut, saniaiskorpi ja puronvarsi. Käytännössä tämä olisi maisematasolla todella vähän; vain muutama reunavaikutteinen laikku siellä täällä.
Tonteille luvataan antaa kaavamääräys, jonka mukaan kasvillisuus, myös puusto, on säilytettävä mahdollisimman luonnontilaisena. Herää vahva epäilys siitä, kuka ohjeita valvoo, saati noudattaa. Järvimaisemaa mieliviltä puut ja pensaat harvenevat vaivihkaa pois näkymää estämästä.
Kaupunki vakuuttaa huomioivansa tuoreet luonto- ja kulttuurihistoriaselvitykset ja teettävänsä tarkemman luontoselvityksen, jossa kartoitetaan ainakin kasvillisuus, liito-oravat, linnut ja lepakot.
Yksittäisen, tietyllä hetkellä tavattavan eliölajin huomioiminen johtaa usein vain minimaalisiin myönnytyksiin luonnolle, eikä takaa laji pitkän ajan selviytymistä. Ympäristön pirstoutuessa esimerkiksi liito-oravareviiri tukehtuu pikkuhiljaa ahtauteen. Kaavoitus on eri toimintojen ja arvojen yhteensovittamista, josta poliitikot lopulta päättävät. Luonto ei ymmärrä politiikkaa. Sille merkitsee vain olemassaolo, jatkuvuus.
Samanlaisilla elämänlaatu- ja etätyöargumenteilla on markkinoitu Imatran Kylpylän alueen moderneja loma-asuntoja sekä Lappeenrannan Rauhan ja Tiurun rannoilla myös ympärivuotiseen käyttöön tarkoitettuja asuntoja. Kauppa ei vaan näytä käyvän.
Rakentamisen sijaan rantametsistä voitaisiin muodostaa yhtenäinen virkistysalue Ukonniemen, Lammassaaren ja Imatran kylpylän alueiden kanssa tarjoamaan virkistys- ja ulkoilumahdollisuuksia Imatran asukkaille ja matkailijoille.
Yhdistyksen mielipidekirjoitus Uutisvuoksessa 30.3.2021