Pöllöretki kokosi perjantaina 27.2.2015 Imatran uimahallin parkkipaikalle peräti 52 retkeläistä ja matkaan lähdettiin 18 auton voimin. Sumuinen sää verottiin huhuilijoita ja illan aikana kuultiin vain yksi viirupöllö. Lopuksi kokoonnuttiin makkaran paistoon Ollinmajalla. Oppaana toimi Seppo Pousi ja retki järjestettiin yhdessä Etelä-Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen (EKLY) kanssa.
Kevään toinen pöllöretki 13.3.2015 kokosi 25 retkeläistä. Matkaan lähdettiin 11 autokunnan voimin ihanteellisessa säässä – pikkupakkasessa, tyynellä säällä ja tähtien tuikkiessa. Ensimmäisellä pysähdyspaikalla Kuurmanpohjassa ei kuultu mitään, mutta nähtiin viirupöllö. Vielä ei ollut täysin pimeää, joten hämärässä lentoon lähtenyt pöllö ehdittiin tunnistaa ennen kuin se hävisi metsän pimentoon. Retken anti oli muutenkin parempi kuin ensimmäisellä kerralla. Matkan varrella kuultiin kahden helmipöllön puputusta ja yhden varpuspöllön vihellyksiä. Oppaana oli Seppo Pousi.
Vuoksen lintukävelylle 29.3.2015 lähdettiin sumuisessa säässä. Ensimmäisellä kiikarointipaikalta nähtiin Vuoksella talvehtinut uivelo, mutta edellisenä vielä päivänä paikalla olleet naurulokit olivat häipyneet jonnekin. Varpasaaren kierroksen jälkeen kahdeksan retkeläisen joukko suuntasi Neitsytniemeen, jossa nähtiin ja kuultiin useita pikkulintuja mm. puukiipijä. Lopuksi käytiin vielä Kuparinrannassa katsomassa merimetsoja. Retken oppaina toimivat Juha Juuti ja Liisa Laitinen.
Kevätkokouksen jälkeen 14.4.2015 oli kuvaesitys keltaverkkoperhosesta. Ennen laajalti Etelä- ja Kaakkois-Suomessa purtojuurta kasvavilla niityillä ja metsäreunoilla tavattu perhonen on harvinaistunut huolestuttavasti. Kesällä 2014 tehtyjen kartoitusten perusteella Suomessa on jäljellä enää kymmenkunta esiintymää. Elinpäristöjen umpeenkasvun seurauksena perhonen on syystä uhanalainen ja rauhoitettu.
Vuoksen toisella lintukävelyllä 19.4.2015 kevät oli mennyt eteenpäin vaikka sää oli edelleen talvinen. Lähes koko retken ajan satoi lunta. Varpasaaren ja Itä-Siitolan välillä lenteli noin 300 naurulokkia, runsaasti kalalokkeja ja yksi selkälokki. Nokikana uiskenteli ruovikon reunalla. Reilun kymmenen haapanan parvi ruokaili puistonurmikolla, mutta sinisorsat olivat ilmeisesti hävinneet jo pesimispuuhiin. Juuri ennen retkeä Imatrankosken suunnassa oli kaksi kuikkaa, mutta ilmeisesti kalastaja säikytti ne niemen taakse piiloon. Retkelle osallistui 11 henkilöä, oppaina toimivat Juha Juuti ja Liisa Laitinen.
Luontoretkelle Immalanjärven tervaleppäkorpeen 23.5.2015 lähti kymmenen henkilön joukko. Kova puuskittainen tuuli peitti lintujen ääniä, mutta rantametsissä kuultiin mm. lehto- ja mustapääkertun sekä kultarinnan laulua. Auringon paistaessa myös perhosia oli liikkeellä. Ainakin paatsamasinisiipi, karttaperhonen ja lanttuperhosia lenteli metsän reunassa. Kasveista parhaassa kukassa olivat käenkaalit, suo-orvokit ja rentukat. Ojakellukat olivat vasta nupulla. Oppaina olivat Juha Jantunen, Juha Juuti ja Liisa Laitinen.
Siikalahden yölaulajaretki 5.6.2015. Siikalahden parkkipaikalle kokoontui perjantai-iltana yhdeksän maissa 35 yölaulajaretkeläistä odottavin mielin. Kuunteluolosuhteet olivat mainiot: tuuli oli tyyntynyt ja taivas kirkastui.
Aluksi, kun valoa vielä riitti, opettelimme tunnistamaan vesilintuja. Näimme puna- ja tukkasotkia, sinisorsia, lapasorsia, telkkiä, silkkiuikkuja, härkälintuja, mustakurkku-uikkuja ja laulujoutsenpoikueita. Pikkulokin ja naurulokin erottamistakin harjoittelimme. Seurasimme ruskosuohaukan ja sääksen kaartelua lahden yllä.
Valon vähetessä päivän äänet vaihtuivat yön ääniin, lintujen äänet lisääntyivät ja voimistuivat. Satakielet, ruokokerttuset, kaulushaikarat, luhtakanat ja luhtahuitit olivat aktiivisesti äänessä. Välillä evästilimme ja lämmittelimme tulilla. Puolen yön jälkeen Patotietä kulkiessamme konsertti oli jo huumaavan runsas ja kuulimme viimein ruisrääkän ja lopuksi ihmettelimme taiturilaulaja luhtakerttusen loputtomalta tuntuvaa äänivalikoimaa.
Patotieltä on lähes aina kuulunut pensassirkkalinnun siritys. Nyt sirkkalinnut ovat viileän kevätkesän vuoksi vähissä eikä pensassirkkalintua ole vielä kuultu Siikalahdella, myös rytikerttuset ovat loistaneet poissaolollaan. Varovaisesti olimme toivoneet kuulevamme harvinaista pikkuhuittia, mutta päätimme retken tyytyväisin mielin yhden maissa yöllä pientä rantakanaa kuulematta.
Retken oppaana olivat Liisa Laitinen ja Juha Juuti.
Luonnonkukkien päivää 14.6.2015 vietettiin Siitolan kartanon mailla. Retki alkoi klo 10 ja samalla alkoi myös sade. Aluksi mentiin vanhalle tenniskentälle, jonne oli juurtunut matalia kasveja kuten mäkiarhoa, punasolmukkia, rentohaarikkoa ja pelto-orvokkia. Kartanon historia on saanut alkunsa 1600-luvulta ja se näkyi myös kasvillisuudessa. Varjoisalla rinteellä kasvoi lehtoakileijoja, jotka ovat vanhimpia puutarhojen koristekasveja. Komeasti kukkivat myös puna-ailakit ja illakot. Pihan etelärinteeltä kasvavia vanhoja puutarhakasveja olivat vuorikaunokit ja kattomehitähdet. Vanhoja hyötykasveja edusti ukkomansikka ja mali eli koiruoho. Kierroksen loppupuolelle vastaa tuli enemmän metsäkasveja. Retkelle lähti 34 kasveista kiinnostunutta, mutta osa hävisi vähin äänin joukosta sateen yltyessä. Oppaana oli Juha Jantunen.
Lintujen syysmuuttoa seurantiin Tiuruniemessä sunnuntaina 4.10.2015. Matka Tiuruun meni sankassa sumussa, mutta niemen kärjessä tuuli oli jo puhaltanut sumupilvet pois. Ensimmäinen tunnin 28 retkelle osallistujaa joutui odottelemaan lintuja, sillä muutto käynnistyi vasta aamu yhdeksän jälkeen. Seuraavan kahden tunnin aikana laskettiin lähes kolme tuhatta hanhea, joista suurin osa oli valkoposkia. Monet parvet ohittivat niemen kaukaa lännestä, mutta retkeläisten onneksi vastatuuli painoi pari pientä sepelhanhiparvea veden pintaan, jolloin niiden lentoreitti meni läheltä niemen kärkeä. Joutsenia nähtiin pari pientä parvea, samoin alleja, isokoskeloita ja telkkiä. Kaksi allia laskeutui hetkeksi aivan niemen rantavesiin. Paikallisia merimetsoja istui laivamerkin päällä, mutta yhdentoista merimetson parvi oli selvästi muuttavia. Niemi tyhjeni muuton seuraajista puolilta päivin, kun makkarat oli paistettu, eväät oli syöty ja lintujen muuttokin oli aamun rytistyksen jälkeen hiipumassa.
Kääpäretki 11.10.2015 tehtiin raikkaassa aurinkoisessa syyssäässä Niskalammen luonnonsuojelualueella. Kantokääpä, taulakääpä, arinakääpä, pökkelökääpä, kuusenkynsikääpä, kuhmukääpä, pakurikääpä… Lajeja löytyi paljon vaikka kuivan sään seurauksena monet käävät olivatkin nahistuneen näköisiä. 26 retkeläistä löysi lahopuilta myös limasieniä, rypykkäitä, nahkajäkäliä ja paljon tikan koloja. Niskalammella on monimuotoista ja arvokasta metsää. Siitä kertoi järeissä petäjissä kasvaneet vanhan metsän indikaattorit, männynkäävät. Oppaana toimi Liisa Laitinen.
Luontokuvaillassa 16.11.2015 valokuvaaja Timo Nurkka näytti kuvia ”Perhosista petoihin”. Kuvat ja tarina kuljetti katsojia niittyjen perhosista ja kämmeköistä, majavalammille ja ketun pesälle. Talvea vietettiin Lemillä kotkien ja korppien seurassa. Lopuksi seurattiin ahman ja karhun touhuja ja kuultiin kuinka pienikin luontoon kuulumaton ääni piilokojusta pelottaa karhun koko päiväksi pois helpon ruuan ääreltä. Imatran kirjastossa esitystä seurasi 16 katsojaa.
