40. toimintavuoden ensimmäiseen tapahtumaan pöllöretkeen 4.3.2016 osallistui 47 henkilöä. Sää ei ollut suotuisa, sillä tuuli suhisi ajoittain puissa ja välillä tihkutti vettäkin. Kuurmanpohjassa osa porukasta oli kuulevinaan helmipöllön puputussarjan, mutta havainto jäi lopulta vahvistamatta. Viimeisellä pysähdyspaikalla helmipöllö oli varmasti äänessä, mutta kaikki eivät sitä kuulleet, koska 16 auton letka oli juuri lähdössä liikkeelle. Reitti kiersi Kuurmanpohjan kautta Vesikkolaan ja lopuksi ajettiin Ollinmajalle makkaraa paistamaan ja munkkeja syömään. Yhdessä EKLYn kanssa toteutetun retken oppaina toimivat Juha Juuti, Liisa Laitinen ja Timo Tikka.
Lepakkoiltaa vietettiin 15.3.2016 Imatran kirjastossa kevätkokouksen jälkeen. Karri Kuitusen esitystä Vuoksen lepakoista kuuntelemaan tulleet 30 henkilöä saivat tuhdin tietopaketin lepakoiden elintavoista, elinympäristöistä, havainnoinnista ja tunnistamisesta. Esityksessä oli kuvia ja ääninäytteitä kääpiölepakosta aina Euroopan suurimpaan lajiin isolepakkoon. Monet äänistä oli tallennettu Vuoksen varrelta, joka yksi maamme parhaista lepakkoalueista.
Vuoksen ensimmäiselle lintukävelylle 4.3.2016 lähdettiin erinomaisessa kevätsäässä. Aurinko paistoi ja lämpötila oli jo nousemassa pakkasyön jälkeen plussan puolelle. Varpasaaren edustalla harmaalokkien seuraan oli liittynyt kala- ja naurulokkeja. Kanadanhanhia oli pieni parvi. Muita etelästä palanneita vesilintuja ei löytynyt talven Vuoksella viettäneiden telkkien, isokoskeloiden, merimetsojen ja sinisorsien seurasta. Neitsytniemessä retkeläisiä tervehti peippojen laulu. Mustarastaita oli mylläämässä lumen alta paljastuneita puiden juurakoita ja puukiipijä innostui laulamaan, mutta onnistui pysyttelemään katseilta piilossa. Retken lopussa auringon lämpö oli jo houkutellut tyttöperhosen lentoon. Retkelle osallistui 25 henkilöä, oppaina toimivat Liisa Laitinen ja Juhat Juuti ja Jantunen.
Vuoksen toiselle lintukävelylle 17.4.2016 lähdettiin pilvisessä säässä heikon kaakkoistuulen puhallellessa. Pian aurinko kuitenkin ilmaantui pilvien takaa lämmittämään 18 lintukävelijää. Parin tunnin retkellä Vuoksen varrella ja Niskalammen satamassa näimme kuikkia, silkkiuikkuja, härkälinnun, kanadanhanhia, isokoskeloita, sinisorsia, telkkiä (kuva) ja harmaa-, kala-, ja naurulokkeja. Taivaalla kaarteli hiirihaukkoja/piekanoja ja varpushaukka. Niskalammella pysähdyimme kuuntelemaan metsälintujen ääniä. Korviimme kantautuivat peippojen, järripeippojen, punarintojen, punakylkirastaiden, räkättirastaiden ja puukiipijän reviirilaulut. Sinivuokot olivat kukassa vanhan Enso Gutzeitin varaston luona. Pienellä joukolla poikkesimme lopuksi Lammassaareen selälle tähyilemään. Kaukana jään reunalla voimakkaassa lämpöväreilyssä onnistuimme havaitsemaan tukkasotkia ja tukkakoskeloita. Oppaina toimivat Liisa Laitinen, Juha Juuti ja Jari Kiljunen
Luontopolkuretki 22.5.2016 kokosi 17 henkilöä Immalanjärven rantaan Rautionkylässä. Retken alussa venerannan metsässä lauloi kultarinta, pähkinänakkeli etsi oksistosta ruokaa ja räkättirastaan pesiä löytyi lopulta kolme, joista ainakin yhdessä poikaset olivat jo kuoriutuneet. Rantatien varressa kukki suo-orvokkia isona kasvustona. Kävelyreitti kulki isojen tervaleppiä, haapoja ja koivuja kasvavan lehdon läpi kohti Ukonniemen kivikautista asuinpaikkaa. Matkalla katsoimme kasveja ja auringon paistee esiin houkuttelemia kimalaisia. Rannassa härkälinnut pitivät meteliä ja lahopuulla kovakuoriaiset juoksivat kilpaa pitkin tuohen alta paljastunutta puupintaa. Kävelylenkin päättyessä punavarpunen vihelteli pihapensaassa ja kultarinta jäi jatkamaan lauluaan tervaleppien latvustoon. Retken oppaana toimi Juha Jantunen.
Siikalahden yölaulajaretki 10.6.2016huipentui aamuyön tunteina heinäkurppien soitimeen.
EKLY:n ja Imatran seudun luonnonsuojeluyhdistyksen perinteisellä yölaulajaretkellä Parikkalan Siikalahdella 10.6. nelisenkymmentä osanottajaa, lähes vauvasta vaariin, sai nauttia lintukosteikon kesäöisestä lumosta viileässä, selkenevässä, tyynessä säässä. Varhaista, lämmintä kesän aloitusta seurannut viileämpi sää oli ehkä harventanut yön ääniä, mutta monia toiveissa olleita kuultiin.
Patotiellä kuuntelimme punavarpusen vienoa säettä ja hämmästelimme luhtakerttusen loputtomalta tuntuvaa äänivalikoimaa. Lapsista, joita mukana oli ilahduttavan monta, jännittävin ääni oli varmaankin kaulushaikaran kumea puhaltelu. Lintulavalta katselimme joukolla kaukoputken linssin läpi hienosti laskevan auringon valossa istuvaa nuolihaukkaa. Ruskosuohaukka ja sääksi kiertelivät kosteikolla. Näkökenttäämme hankalaan vastavaloon ilmestyi myös sarvi-/suopöllön tumma siluetti. Lentotapansa perusteella lintu määritettiin sarvipöllöksi.
Kun ilta tummeni ja satakielten laulu kiihtyi, siirryimme lintutorneille kuunnellen mm. luhtahuitteja. Katoavassa valossa etsiskelimme näkyvillä olevia vesilintuja ja aistimme kesäyön tunnelmaa usvan lisääntyessä veden yllä.
Tulilla evästeltiin satakielten ja punarintojen säestäessä jutustelua. Suunnitelmissa oli vielä lähteä kuulostelemaan kehrääjää ja viitasirkkalintua. Jokavuotinen toive heinäkurppahavainnosta oli myös listalla. Niinpä liikkeelle lähdettiin harventuneella joukolla liukkaasti, kun viesti soivista heinäkurpista tuli. Monen odotus päättyi hiljaiseen riemuun, kun retken päätteeksi kuuntelimme ja katselimme soivia heinäkurppia hämyisellä pellolla. Kehrääjä ja ruisrääkkäkin olivat äänessä lähistöllä.
Retken oppaina toimivat Juha Juuti, Jari Kiljunen, Liisa Laitinen ja Timo Tikka.
Yölaulajaretken lintuhavaintoja: silkkiuikku, härkälintu, kaulushaikara, laulujoutsen, haapana, sinisorsa, lapasorsa, telkkä, tukkakoskelo, ruisrääkkä, ruskosuohaukka, sääksi, nuolihaukka, luhtahuitti, nokikana, töyhtöhyyppä, liro, isokuovi, taivaanvuohi, lehtokurppa, heinäkurppa, pikkulokki, kalalokki, naurulokki, kalatiira, sepelkyyhky, käki, sarvipöllö, kehrääjä, tervapääsky, käpytikka, haarapääsky, punarinta, satakieli, pensastasku, mustarastas, mustapääkerttu, lehtokerttu, ruokokerttunen, luhtakerttunen, pajulintu, talitiainen, varis, kuhankeittäjä, peippo, punavarpunen…
Luonnonkukkien päivän kasviretkeä 19.6.2016 vietettiin Immolan lentokentällä taukoamattomassa sateessa ja kovassa tuulessa. Hieno kasvipaikka, jonne ei ilman lupaa saa mennä, oli kuitenkin houkutellut paikalle 32 kasviharrastajaa. Puolentoista tunnin kierros ei jättänyt ketään kuivaksi. Ensimmäiset ketonoidanlukot, kissakäpälät, mäkitervakot ja tyräruohot löytyvät heti alkumetreillä. Kiitoradan asfaltin reunassa kasvoi sisämaassa harvinaista nyylähaarikkoa. Sateen piiskaamien kasvien kukat olivat visusti supussa. Onnistuimme löytämään erittäin uhanlaisia saunionoidanlukkoja. Kaksi paria noin viisi senttimetriä korkeita kasveja löytyi läheltä kiitoratojen risteyskohtaa suurin piirtein samalta paikalta kuin kesän 2010 retkellä. Oppaana toimi Juha Jantunen.
Yhdistyksen hoitamien Tikan niittyjen perhosiin ja kasveihin tutustuttiin 10.7.2016. Sadeviikon jälkeen aurinko paistoi yllättäen koko retken ajan ja lämpötilakin nousi päälle 20 asteen. Perhosia oli mukavasti liikkeellä. Kaikkiaan päiväperhosia kirjattiin 17 lajia ja noin 240 yksilöä. Runsain laji oli tesmaperhonen (kuva alla vasemmalla). Hopeatäpliä oli myös paljon lennossa. Isoja orvokki- ja ketohopeatäpliä (alla oikealla) oli enemmän kuin pienempiä angervo- ja niittyhopeatäpliä. Niityllä lenteli myöhäinen pihlajaperhonen ja ensimmäisiä sitruunaperhosia. Retkelle osallistui 9 henkilöä. Oppaina toimivat Juha Jantunen ja Timo Tikka.
Pellisenrannan niityn hoitotalkoot pidettiin tiistai-iltana 2.8.2016. Mäkitervakkoa, päivänkakkaraa ja metsäapilaa runsaasti kasvavaa niittyrinnettä on hoidettu laiduntamalla ja nykyisin niittämällä. Niittyrinnettä on hoidettu 1990-luvun alusta saakka ja Salpausselän rinteen alla sijaitsevaa Alaniittyä otettiin mukaan 2000-luvun alussa. Hoidosta ovat vastanneet Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutti sekä maanomistajat ja niin kävi nytkin, sillä yhdistysväkeä ei tullut talkoisiin. Paikalla vain neljä ahkeroijaa.
Suomen luonnon päivänä 27.8.2016 vietettiin myös Imatra-päivää teemalla Luonnon pyörteissä. Luonnonsuojeluyhdistys osallistui tapahtumaan rastilla, jossa tehtiin pönttöjä Miljoona linnunpönttöä -hengessä ja tunnistettiin kasveja. Kolmen tunnin rastiaikana jaettiin noin 25 lintupönttöä ja tunnistustehtävään osallistui yli 50 henkilöä. Lisäksi linnuista, luonnosta ja nikkaroinnista kiinnostuneita oli paljon muitakin. Kaikkien kasvitehtävään vastanneiden kesken arvottiin kirjapalkinto. Tunnistustehtävää emännöivät Liisa Laitinen ja Tiina Vitikainen, pönttöjä rakensivat Juha Juuti ja Juha Jantunen.
Syksyinen metsäretki 18.9.2016 lahopuiden, kääpien, sienten, sammalten ja kuukkelin metsään.
Ikääntyneet luonnontilaisen kaltaiset metsät ovat kaakonkulmalla harvinaisia ja arvokkaita luontoympäristöjä. Ruokolahden perukoilla sijaitseva Rakovuorten alue on avokallioiden, jyrkänteiden ja niiden välisten kangasmetsien muodostama seudullamme ainutlaatuinen kokonaisuus. Alueen keskiosan halki virtaa jylhän kalliojyrkänteen alla puro luontaisessa uomassaan. Alueella on paikoin runsaasti lahopuuta tarjoamassa kasvualustaa kääville ja muille puiden sienille, jotka olivat retkemme teemana.
Pilvipoutaisena sunnuntaiaamuna suuntasimme Ruokolahden ja Savonlinnan rajamailla sijaitsevaan Mörynsalon suojelualueelle.
Pian varjoisaan korpikuusikkoon jalkauduttuamme ensimmäiset sammalikosta esiin pistävät suppilovahverot houkuttelivat poimimaan ja siinä pyöriessämme paikalle lehahti utelias vilkasliikkeinen siipiveikko, kuukkeli, yksi Etelä-Karjalan harvinaisista. Eväät kaivettiin esiin ja pelottomalle linnulle tarjottiin makupaloja varastoon vietäväksi.
Komealle maisemareitillemme osui monenlajisia ja -muotoisia kääpiä ja muita sieniä, joukossa vanhojen metsien tunnuslajeja, kuten ruostekääpä, punahäivekääpä (kuvassa) ja kultarypykkä. Maistelimme suuria herkullisia puolukoita ja evästelimme kallion laella maakuntien rajalla. Kalliojyrkänteiden välissä kalliokielekkeen alla sijaitsevalla nuotiopaikalla kuuntelimme vieressä virtaavan puron, Rako-ojan solinaa.
Tyytyväisinä palailimme lähtöpaikalle. Maaston muodot, korkeuserot ja kaatuneiden runkojen yli kiipeily olivat pitäneet mukavasti lämpiminä viileähkössä säässä ja tarjonneet liikunnallista haastetta. Näkemisiin, kuukkeli!
Retkelle osallistui 15 henkilöä. Oppaina toimivat Liisa Laitinen ja Juha Juuti.
Lintujen syysmuuttoa seurattiin perinteisesti Tiuruniemessä 2.10.2016. Sää oli aurinkoinen ja tuuli puhaltasi lännestä. Vastatuuli ei lintuja haitannut vaan ensimmäinen valkoposkihanhien parvi näkyi puiden lomasta jo matkalla niemen kärkeen. Hanhien muutto oli käynnistynyt heti aamun sarastaessa ja kello 8 jälkeen uusia parvia nousi koko ajan taivaanrantaan. Parhaimmillaan näköpiirissä oli kymmenkunta parvea.
Suuri osa parvista oli valkoposkihanhia, joukossa oli myös sepelhanhia, alleja ja muita vesilintuja. Vastatuuli painoi osan parvista alas Saimaan pintaan ja aamuauringon myötävalo takasi loistavat olosuhteet ohikiitävien parvien tarkkailuun.
Kello 11 aikaan parvet nousivat korkeammalle ja kiihkein muutto alkoi laantua. Aamun tuloksena oli lähes 14 000 hanhea, 100 allia ja 300 vesilintua. Kuikkia ja joutsenia laskettiin 20-30 ja lisäksi viiden kurjen parvi ylitti niemenkärjen. EuroBirdwatch-viikonlopun retki järjestettiin yhdessä EKLYn kanssa ja paikalla oli noin 25 retkeläistä. Jari Kiljunen piti kirjaa lintumääristä.
Yhdistyksen 40-vuotisjuhlia vietettiin Imatran kulttuuritalo Virran Kaleva-salissa 1.11.2016.
Kakkukahvien jälkeen yhdistyksen puheenjohtaja Juha Jantunen avasi tilaisuuden ja ensimmäisen puheenvuoron piti Sirkku Manninen Suomen luonnonsuojeluliitosta. Esityksessä oli vinkkejä yhdistystoimintaan ja esille nousivat myös Suomen 100 luontohelmeä, joista Imatran alueella sijaitsee Kemppilän Suurisuo.
Terho Poutanen piti monimuotoisen esityksen luonnonsuojelun ja Imatran historiasta. Esityksessä aiheissa sivuttiin mm. Imatrankosken patoamista, patoluukkujen salaisia yöllisiä testejä ja miss universumin Armi Kuuselan vierailua Imatralla.
Seuraavaksi jaettiin Suomenluonnonsuojeluliiton myöntämät ansiomerkit. Sirkku Manninen jakoi merkit ja yhdistyksen sihteeri Tiina Vitikainen kukitti palkitut. Hopeiset ansiomerkit saivat Marja Huuhtanen, Liisa Laitinen ja kultaiset ansiomerkit Pertti Ahvonen, Yrjö Haverinen ja Kaarina Rutanen, joka on ollut mukana toiminnassa yhdistyksen alkuvuosista saakka.
Illan päätti Mika Honkalinnan upea esitys korpeista. Yleisö hiljeni täysin katsomaan upeita kuvia ja kuuntelemaan kiehtovaa kertomusta. Teksti ja kuvat loivat saliin rauhallista erämaan tunnelmaa.
Tilaisuuteen osallistui 35 henkilöä.