Pöllöretkelle 24.2.2017 lähdettiin lähes tuulettomana perjantai-iltana runsaan neljänkymmenen ihmisen ja 17 autokunnan voimin. Retkeläiset varustettiin kartoilla ja kuuntelupaikkojen paikkatiedoilla harharetkien ehkäisemiseksi. Joukko jaettiin kahteen osaan, joista molempien mukaan tuli kaksi opasta. Sääolosuhteet suosivat kuuntelua ja kuulimme yhteensä kolmen helmipöllön kirkasta puputtavaa soidinääntä peltojen reunametsistä. Onnistuneen retken päätteeksi pääsimme Ollinmajan lämpöön munkkikahveille ja -mehuille. Oppaina olivat Juha Juuti, Jari Kiljunen, Liisa Laitinen ja Timo Tikka.
* * *
Hiitolanjoen koskikararetkellä 26.2.2017 loistava keväinen auringonpaiste lämmitti yhtätoista koskikarojen etsijää. Löysimme kolme siivekästä sukeltelijaa, joista yksi päästeli iloksemme keväistä viserrystä. Karojen lisäksi näimme mm. isokoskeloita, sini-, tali- ja hömötiaisia, pikkukäpylintuja, korppeja, variksia, käpytikan ja palokärjen. Kuulohavainnon saimme rummuttavasta valkoselkätikasta, viheltävästä harmaapäätikasta ja närhestä. Lopuksi evästelimme Kangaskosken laavulla (kuva). Oppaina olivat Jari Kiljunen, Liisa Laitinen ja Juha Juuti.
* * *
Kuvaesitys Kemppilän Suurisuosta 14.3.2017 aloitti Ruokolahden luontohelmen tapahtumat. Aluksi Juha Juuti kertoi soiden ja luonnonsuojelun tilasta Etelä-Karjalassa. Kemppilän kuvat esittelivät monimuotoista ja suurelta osin luonnontilaisena säilynyttä suoluonto kaikissa vuoden väreissä. Puroja, noroja, suolampia reunustavat metsät vaihtuvat rehevistä kuusikorvista kuiviin kalliomänniköihin. Retkeilijöille Kemppilän alue tarjoaa erämaan rauhaa ja loistavia marjastus- ja sienestysmaastoja. Imatran kirjastolla esitystä oli kuuntelemassa 45 luontoihmistä.
Paikanpäälle Kemppilään lähdetään kesällä luonnonkukkien päivänä ja vielä syksyllä ruska-aikaan.
* * *
Vuoksen ensimmäisellä lintukävelyllä 19.3.2017 aamu oli harmaa ja lintumaailmakin vähän vaisu. Varpasaaressa uivelot pysyivät piilossa, näkyvillä oli tavallisempia lajeja, kuten telkkiä ja isokoskeloita. Kevään merkkeinä olivat muutamat harmaalokit ja pieni parvi kanadanhanhia. Neitsytniemen lahtea vartioi jousenpari, joka äänekkäästi kehotti yli lentäviä joutsenia jatkamaan matkaa. Vesi oli matalalla Imatrankosken patotöiden takia ja lahden poukamassa kiviä ja pohjalietettä näkyvillä. Metsästä kuului tiaisten ja viherpeippojen laulua. Neitsytniemestä matka jatkui vielä Kuparinrantaan merimetsoja katsomaan. Kupari osoittautui tällä kertaa mainioksi ja erityisen tikkaiseksi lintupaikaksi. Pohjantikkaa lukuun ottamatta havaitsimme kaikki tikkalajit. Yhteensä lintulajeja saimme retkellä kokoon 24. Oppaina olivat Jari kiljunen, Liisa Laitinen ja Juha Juuti ja retkellä oli 22 osallistujaa.
* * *
Vuoksen toiselle lintukävelylle 23.4.2017 lähdettiin aurinkoisessa säässä. Varpasaaressa lajilista karttui vesilinnuista. Ensimmäisiä haapanoita, tukkasotkia ja nokikanoja ui vastarannalla. Kuikka teki muutaman ohilennon ja taivaalla kaarteli piekana ja kalasääksi. Nauru-, kala- ja harmaalokkien joukossa oli yksi selkälokki. Kahlaajista löytyi rantasipi ja myöhemmin Neitsytniemen rantalietteeltä metsäviklo. Metsässä rummutti ahkerasti pikkutikka (kuva), joka lennähti yllättäin aivan retkeläisten viereen. Myös naaraslintu kävi lähipuissa. Lopuksi käytiin Niskalammella, jossa puhuttiin lintupöntöistä ja laitettiin muutama pönttö puuhun. Retkellä oli 23 osallistujaa ja oppaina toimivat Liisa Laitinen, Juha Juuti ja Juha Jantunen.
Pönttötalkoissa 25.4.2017 oli katastrofin aineksia, kun vettä satoi eikä nikkarointitilaa Niskalammella saatu auki. Rakentaminen jouduttiin aloittamaan ulkona räystään alla, mutta paikalla olleet 15 nikkaroijaa saivat silti rakennettua kaikkiaan noin 30 lintupönttöä kotiin vietäviksi. Pönttöjen teossa opastivat Juha Juuti ja Timo Tikka.
* * *
Luontoretki Kaikkallion luonnonsuojelualueelle 21.5.2017 osui aurinkoiselle ja kesäisen lämpimälle päivälle. Maastoon lähdettiin Ilvespirtiltä, josta on vielä vajaan kilometrin kävelymatka suojelualueelle. Peltotien varressa lenteli vihernopsasiipiä ja tiellä mönki kiiltomatoja. Luonnonsuojelualueelle siirtymisen huomasi puustostosta. Valtavia haapoja ja kuusia kasvoi heti alueen rajalla. Puiden varjoissa viimeiset näsiät ja sinivuokot olivat vielä kukassa, kevätlinnunsilmät ja imikät olivat parhaimmillaan. Harvinaista lehtokasvia tesmayrttiä kasvoi monin paikoin.
Pirunkirkon ohitettua nousimme Kaikkallion laelle evästauolle, jota säesti tiaiset, pajulinnut, peukaloinen. Paluumatkalla aurikoisen peltotien varressa lenteli kartta- ja lanttuperhosia. Hiirihaukka tuli pellonlaidan puuhun tähystämään saalista. Metsässä oli parissakin kohdassa pyyn höyheniä. Ne kertoivat todennäköisesti kanahaukan lounashetkestä. Retkellä oli 30 osallistujaa ja oppaina toimivat Juha Jantunen, Juha Juuti ja Liisa Laitinen.
* * *
Yölaulajaretkelle Siikalahdelle 9.6.2017 lähdettiin sateiselta Imatralta, mutta Parikkalassa lintuja päästiin kuuntelemaan loistavissa olosuhteissa. Aurinkoinen, lämmin ja kuuntelua suosiva tuuleton sää taisi sattua vain lintulahden paikkeille muuten sateisessa Etelä-Karjalassa. Kolmisenkymmentä monenikäistä retkeläistä kiersi Siikalahtea ja lähiseutuja silmin ja korvin uusia lintulajeja hakien. Viileä kevät ja alkukesä ovat vähentäneet yön ääntelijöiden määrää, mutta monia toivottuja kuultiin. Patotieltä kuulimme peräti kolmen rastaskerttusen karheaa raksutusta ja punavarpusten vienoa ääntä sääksen saalistellessa lähistöllä. Vesilinnut olivat pääsääntöisesti näkymättömissä, mutta lukuisat laulujoutsenet järjestivät komean iltaöisen konsertin. Lahdella kuulimme myös mm. luhtakanaa, ruokokerttusta ja satakieltä ja katselimme nuolihaukkojen saalistelua iltahämärissä. Tulistelun jälkeen suuntasimme heinäkurppien soidinta kuuntelemaan keskiyön hämärissä ja saimmepa lajilistalle vielä viitasirkkalinnun, viitakerttusen, ruisrääkän ja kehrääjänkin. Retkellä havaittiin 48 lintulajia. Jari Kiljunen, Liisa Laitinen ja Timo Tikka opastivat.
* * *
Luonnonkukkien päivänä 17.6.2017 retkeiltiin Kemppilän Suurisuolla. Helteisessä säässä patikoitin pitkin suojuotteja ja kalliomänniköitä kasveja, lintuja ja perhosia katsellen. Vaaleanpunaiset suokukat kukkivat kauniisti, mutta viileän alkukesän jäljiltä suopursut ja lakat olivat vasta availemassa ensimmäisiä kukkia. Leväkön huomaamattoma kukat eivät ilman kyykkimistä erottuneet suon rahkasammalmatolta. Pursuhopeatäplien joukosta löytyi yksi rämehopeatäplä. Harvinaisempia perhosia matkalle osui suoreunassa räpistellyt heinähukka ja hiekkatien varren metsäpapurikot.
Parin tunnin jälkeen pysähdyimme laavulle ansaitulle evästauolle. Taivaalle nousi tummia pilviä ja välillä jyrisi, mutta ukkoskuuro ei onneksi osunut kohdalle. Eväspaikalla suonreunassa kasvoi tupasvillan joukossa luhtavillaa ja pienempiä valkoisia hahtuvia oli villapääluikkien päässä. Eväspaikan ohi lensi kehrääjä, vaikka yleensä lintu on liikkeellä vasta iltahämärässä.
Tauon jälkeen puolet 20 retkeläisen porukasta jatkoi vielä eteenpäin ja loput lähtivät suolla pesivien valkoviklojen ja töyhtöhyyppien huolestuneiden varoitusäänien saattelemana paluumatkalle. Retken kasvioppaana toimi Juha Jantunen, alueen asiantuntijoina olivat Juha Juuti ja Liisa Laitinen.
* * *
Perhosretkelle 2.7.2017 lähdettiin Korvenkylän metsälaitumelle. Viileän alkukesän takia erittäin uhanalaisia keltaverkkoperhosia oli edelleen lennossa (kuva). Niitty oli parhaassa kukkassa. Väriä toivat metsäkurjenpolvet, leinikit, käenkukat ja koiranputket.
Kova tuuli haittasi hiukan havainnointia, mutta perhosia oli runsaasti lennossa. Niittyhopeatäplien joukosta löydettiin kesän ensimmäinen angervohopeatäplä. Sinisiivistä tunnistettiin niitty-, hopea- ja ruskosinisiipi. Ketokultasiipi hohti heinikon punaisena väriläiskänä. Kaikkiaa havaittiin 12 päiväperhoslajia ja lisäksi tutkittiin niityllä lentäviä mittareita, niittoyökkösiä, karhusiilikkäitä ja niittyvihersiipiä. Retkelle osallistui 6 henkilöä, oppaana toimi Juha Jantunen.
Pellisenrannan niittytalkoot jouduttiin perumaan sateen takia tiistai-illalta 2.8.2017. Seuraavana aamuna aurinko paistoi ja kello 10 niityllä aloitettiin hommat. Seitsemän talkoolaisen voimina heinä korjattiin pois Yläniityltä ja Alaniityltä. Koska kesä oli vielä jäljellä, Ylärinteelle jätettiin alueita niittämättä. Päivänkakkarat, ahdekaunokit ja muut vielä kukkivat saivat olla hyönteisten mesilähteenä syyskuulle saakka. Kun työt olivat kahden aikaan iltapäivällä tehty, alkoi taas sataa.
* * *
Lepakkoretki 4.8.2017 oli vähällä jäädä tekemättä, mutta koko päivän jatkunut sade loppui sopivasti ilta seitsemältä ja retkiaikaan näkyvillä oli jo sinitaivastakin. Hämärää odotellessa mentiin sisälle tutkimaan havainnointilaitteita ja kuunneltiin lepakoiden ääniä, joita myöhemmin olisi luvassa. Kymmenen aikoihin ensimmäiset lepakot lähtivät lentämään. Ensin yksittäisiä pohjanlepakoita lensi retkeläisten yli Niskalammella metsää halkovaa tietä myötäillen. Sitten kuuluivat ensimmäiset vesisiippojen äänet Vuoksen suunnalta. Kun pääsimme rannalle, oli jo täysi meno päällä. Vesisiipat (kuva) kiersivät rantapuiden varjossa veden pintaa hipoen ja yläpuolella lensivät pohjanlepakot. Välillä detektoriäänet puuroutuivat kun samaan aikaan kymmenkunta lepakkoa saalisti aivan lähietäisyydellä.
Niskalammella nuorimmat retkeläiset alkoivat väsähtää ja lähtivät kotiin nukkumaan. Loput 15 retkeläisen joukosta suuntasivat Ritikanrantaan. Sielläkin detektorit poimivat heti lepakoiden ääniä ja Vuoksen pinnassa infrapunakamerassa näkyi hyönteisiä ja niitä jahtaavia vesisiippoja. Sitten onnisti. Oppaana toiminut Karri Kuitunen huudahti ”Lampisiippa!” Harvinainen lepakko lensi rannan myötäisesti retkeläisten ohi ja sattumalta se ehdittiin nähdä myös kameralla. Ääni saatiin taltioitua ja sitä kuunneltiin uudelleen havainnon varmistamiseksi. Karri totesi, että lampisiipan havainneiden suomalaisten määrä varmaan tuplaantui retken myötä. Puoli yhden aikaan viimeisetkin retkeläiset olivat valmiita yöunille.
* * *
Lintujen syysmuuttoa seurattiin Tiuruniemessä 1.10.2017. Aamu valkeni tyynenä ja sumuisena, mutta rannassa oli hyvä näkyvyys. Heti rantaan saavuttaessa oli paljain silmin nähtävissä parvi sepelhanhia. Kohta taivaanrannasta nousi uusia parvia, jotka lipuivat verkkaalleen niemen ohi. Välillä vedenpintaa hipoen lensi pikkuparvia alleja (kuva), mustalintuja, pilkkasiipiä ja muita vesilintuja.
Hanhiparvet etenivät hitaasti heikkotuulisessa säässä, mutta suuret parvet kasvattivat nopeasti lintusummaa. Suurin hanhiparvi oli noin kolme tuhatta lintua ja tonnin parviakin oli useita. Kaikkiaan aamupäivän aikana hanhia laskettiin lähes 18 000. Vesilintujen lisäksi valkoselkätikka lensi niemenkärjestä lähisaareen ja ennen puoltapäivää niemen ylitti merikotka. Lintuja seurasi 38 henkilöä, oppaina toimivat Liisa Laitinen, Juha Juuti ja Timo Tikka.
* * *
Syysretki Kemppilän Suursuolle 8.10.2017 osui sadepäivälle, mutta se ei haitannut 50 retkelle osallistujaa. Lappeenrannastakin luontohelmikohdetta tultiin katsomaan useamman autokunnan voimin. Kemppilässä sade laantui ajoittaiseksi ripotteluksi. Noin kolmen tunnin kävelyretkellä ihailtiin suomaisemia, maisteltiin karpaloita ja yritettiin haistaa kloorintuoksua leväkön siemenkodista, mutta syksy oli jo edennyt liian pitkälle. Juha Juuti kertoi alueen luontoarvoista ja lintuhavainnoista, Anna Vuori kertasi soiden erityispiirteitä ja luokittelua. Evästauon jälkeen palattiin metsäpaloalueen kautta takaisin autoille.
* * *
Juha ”Norppa” Taskisen esitys Norppia ja hylökeitä 7.11.2017 päätti yhdistyksen Suomi100 -vuoden tapahtumat. Aluksi norppakoordinaattori Kaarina Tiainen kertoi saimaannorppien määrän olevan hienoisessa kasvussa. Lämpimien talvien yli on selvitty hyvin apukinoksien turvin. Juha Taskinen kertoi värikkäässä esityksessään mm. mistä ajatus apukinosten kolaamisen on tullut ja mitä ehkä tehdään jatkossa, jos kuuttien suojaksi ei olekaan lunta. Paikalla oli 75 kuulijaa.
