Lausunto Mellanaavan asemakaavasta

1. Yleistä

Inarin Luonnonystävät ry (myöhemmin Yhdistys) kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto kyseisestä asemakaavasuunnitelmasta.

Asemakaava-alue sisältää useita merkittäviä linnuston pesimä- ja erityisesti muuttoalueita. Yhdistyksen jäsenet ovat havainnoineet jo noin 40 vuoden ajan alueen muuttolinnustoa erityisesti sinne rakennetun jätevesilaitoksen kummulta. Alueelta on siten harvinaisen pitkä lintujen kevät- sekä syysmuuton tarkkailuketju, jolla on myös tieteellistä arvoa. Alueella on myös rengastettu lintuja sekä asetettu satelliittiseuraimia niihin. Lintuja käydään tarkkailemassa myös Inarin alueelle suuntautuvan lintumatkailun sekä mm. eräopaskoulutuksen yhteydessä.

Alueella esiintyvät myös maamme pohjoisimmat viitasammakot, kuten kaavan luontoselvityksessäkin tulee esiin.

2. Linnuston seuraaminen

Yleisenä havaintona Mellanaavan autotestaus ei ole toistaiseksi häirinnyt lintujen kevät- ja syysmuuttoa, sillä nuo ajankohdat; huhtikuun loppupuolesta kesäkuun puoliväliin sekä elo-syyskuu ovat testauksen osalta hiljaista aikaa.

Testausalueen jäljet maastossa, ns. turpeen kuoriminen sekä jäärata-ajoalueet ovat keväällä sulia, ja lisäävät jätevesilaitoksen altaiden ohella muuttolintujen kiinnostusta pysähtyä alueelle. Alue on myös monen päiväpetolinnun muuttoreitillä.

Mellanaavan jätevesilaitoksen ympäristön sekä Alemman Akujärven lintuhavainnoista on varsin kattava selvitys teoksessa Luhta, Vesa – Rikkonen, Martti: Lumottu Inarin Lappi, Inarin Lapin luonto- ja lintukohdeopas (Ylä-Lapin luontokeskus Siida 2019) ss. 94-96. Teoksen selvityksessä tulee ilmi, että Mellanaapa ratoineen on hyvin merkittävä lintumuuton lepopiste. Erityisesti satunnaisten lajihavaintojen määrä on hämmästyttävän runsas.

Alue on myös tärkeä pesimäalue kahdelle kannaltaan laskusuunnassa olevalle pesimälajille, keltavästäräkille ja pikkusirkulle. Molemmat lajit tarvitsevat erityisesti harvahkoa ja matalaa mäntyä kasvavaa nevaa tai rämettä. Keltavästäräkkien mielialuetta ovat olleet jätevesilaitoksen ja joen väliset nevat ja pikkusirkun keskittymä on Neitiaavan pohjoispään räme. Erityisesti keltavästäräkki on taantunut maassamme huomattavasti, pikkusirkku puolestaan on vähälukuinen pesimälaji maassamme.

3. Kaavaan liittyviä huomioita

Yhdistys katsoo, ettei kaavan rakennelmilla ole merkittävää negatiivistä vaikutusta muuttolintujen pysähtymiseen, sillä testiradoilla ei ole toistaiseksi siihen aikaan toimintaa. Yhdistys toivoo, ettei toimintaa olisi jatkossakaan. Yhdistys toivoo lisäksi, etteivät testiradat leviäisi Mellanaavan kosteimpiin osiin, ja että jatkossakin alueelle jäisi runsaasti vähäpuustoista nevaa ja rämettä. Lisäksi yhdistys katsoo, ettei Nellimintien eteläpuoliselle Neitiaavan osalle pidä rakentaa merkittävämpiä testaukseen liityviä rakennelmia, jotta pikkusirkun pesimäalueet säilyisivät. Neitiaavalla esiintyy muutoinkin monilajinen pesimälinnusto ja sen kupeessa olevat pellot kuuluvat muuton aikaiseen pysähtymisalueeseen.

Lisäksi yhdistys on huolissaan kansalaisten jokamiehenoikeudella tapahtuvan hillan- ja karpalonpoiminnan mahdollisuuksista aitojen levittäytyessä laajemmalle alueelle. Lisäksi yhdistys paheksuu jo nyt alueella olevia liikkumisen kieltäviä kylttejä, sillä ne eivät perustu mihinkään AVIn antamaan erityiseen määräykseen, mikäli aisanomaista lakipykälää ja päätöstä ei ole niihin merkitty.

4. Yhteenveto

Yhdistys toteaa, ettei Mellanaavan testaustoiminnan laajennus sinänsä aiheuta merkittävää haittaa alueen tärkeälle linnuston muuttoalueelle, mikäli toimintaa ei ole alueella tärkeinä muuttoviikkoina. Myöskään viitasammakolle alueen kehittämisestä ei ole haittaa, mikäli vesitalous säilyy tasapainossa ja talvitestauksesta ei aiheudu öljy- tms päästöjä.

Yhdistys toivoo kuitenkin, että tärkeät lintujen pesimäbiotoopit säilyvät rakentamatta. Näitä ovat erityisesti mäntyvaltaiset nevat ja rämeet sekä aukeat nevat ja letot.

 

Inarissa 2.11.2019 Inarin Luonnonystävät ry:n puolesta

 

Ilkka Roininen, pj                   Vesa Luhta, sihteeri