Kenen ehdoilla?
Kysymystä ei voi välttää, kun seuraa Nanguniemen ranta-asemakaavan eteenpäin suunnittelua. Lausunnolla olevassa kaavaluonnoksessa ajatellaan 11 500 kerrosneliömetrin datsakylää niemen kärkeen. Tiedotustilaisuudessa kerrottiin jo 14 000 m2:stä. Valmistuttuaan vuodepaikkoja olisi 300 ja työntekijöitä enimmillään 90. Kokonaisuutta on vaikea hahmottaa. Yhden omakotitalon asuinpinta-ala on noin 115 m2. Tämän kokoisia huoneistoja tulisi sata.
Lomakylän työtekijät asuisivat Ivalossa. Tämä merkitsisi noin 400:n ihmisen kulkemista tavalla tai toisella Ivalon ja niemen väliä, kun otetaan huomioon myös matkailijat. Lomakylä tulisi paikkaan, josta puuttuu käytännössä kaikki. Nanguniemeen on rakennettava lomahuoneistojen lisäksi vesi- ja viemärijärjestelmä, uusi sähkölinja, jätevesien käsittely ja teleyhteydet. Nanguniementie ei kestä rakentamisen aikaista liikennettä. Suunnitelmissa on myös uusi tielinjaus Veskoniemestä Nanguniemeen.Vilkasta tulee olemaan ei vaan maalla, mutta myös järvellä.
Onko kukaan laskenut sitä, mikä on kaiken tämän mahdollinen hiilijalanjälki?
Miksi rakennuttajat eivät suunnitele lomakylää sinne, missä on jo valmis infra? Paikkoja varmasti löytyisi, esim entinen Vapon sahan alue. Paikka on Inarijärven rannalla Keväjärven kylän vieressä. Matkailijat haluavat ennenkaikkea hiljaisuutta lähellä vakituista asutusta. Onko sijoittaminen inarilaisiin matkailuyrityksiin poissuljettu vaihtoehto? Kunnasta luulisi löytyvän tasokasta matkailutarjontaa.
Onko hanke todella loppuun ajateltu?
Inarin kunta näköjään haluaa odottaa Nanguniemeen valmiimpaa suunnitelmaa. Sen jälkeen voidaan laittaa valtuustolle hyväksyttäväksi vireillä oleva Ivalon osayleiskaava, jossa mahdollistetaan asemakaavan reunaehdot. Katsokaa miten tässä käy! Nyt osayleiskaavaan on merkitty 10 000 m2 maksimiksi. Nanguniemen Mielganjargassa yksityinen maanomistaja olisi halunnut tehdä mailleen matkailurakentamista. Varmaan hyvästä syystä kunnanhallitus ei hyväksynyt hanketta. Jos paikallinen haluaa rakentaa rantasaunan, pitää se sijoittaa rannasta monen kymmenen metrin päähän. Asemakaavasuunnitelmissa on neljä rantasaunaa ja kahvila aivan vesirajassa Laitavaaran selän puolella.
Toteutuuko meidän kansalaisten välillä yhdenvertaisuus?
Nanguniemen venesatamaa lukuunottamatta asemakaavan alueella rantametsät ja sen kiveliöt ovat vielä siinä tilassa, missä ne on iänkaiken olleet. Vuonna 2011 yli tuhat inarilaista allekirjoitti tämänkaltaisen lomakylärakentamisen vastaisen adressin. Väki halusi säilyttää Inarijärven erämaisuuden. Nyt erämaisuutta ollaan nakertamassa pahemman kerran. Inarin luonnonystävien ehdotus Inarijärven kansallispuistosta on ajankohtaisempi kuin koskaan.
Edistääkö luontokokonaisuuksien tärveleminen matkailua Inarin kunnassa?
Ehdotan, että Inarin kunta jatkaa Nanguniemen satama-alueen vuokraamista Metsähallitukselta edelleen ja luopuu em. asemakaavahankkeesta!
Ilkka Roininen, pj.
Inarin Luonnonystävät ry.