Lausunto Inarijärven Nanguniemen ranta-asemakaavasta
1. Yleistä
Inarin Luonnonystävät ry kiittää mahdollisuudesta lausua Inarijärven Nanguniemen ranta-asemakaavasta.
Yhdistys on seurannut jo pitkään jatkunutta kaavoituspainetta Inarijärven matkailurakentamisen lisäämiseen moninkertaiseksi aiemmasta tasosta. Yhdistys ymmärtää, että matkailun kehittäminen Inarissa on suotavaa, myös Inarijärvelle, mutta samalla sitä on ohjattava järven erämaisen perusleiman säilymiseksi. Yhdistys on vastustanut aiempia yrityksiä massiivisten matkailurakenteiden luomiseksi alueen keskeisille paikoille, joita ehdittiin suunnitella jopa rantojensuojeluohjelman alueille.
Yhdistys ei edelleenkään pidä suotavana, että matkailurakentamista ohjataan Inarijärven keskeisen mannerniemen kärkeen. Yhdistyksen keräämään adressiin Inarijärven massiivisia rakennushankkeita vastaan allekirjoitti yli 6000 henkilöä, joista noin 2000 inarilaisia.
Yhdistys on edelleen huolissaan laajamittaisen matkailu- ja lomarakentamisen vaikutuksista Inarijärveen ja sen Natura-suojeluarvoihin sekä nykyiseen paikalliseen käyttöön. Yhdistys on huolissaan myös 2018 päivitettyjen Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) nykytulkinnasta sekä näiden tärkeiden kaavoitusta ohjaavien säännösten uudelleentulkinnasta.
Yhdistys pitää myös erittäin ongelmallisena, että Nanguniemen ranta-asemakaavaa laaditaan päällekkäin Ivalon alueen yleiskaavan kanssa, joka ei siis ole saanut hyväksyntää ja lainvoimaa Nanguniemen kaavalausuntoajan päätöspäivään mennessä, mutta johon Nanguniemen kaavaesityksessä viitataan. Yleiskaavaehdotuksessa rakennusmääräksi on määritelty 10 000 neliötä, mutta rantakaavaesityksessä se on peräti 14 000 neliötä. Aiemmin lehdissä on kerrottu alueelle pyrkivän yrittäjän aikovan rakentaa vain 3000 neliötä.
Ristiriita on niin ilmeinen, että yhdistys vaatii, että asemakaavaesityksestä luovutaan tai se pannaan tarkennettuna uudelleen vireille. Muutoin päädytään kaavoittajan osaamattomuuden vuoksi taas valituskierteeseen.
2. Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet ja Nanguniemen rakentaminen
Nanguniemen RM-kohteessa on ensiksi pohdittava täyttääkö se nykyisten Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteitten keskeisiä ehtoja, joita ovat mm.:
”Huolehditaan valtakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvojen turvaamisesta.
Edistetään luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden alueiden ja ekologisten yhteyksien säilymistä.
Huolehditaan virkistyskäyttöön soveltuvien alueiden riittävyydestä sekä viheralueverkoston jatkuvuudesta.
Luodaan edellytykset bio- ja kiertotaloudelle sekä edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä. Huolehditaan maa- ja metsätalouden kannalta merkittävien yhtenäisten viljely- ja metsä-alueiden sekä saamelaiskulttuurin ja -elinkeinojen kannalta merkittävien alueiden säilymisestä.”
Oheiset ohjeet ovat VAT:in viimeisestä päivityksestä joka astui voimaan 1.4.2018.
Aiemmin VAT oli Nanguniemen kaltaista lomarakentamista kohtaan huomattavasti jyrkempi. Siinä vaadittiin kaavat laadittaviksi siten että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Lisäksi arvokkailla kohteilla ja alueilla on alueidenkäytön sovelluttava niiden historialliseen kehitykseen (VAT 4:4).
Aiemman VAT:in keskeisenä pyrkimyksenä oli ilmastonmuutoksen hillintä. Sen vuoksi on yhdyskuntarakenteen eheyttämistä tukevia tavoitteita täsmennetty ja niiden velvoittavuutta lisätty. Tavoitteisiin kuuluu mm. velvoite vähentää henkilöliikenteen tarvetta sekä energian säästämistä alueidenkäytössä.
Aiemman VAT:in mukaan alueidenkäytön suunnittelussa rantaan tukeutuva loma-asutus on mitoitettava siten, että turvataan luontoarvoiltaan arvokkaiden ranta-alueiden säilyminen sekä loma-asumisen viihtyisyys sekä edistää vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä.
Olisi outoa käsittää nykyisen VAT:in sisällöstä kokonaan kadonneen nämä nykyajalle äärimmäisen tärkeät sisältövaatimukset, vaikka niitä ei näin sanatarkasti siellä enää selitetäkään. Ja riippumatta VAT:ista – kaiken toiminnan keskeisenä vaatimuksena tulee olla ilmastonmuutoksen hillintä.
Nanguniemen ranta-asemakaava toteuttaisi hanketta, jota on vaikea mieltää ilmastonmuutosta hillitseväksi, sillä se lisää henkilöliikennettä tuntuvasti, se ei tukeudu olemassa olevaan infrastruktuuriin, vaan sen vuoksi olisi Nanguniemeen rakennettava kaikki infrastruktuuri alusta alkaen.
Nykyisen VAT:n (2018) keskeisimmät kansainväliset sidokset ovat mm. a) Pariisin ilmastosopimus ja b) YK:n kestävän kehityksen tavoitteet, c) biologista monimuotoisuutta koskeva yleissopimus, d) maailman kulttuuri- ja luonnonperintöä koskeva yleissopimus. Mikäli näihin asiapapereihin perehtyy, on helppo havaita että kaavahanketta on vaikea soveltaa niitten antamiin reunaehtoihin.
Inarijärven historiallinen merkitys ikivanhaan paikalliskulttuuriin ml. saamelainen elämäntapa, paikallisten perinteinen käyttö, kotitarvekalastus, virkistäytyminen sekä alueet luonto- ja kulttuuriarvot muodostavat Inarijärvestä erityisen kohteen, johon massiivinen, jopa 50 000 käyntikerran lisääntyminen vuodessa yksin Nanguniemen hankkeen kautta ei voisi olla vaikuttamatta. Merkittävää matkailupaineen lisääntymistä Inarijärvelle on tulossa myös muista suunnista.
3. Nanguniemen matkailuhankkeen vaikutukset Inarijärven perinteiselle käytölle
Luontoselvityksessä ja Natura-arvionnissa keskitytään lähinnä rakentamisen mahdollisiin vaikutuksiin alueen uhanalaisille luontotyypeille ja lajeille sekä arvioidaan Inarijärven Natura-alueelle suuntautuvien käyntimäärien vaikutusta. Jälkimmäistä vähätellään ja verrataan Karhunkierroksen kävijämääriin. Vertaus on kuitenkin huono, sillä Karhunkierroksella ne pysyvät ohjatulla reitillä, mutta Inarijärvelle sellaisia on kesäaikaan käytännössä mahdotonta tehdä. Kun kesämatkailunkin käyntikertojen oletetaan olevan pelkästään Nanguniemen osalta yli 20 000 käyntiä (siis noin 200 käyntiä per vuorokausi tiiviimmän sulavesiajan puitteissa) on rasitus Inarijärven keskeisellekin alueella melkoinen.
Uhkana ei ole ainoastaan lähisaariston ja kaukaisempienkin saarien ja niemien kuluminen, vaan myös roskaaminen sekä holtiton tulenkäyttö lisääntyvine metsäpalovaaroineen.
Missään ei ole tehty arvioita siitä, mitä tuo noin 200 käyntikertaa vuorokaudessa vaikuttaa järven nykyiselle käytölle – mm. virkistysveneilylle ja kotitarvekalastukselle?
On oletettavaa, että Nanguniemen kärki on tulevaisuudessa merkittävin kalastussafareitten lähtöpaikka, eikä nykymuotoinen uistattelu isoilla paateilla ja lukuisilla vavoilla ole häiriötöntä, vaan lisää melusaastetta merkittävässä määrin järven keskeisten selkien laiteilla. Tilanne vain pahenee, kun kelkkasafarit valtavine hiilijalanjälkineen lisäävät melua.
Nykyinen käyttö on vielä kohtuullisissa mitoissa, mutta kun paine kasvaa myös Nellimin suunnasta, niin voi arvioida, että järven perinteiselle käytölle aiheutuu kohtuutonta haittaa.
4. Nanguniemen kärjen soveltuvuus massiiviselle matkailurakentamiselle
Matkailukylän sijoittaminen Nanguniemen kärkeen, ”keskelle-ei-mitään” oli Inarin kunnan 2006 suorittaman matkailukyselytutkimuksen tietoinen väärä tulkinta. Tutkimuksen mukainen matkailijoiden toive ”majoittua pieniin kyliin, joissa on vähintään ravintolatason palvelut” tarkoittaa eläviä todellisia kyliä, jonkalaisiin (esim. Nellimiin, Inariin) on Ivalon alueen kaavasuunnittelun eri vaiheissa kasvanut omasta painostaan alueelle sopivaa matkailua.
Inarin kunnan tuolloinen päätös tehdä Nanguniemen kärkeen valtava matkailukeskus tuhansine vuodepaikkoineen ja ravintoloineen oli matkailututkimuksen houkutustekijöiden väärää tulkintaa alueesta kiinnostuneen kiinteistösijoittajan eduksi.
Tilanne on tässä suhteessa sama – alueesta on taas kiinnostunut kiinteistösijoittamiseen suuntautunut taho, Korpi Capital Oy, jonka intressipiiri on siirtynyt massamatkailusta kohti ns. maksavia matkailijoita, joiden tarpeet ovat aiempaa elitistisempiä. Tämä ei kuitenkaan muuta vuodepaikkojen määrän vähentyessäkään kontrastia Inarijärven perinteiselle käytölle, vaan pikemminkin lisää sitä.
Kaavan taustaselvityksissä ei kiinnitetä huomiota Inarijärven käytön ja asumiskulttuurin perinteisiin. Inarissa on perinteisesti vältetty rakentamista pohjois- ja koillistuulten armoille, tämä näkyy Inarijärven asumishistoriassa selkeästi, ja sama toistuu useimmiten myös pienemmillä järvillä. Asutus sijoittuu useimmiten vesistöjen pohjois- ja itärannoille, joille lankeaa luonnonkierrossa enemmän aurinkoa ja vähemmän kylmiä tuulia.
Nanguniemen kärkeä huonompaa rakennuspaikkaa luonnonolosuhteitten, usein myrskyävienkin pohjoisen puolisten tuulien kannalta ei juuri voi löytyä. Tämä tekee suunnitellun rantasaunatoiminnan aika ajoin jopa vaaralliseksi.
14 000 neliön rakentaminen ja ylläpitäminen vaatii myös pimeän ajan valaistusta. Aivan rantaan sijoittuva sauna- ja kahvilatoiminta sekä ohuen puuston taakse jäävä päärakentaminen ei voi olla näkymättä kaukaa aavalta Inarijärveltä. Ei-toivottu valosaaste ei ainoastaan näy kauas, vaan se levittää valoa myös ennestään lähes pimeälle alueelle. Esimerkiksi Saariselän valot kajastavat yli 30 kilometrin päähän.
Jo aiemmin on todettu, ettei alueella ole toistaiseksi mitään matkailuhanketta tukevaa infrastruktuuria. Olisi tiedettävä jo tässä vaiheessa kuka sellaisen kustantaisi uusine teineen, vesijohto-, viemäri- ja sähköverkostoineen? Lisäksi olisi tiedettävä mitä vaikutuksia infrastruktuurin rakentamisella yli 10 km:n pituisena olisi Nanguniemen nykyiselle käytölle ja luonnolle.
5. Johtopäätös:
Inarijärven arvokkaan maisema-, kulttuuri- ja luontokokonaisuuden vuoksi Nanguniemen ranta-asemakaavasta on luovuttava, ja etsittävä hankkeelle sopivampi paikka.
Hankkeen koplaaminen yhteen Ivalon alueen yleiskaavan hyväksymisen kanssa tuo kyseenalaista päällekkäisyyttä sekä ristiriitoja rakennusmäärien suhteen, jotka todennäköisesti kaatuvat Hallinto-oikeudessa. Vähintäänkin ne haavoittavat inarilaisen päätöksenteon uskottavuutta.
On lisäksi muistettava, että Inarista löytyy jo nyt tasokkaita matkailupalveluita sekä lukemattomia matkailukäyttöön soveltuvia paikkoja olemassaolevan tieverkon piiristä.
Yhdistys varaa itselleen mahdollisuuden täydentää lausuntoa, jos tarpeen.
12.2. Ivalossa
Inarin Luonnonystävät ry:n puolesta
Ilkka Roininen, puh.joht. Vesa Luhta, sihteeri