Vastuu luonnon (ja ihmisten) hyvinvoinnista on kaikilla!
Sinun ei tarvitse olla metsässä kuin muutamia kymmeniä minuutteja, kun tressihormoonitasosi tulee matalammaksi. Monimuotoinen metsäluonto hoitaa ihmistä aivan ilmaiseksi. Samaa kokevat puutarhanhoidosta innostuneet ”multasormet”. Luonnolla, olipa se lähellä tai kauempana, on meille suuri merkitys ja sitä tulee vaalia.
Inarin luonnonystäville tulee aika-ajoin pyyntöjä puuttua luontoa vahingoittavaan toimintaan. Viimeksi tällaisia pyyntöjä olen saanut porojen ruokinnasta järvien jäille. Tällainen toiminta on vastoin Inarin kunnan ympäristönsuojelumääräyksiä. Yhdistyksen mielestä näitä määräyksiä on syytä noudattaa.
Tunnen poromiehiä, jotka ovat hyvin pahoillaan em. toiminnasta. Imagohaitta vahingoittaa poronlihan myyntiä. Sama koskee mitä tahansa muuta yritystoimintaa tai ammatin- harjoittamista. Jos et hoida lähiympäristöä tai jälkiäsi, niin pyyhkeitä tulee.
Tehkääpä retki Ivalon teollisuusalueelle. Tarkkailkaa, miten käy ärsyyntymiskynnyksellenne. Muovin riekaleita ja styroksin palasia on pitkin ojia, naapurin peltoa ja metsiä. Ivalosta varmasti löytyy jokaiselle yrittäjälle mieluinen yhdistys, joka voi sopivaa korvausta vastaan talkoilla ympäristöä siistimmäksi. Nostan heti hattua tällaiselle toiminnalle!
Yleisin syypää luonnon turmelemiselle on välinpitämättömyys ja ajattelemattomuus. Mitähän ajatteli se kalastaja, joka jätti Solttusalmen pikkusaareen mättäikköön muikkuverkkonsa. Verkko kuivuneine saaliskaloineen on jo roskiksessa; tai se varusmies, joka hukkasi singon RajaJoosepintien maastoon. Vein huollettavani löytämän aseen varuskuntaan. Vakavampia ovat autiotupiin tehdyt vahingonteot ja varkaudet. Yleensä ihmiset oppivat viimeistään kantapään kautta. Sitten on olemassa pieni joukko, joita varten tarvitsemme viranomaistahon.
Sitä en ole ymmärtänyt, miksi Inarin kunta siirsi ympäristösuojelun viranomaistehtävät Sodankylään. Toiko keskittäminen jotain etuja? Miksi Ivalon toimipisteessä ei ole ympäristöntarkastajan virkaa täytetty? Olihan meillä ympäristöntarkastaja aiemmin. Vai haluttiinko henkilöstä järjestelyillä päästä eroon? Joka tapauksessa kunnan toiminta antaa meille sen viestin, että ei ole niin nöpö nuukaa se, miten Inarissa ympäristösuojelun valvonta hoidetaan. Sitten ihmetellään näitä ylilyöntejä!
Iloa tuo se, että ihmiset ovat oppineet kierrättämään omat jätteensä. Tosin opeteltavaa on vielä! Ottakaapa mallia tällä viikolla (22) roskia tienvarsista keräävistä koululaisista ja tulkaa mukaan tekemään hyvää mieltä itsellemme ja meille kaikille. We love Ivalo! We love Nellim! etc
Ilkka Roininen, pj.
Inarin luonnonystävät ry.