UK-puiston olematon metsästysrauhoitusalue ei uhkaa vapaata metsästystä
Olin pudottaa silmät päästäni kun luin Sompiosta (2.2.-22) kunnanjohtaja Härkösen huolestuneet lausumat Sodankylän pohjoisosaan piirretyn pienen metsästysrauhoitusalueen vaikutuksista kuntalaisten harjoittamaan vapaaseen metsästykseen valtion mailla.
Rauhoitusalue on noin 10 neliökilometrin laajuinen, ja siitä 2/3 on tiukasti kaavoitettua matkailualuetta (Kakslauttanen, muutama pienempi yritys sekä yksityisten mökkien tihentymä, siis käytännössä taajama-aluetta), jossa metsästys ei muutenkaan olisi sallittua asutuksen vuoksi. Loput noin neljä neliökilometriä sijaitsee Kiilopään ydinretkeilyalueen tuntumassa ollen pääosin pelkkää avotunturia, jossa metsästettäviä lajeja olisivat käytännössä vain riekko ja kiiruna, ja jolla retkeilee metsästysaikana tuhansia päiväretkeilijöitä.
Metsästysonnettomuuksien vaara alueella on ilmeinen, eikä alueen ihmisiin tottuneet puolikesyt riekot ole erityisen miehekäs saalis. Käytännössä paljakalla liikkuva kiirunakanta puolestaan on jo pitkään huolestuttanut tutkijoita ilmastonmuutoksen vuoksi, eikä sitä kesyytensä ja pienen kantansa vuoksi pitäisi metsästää ollenkaan – ongelma on lisäksi, ettei sitä metsästystilanteessa ulkonäön puolesta moni erota riekosta.
Rauhoitusalueelle keskitetty matkailun kehittäminen on ollut tähän saakka Sodankylän kunnalle tärkeä maankäyttöpäätös, ja jo tuolloin olisi pitänyt tiedostaa sen poistavan alueelta metsästyksen turvallisuussyistä.
UK-puiston puoleiset neliökilometrit ovat noin 0,25 prosenttia koko Sodankylän puoleisesta UK-puiston osasta, johon ei ole liitetty muita rajoitusalueita. Ihmettelen jos joku ylipäätään haluaa metsästää kyseisellä ruuhka-alueella.
On toki ehdottomasti oikein olla huolissaan kuntalaisten vapaasta metsästysoikeudesta, mutta tässä tapauksessa huoli on enemmän kuin suhteeton. Lisäksi jo UK-puiston perustamisen aikaan koko Inarin puoleinen puisto-osa eli Saariselän lähipäiväreittien alue julistettiin metsästyskieltoon, joten ei tämä ole mitään uutta.
Sen sijaan metsästyksestä huolissaan olevien pitäisi olla huomattavasti enemmän huolestuneita metsätalouden laajoilla alueilla aiheuttamasta kanalintukadosta. Tästä en ole kuullut kovin montaa soraääntä kuntapäättäjiltä, vaikka sen vaikutukset metsästyskokemusten laatuun ja määrään ovat monikymmenkertaiset.
Tolkkua toivoen
Vesa Luhta, Inari, entinen riekon ammattipyytäjä ja Valtakunnallisen riistaneuvoston jäsen 2014-2020