Inarin Lapin lintulajit
| Olli Osmonen, Heikki Karhu ja Jouni Aikio | |||
| Inarin Lapin lintulajit | |||
| Havaintoalueena Inarin Lapin luonnonmaantieteellinen alue, joka käsittää Inarin ja Utsjoen kunnat | |||
| Alueella on havaittu yhteensä 281 lajia 31.12.2022 mennessä. | |||
| Käytetyt lyhenteet: | |||
| yp = yleinen pesimälintu | hhp = hyvin harvinainen pesimälintu | ||
| myp = melko yleinen pesimälintu | ss = satunnainen, mutta vuosittain tavattava (suluissa havaintojen määrä) | ||
| mhp = melko harvinainen pesimälintu | s = satunnainen (suluissa havaintojen määrä) | ||
| hp = harvinainen pesimälintu | |||
| 273 | 240 | ||
| LAJI | Inari | Utsjoki | Lisätietoja ja lajin esiintymispaikkoja |
| Kyhmyjoutsen | s(2) | s(5) | Kyhmyjoutsen on viimeksi tavattu Utsjoella ja Inarissa, v. 1990 (mahdollisesti sama yksilö) ja v. 1991 Utsjoella Kaldoaivin erämaassa, Pigijärvellä. |
| Pikkujoutsen | s(2) | 16–21.5.1977 1 Inari, Kettukoskenniska. 24.5.1993 2 Inarijärvi, Nanguvuono. *29.3.2022 1 p Inari, Kettukoski. | |
| Laulujoutsen | mhp | hp | Laulujoutsenen koko Suomen pesimäkanta on kasvanut kovaa vauhtia ja laji on levittäytynyt pohjoisesta maan eteläosiin asti. Kevät- ja syysmuutolla suurimmat kertymät Inarissa tavataan Matkajoki-Solojärvi (>100 yks.), Riutula-Kettukoski ja Toivoniemi-Kaamasjokisuu alueilla. |
| Metsähanhi | mhp | mhp | Pesimäkanta on huolestuttavasti taantunut 2000-luvulla. Kevätmuutolla tärkeimmät lepäilyalueet ja niillä havaitut suurimmat määrät: Utsjoki, Välimaa (Sirman pellot Norjan puolella) 18.5.2008 650, 17.5.2020 476, Nuvvus, Teppanansaari 14.5.2012 156, Inari, Kaamasjokisuu 30.4.2016 170. Syysmuutolla suurimmat muuttoparvet: 5.9.2018 160 SW Mellanaapa, 7.9.2007 150 S Ivalojokisuu, 27.9.2007 115 Siggavuono. |
| Lyhytnokkahanhi | ss | ss | Inarissa vuosittain muutamia yksilöitä kevätmuutolla, yleensä metsähanhien seurassa. Utsjoen ”hanhipelloilla” lyhytnokkahanhea tavataan enemmän; suurin määrä Teppanansaaressa 17.5.2021 12, Sirman pelloilla 15.5.2014 10 yksilöä. Syysmuutolla harvinainen, suurin määrä: 20.9.2012 38 m S Pulmankijärvi |
| Tundrahanhi | s | s | Lyhytnokkahanhea harvinaisempi. Utsjoen Sirman pelloilla enimmillään 5 yks. (13.5.2013) ja Teppanansaaressa 5 yks. (18.5.2021). |
| Kiljuhanhi | s | ss | Viimeinen varmistettu pesintä on Suomen puolella todettu vuonna 1995 Kaldoaivin erämaassa. Pesii Norjan Ruijassa, jonka pienessä kannassa on näkynyt viime vuosina elpymisen merkkejä. Kevätmuutolla säännöllisesti muutamia yksilöitä Tenojokivarren ”hanhipelloilla”. |
| Merihanhi | ss | ss | Vuoteen 1999 mennessä merihanhesta oli tiedossa vain 4 havaintoa Inarin Lapista. Sen jälkeen 2000-luvulla havainnot ovat moninkertaistuneet. Suurimmat parvet: 29.9.2017 60 muuttolennossa Ivalo. 29.4.2018 29 p Riutula. 27.8.2015 24 p Menesjärvi, 11.9.2021 20 Mellanaapa. 21.5.2012 13 p Utsjoki, Sirman pellot. |
| Tiibetinhanhi | s(4) | s(10) | Tarhakarkulaisia tai karkulaisista syntyneiden populaatioiden jälkeläisiä. Utsjoen viimeisimmät havainnot Tenojokivarresta Kaavan rantapellolta kesäkuussa 2006, 2008 ja 2009. Inarin viimeisimmät havainnot Juutuanvuonolta, kesäkuussa 2016 ja 2020. |
| Kanadanhanhi | s(21) | s(7) | Utsjoen havainnot: 30.4.1985 1 Kenesjärvi. 7.5.1992 5 m W Niemelä. 21.6.2005 3 W Alaköngäs. 19.–22.5.2017 1 Sirman pellot. Teppanansaari 12.–28.5.2018 1, 9.-14.5.2019 1 ja 21.-24.5.2020 1. |
| Valkoposkihanhi | s | s | Suurimmat parvet: 3.10.2016 50 m Inari, Hirvaspää, 30.8.2011 45 m SE Mellanaapa, 9.9.2021 30 m SW Ivalo, Rajankangas, 27.5.2010 12 p Utsjoki, Sirman pellot. |
| Sepelhanhi | s(11) | s(4) | Utsjoen havainnot: 17.5.1978 1 Kevojoki. 9.6.1996 Mieraslompolo. 3.6.2011 1 Karigasniemi. 7.6.2000 5 m N Karigasniemen Ailikkaan erotusaita. Suurimmat määrät:18.10.1987 250 m Sarmitunturin erämaa, 24.10.1987 70 S Ivalo, 10.-12.10.2020 29 p Joensuuselkä. |
| Ruostesorsa | s(2) | *3.–7.8.1995 1 ad Vastusjärvi. *23.-29.8.2019 2 p Ivalo. | |
| Ristisorsa | s(9) | s(6) | Pesii lähimmillään Ruijassa Jäämeren rannalla. |
| Mandariinisorsa | s(4) | *15.5.-31.7.1986 2 k Kettujoki. 12.4-8.5.2003 1 k Kettujoki. *30.4.-2.6.2013 1 k Ivalon Mellanaapa. 29.6.2016 1 k Muddusjärvi (valokuvattu). | |
| Haapana | myp/mhp | myp/mhp | Suurimmat määrät: 28.9.2020 362 p Inarijärvi, Joensuuselkä, 17.6.2022 100 p Utsjoki, Dalvadas, 24.6.1998 91 p Ivalojoen suisto, 4.9.2004 60 p Kevon luonnonpuisto, Vuogojávri. |
| Amerikanhaapana | s(1) | *23.5.2001 1 k Ivalojoen suisto. | |
| Harmaasorsa | ss/hhp | s(7) | Inarissa tavattu useimmiten Ivalojoen ja Kaamasjoen suistoalueilla. Pesintä varmistettu kerran Inarissa, Joutilasjärvellä v. 1984. Utsjoen havainnot (2003, 2007, 2010, 2012) Nuvvuksen Teppanansaaresta, (2017, 2020) Sirman pelloilta ja (2021) Basijavrilta. |
| Tavi | myp | myp | Suurimmat määrät kevätmuutolla: 22.5.2014 129 ja 24.5.2008 100 Ivalojoen suisto. Syysmuutolla: 24.8.2002 200 Nauramajänkä, 19.9.2012 180 Harjuntausjärvi.*Tavi × amerikantavi 26.5.2019 1k Utsjoki Sulaoja. |
| Sinisorsa | myp/mhp | mhp | Kevätmuutolla suurimmat kertymät: 29.4.2007 49 Ivalo, Sahanperä, 14.6.2006 40 Toivoniemi. Syysmuutolla: 5.10.2011 52 Harjuntausjärvi, 27.9.2015 46 Riutula, Leutolahti-Kettujoki. |
| Jouhisorsa | hp | mhp | Jouhisorsan pohjoinen kanta on taantunut 2000-luvulla. Esim. Ivalojoen suistossa määrät ovat kevätmuutolla pudonneet alle puoleen 1980- ja 1990-lukujen määristä. Tuolloin tavattiin säännöllisesti 20–40 yksilön parvia, 2000-luvulla ei koskaan näin suuria parvia, vain kerran 15 yksilön parvi. Utsjoella määrät eivät ole yhtä jyrkästi laskeneet: esim. 18.5.2019 30 Teppanansaari, 25.5.2020 36 Sirman pellot. |
| Heinätavi | hhp | s | Ivalojoen suistoalue on heinätavin pohjoisin säännöllinen esiintymispaikka Suomessa. Sieltä on pesimähavaintoja (1–3 paria) jo 1970-luvulta alkaen. Viime vuosina Suomen kanta näyttää hiipuneen. |
| Lapasorsa | hhp | s/hhp | Muutama pari pesii säännöllisesti Ivalojoen suistoalueella. Lintuatlaksissa lapasorsaa ei havaittu Utsjoen ruuduilla. Pesintä on Utsjoella kuitenkin varmistettu kaksi kertaa: 11.8.2001 n + 5 poikasta Paistunturin erämaa, Pasijavri ja 11.7.2015 n + 5 poikasta Mantojärvi. |
| Punasotka | s(25) | s(7) | Yhtä lukuunottamatta kaikki havainnot koskevat koirasyksilöitä: 14.6.2020 3k1n Utsjoki, Teppanansaari. |
| Tukkasotka | myp | mhp | Suurimmat määrät kevätmuutolla: 23.5.2020 149 Toivoniemi, Kaamasjoki, 15.–17.5.2018 129 Ivalojokisuu. |
| Lapasotka | hhp | hhp | Tunturi-Lapin erittäin harvalukuinen pesimälintu, joka kanta on taantunut jo 1970-luvulta lähtien. Vuoden 2010 uhanalaisluokituksessa laji nostettiin jo luokkaan ”erittäin uhanalainen”. Kevätmuutolla, toukokuun lopulla, muutaman yksilön voi todennäköisimmin tavata Inarijärven Joensuuselällä, Haipanpalon Harjujärvellä, Vaskojoen Tirrolahdessa ja Utsjoen Piesjärvellä, usein mustalintujen ja pilkkasiipien seurassa. Suurin määrä syysmuutolla 13.10.2020 33 yks Inarijärvi, Joensuuselkä. |
| Haahka | s(7) | s(2) | Vuosina 2000–2022 haahka on tavattu Inarin Lapissa vain kolme kertaa, vaikka sen pesimäalueet ovat lähimmillään muutaman kymmenen kilometrin päässä Varanginvuonolla. Viimeisin havainto 24.5.2014 kn Ivalojoessa Hotelli Ivalon kohdalla. |
| Kyhmyhaahka | s(3) | s(1) | Kyhmyhaahkasta tiedetään vanhat havainnot Inarin Lapista ennen vuotta 1831 ja Inarijärveltä 1890. Lisäksi 2.7.1985 1 jp k Nuorgam, Tenojoki ja *31.10.1985 1 1kv k Sevettijärvi. |
| Alli | hp | mhp | Tunturi-Lapin pesimälaji, jonka kanta painottuu Utsjoelle, Kaldovin erämaa-alueelle, missä paikoin melko yleinen. Tavataan yleisesti esim. Pulmankijärven tien varrella olevissa pikkujärvissä. Syysmuutolla varmimmin löydettävissä syys-loka-(marraskuussa) Inarijärven Juutuanvuonolta ja Muddusjärveltä (Riutula). |
| Mustalintu | mhp | myp/mhp | Tihein kanta Utsjoen itäosan tunturialueilla, jossa allin ohella paikoin melko yleinen. Tavataan harvakseltaan myös mäntymetsävyöhykkeellä. Kevät- ja syysmuutolla suurimpia parvia Juutuanvuonolla (esim. 31.10.2013 75 p), Muddusjärvellä (Riutula) ja Solojärvellä. |
| Pilkkasiipi | mhp | mhp/hp | Tihein kanta tunturikoivuvyöhykkeellä ja männyn metsänrajavyöhykkeellä. Muutolla suurimmissa parvissa on ollut 30–40 yks. |
| Pilkkaniska | s(5) | s(1) | *30.5.2008 2 k Vaskojoki, Junnas. *2.6.2010 1 k Harjuntausjärvi. *10.6.2012 1 k Kaamasentie. *30.5.2016 1 k Utsjoki, Pulmankijärvi. *30.5.-5.6.2022 1 k Konesniemi, Joensuuselkä. Lisäksi mainitaan tavatun Inarissa 1841: Malm, A. W. 1845: Ornithologiska bidrag till skandinavisk fauna, samlade i det nordligaste Skandinavien från den 24. jan. 1841 till den 26. juli 1842. – Naturhistorisk Tidsskrift (2) 1: 180-212. |
| Telkkä | yp | myp | Kevätmuutolla suurimmat kertymät tavattu Ivalojokisuulla, esim. 5.6.2019 159, 29.5.2020 81 ja 16.5.2015 80. |
| Uivelo | myp/mhp | hhp | Pesimäaikaan laji on Inarin Lapin alueella runsaslukuisin Sevetintien varren pienissä järvissä ja lammissa. Suurimmat kertymät kevätmuutolla (enimmillään 30 yksilöä) tavattu Kaamasen Toivoniemessä (Vastusjärvi-Kaamasjoki) ja Ivalojokisuulla. Syysmuutolla ennätykselliset 73 yksilöä Väylän Tuolpujärvillä 11.9.2020. |
| Tukkakoskelo | myp/mhp | myp/mhp | |
| Isokoskelo | mhp | mhp | Syysmuutolla isokoskeloilla on tapana kerääntyä suuriksi parviksi kalanpyyntiin tietyille järville: esim. Menesjärvellä 12.10.2008 460. 7.10.2018 872 Syysjärvi. |
| Viiriäinen | s(1) | 27.10.1988 1 k Inarijärvi, Katsomasaari. Löytyi nälkiintyneenä lumihangelta. | |
| Pyy | mhp | s(2) | Kanta on tihein Ivalon itäpuolisella alueella. Pohjoisessa harva kanta ulottuu Kaamaseen asti, lännessä Lemmenjoen kansallispuistosta muutamia pesintään viittaavia havaintoja. Utsjoelta on vanha kirkkoherra Jacob Fellmanin 1906 mainitsema tieto. Tämän jälkeen Utsjoelta on tiedossa vain yksi havainto (2015 1 Ä Alaköngäs). |
| Riekko | yp | yp | Riekon vuosittaiset kannanvaihtelut ovat suuria. Lajille tyypillistä on, että onnistuneen pesintäkauden jälkeen linnut alkavat syystalvella kerääntyä jopa satapäisiksi parviksi. Ennemmin tai myöhemmin kanta taas romahtaa. |
| Kiiruna | mhp | mhp | Lajin tunnetuimmat esiintymispaikat Inarissa ovat Kiilopää, Saariselän Iisakkipää ja Urupää. Utsjoella Karigasniemen Ailikas, Nuvvos-Áilegas, Njallavárri, Kaktsavaara ja Čuomasvárri (Tsuomasvaara). Viime mainitulta on tieto ennätyssuurista yli sadan yksilön parvista vuosina 1987 ja 1989. |
| Teeri | hp | s/hhp | Inarissa kanta painottuu kunnan etelä- (Kutturantien ympäristö) ja itäosiin (Sulkusjärven ympäristö, Rajajoosepin tien ympäristö). Utsjoelta on tiedossa muutamia vanhempia julkaistuja havaintoja, mutta 2000-luvulta ainostaan yksi: pesintä varmistettiin viimeisimmässä lintuatlaksessa Pulmankijärven ruudussa 776:53 (pesimävarmuus 73)! |
| Metso | myp/mhp | hhp | Utsjoen kanta hyvin harva, jokivarsien (Inarijoki, Tenojoki ja Utsjoki) männiköissä. |
| Fasaani | s | Kanakoirien koulutusta varten tuotuja nähty 1990-luvulla muutaman kerran. | |
| Kaakkuri | mhp | mhp | Iijärven alueen kaakkurikanta on Suomen tiheimpiä. Järvellä on loppukesällä tavattu jopa 30 aikuista lintua kalan pyynnissä. Linnut pesivät ympäristön pienillä suolammilla ja järvillä. Kaakkurin suosimia alueita ovat lisäksi Inarijärvi, Vätsärin erämaan pohjoisosan järvet, Muddusjärvi ja Pulmankijärvi. |
| Kuikka | myp/mhp | myp/mhp | Suurimmat tavatut kertymät: 21.5.2000 36 p Inari, Solojärvi, 19.5.2007 30 p Inari, Juutuanvuono. |
| Amerikanjääkuikka | s(8) | s(3) | Inari: Taimenjärvi (*1932), Suomen ensihavainto lajista, Muddusjärvi (*1986 ja *1994), Inarijärvi (*1986, 2010, 2012), Menesjärvi (*2000), Paatsvuono (*2000). *12.10.2021 +1kv tp, Juutuanvuono. Utsjoki: Kevojärvi (*1998), Pulmankijärvi (2007, 2008). |
| Jääkuikka | s(4) | s(2) | *11.10.1979 1 Inarijärvi. *7.11.1985 1 1kv Sevettijärvi. *20.10.1986 1 +2kv Inarijärvi. 4.11.2004 1 juv SW Inarijärvi, Pielpavuonon suu. 13.6.2005 1 p Utsjoki, Vuolit Cuokkajavri. *8.7.2008 1 jp p Utsjoki Pulmankijärvi. *26.1.2021 1 2kv Angeli. . |
| Pikku-uikku | s(4) | s(1) | 7.8.1986 1 Teppanakotajärvi. 4.11.1989 1 Inarin kirkonkylä, kalasatama. 12.–13.11.1989 1 Utsjoki Mieraslompolo. 18.11.1990 1 otettu kiinni Inarijoen sulasta ja toimitettu Ranuan eläinpuistoon. 26.5.2015 1 Solojärvi. |
| Silkkiuikku | s(7) | 24.–26.5.1988 1 ja 23.–26.5.1992 1 Ivalojokisuu. 23.10.2008 2 tp Solojärvi. 21.6.2000 1 Kaamasjoen suisto. 11.6.2005 1 Inarijärvi, Juutuanvuono. 19.6.2020 1 Ivalojokisuu. 16.7.2020 1 Inarijärvi, Joensuuselkä. | |
| Härkälintu | s(16) | s(2) | Utsjoen havainnot Pulmankijärveltä (1990) ja Luomusjärveltä (2015). |
| Mustakurkku-uikku | s(12)/hhp | s(7) | Pesii harvinaisena Ruijassa. Suomessa säännöllinen levinneisyys ulottuu eteläisimpään Lappiin asti. Yritti pesintää Inarissa vuonna 2016 Ukonjärvellä, mutta munapesä tuhoutui. |
| Myrskylintu | s(2) | s(7) | 2000-luvulta kaksi havaintoa: *17.5.2001 1 Utsjoki Vetsikko, Välimaa ja *7.7.2008 1 Utsjoki, Pulmankijärventie. |
| Suula | s(1) | *24.6.2014 1 kuolleena löydetty, 3-4kv, Tolosjoki, Katajaoja. | |
| Merimetso | ss | ss | Säännöllinen kesä- ja syysvieras Inarijärvellä. Tavatut yksilöt yleensä nuoria. Järven tunnetuin merimetsojen kerääntymis- ja lepäilypaikka on Kasariselän Laukkukari. Syksyllä 2000, jolloin merimetsoja oleskeli Inarijärvellä ennätysmäisen paljon, Laukkukarilla tavattiin jopa yli 100 lepäilijää. Merimetsojen läpimuuttoa Jäämerelle havaitaan huhtikuussa ja paluumuuttoa elo-syyskuun taitteessa. Muuttoparvissa voi olla useita kymmeniä yksilöitä. |
| Kaulushaikara | s(1) | 22.9.1997 1 Hammastunturin erämaa, Tupajänkä. | |
| Silkkihaikara | s(1) | *1.6.1998 1 Inari, Ivalojokisuu. | |
| Jalohaikara | s(5) | s(2) | *21.6.1979 1 Menesjärvi. *1.5.1990 1 Utsjoki Niemelä. *21.6.2016 1 p Ivalojokisuu, Juurakkovuopaja. *29.3.-4.4.2021 1 Utsjoki, Basejavri, Sulaoja. *17.5.2021 1 Riutula, Leutolahti. *17.6.2021 1 p Ivalojokisuu, Juurakkovuopaja. *25.10.2021 1 Solojärvi. |
| Harmaahaikara | ss(>50) | s(16) | Harmaahaikara on ollut Suomessa hyvin harvalukuinen pesijä aina 1980-luvulle asti. Sen jälkeen laji on runsastunut. Osa Inarin Lapissa havaituista voi olla lähtöisin myös Norjasta. Vuonna 2019 Inarin Lapissa 8 havaintoa, 2020 4 havaintoa, 2021 ei havaittu, 2022 2 havaintoa. |
| Kattohaikara | s(1) | s(1) | 26.–27.5.1979 1 Utsjoki, Outakoski. 10.6.1990 1 Solojärvi, Illestijoki ja 13.–21.6.1990 1 Kaamasjoen suistoalue. Kaksi viimeisintä havaintoa koskevat todennäköisesti samaa yksilöä. |
| Mehiläishaukka | s(4) | s(2) | 5.8.1975 2 Utsjoki, Yläköngäs. 3.6.1989 1 Mielikköjänkä. 10.7.1990 1 Utsjoki, Kevo. 4.7.1999 1 Ivalo, Kuusiniemi. 18.7.1999 1 Ivalo, Pikku-Petsamo. 30.8.-1.9.2022 1 ad n Mellanaapa. |
| Haarahaukka | ss(>30) | s(4) | Haarahaukka on kerran (2006) yrittänyt pesintää Inarissa, Sarmijärvellä. Vuonna 2019 Inarissa yksi havainto, 2020 kuusi. Utsjoen havainnot: 4.6.1966 1 W Karigasniemen Pasijohka. 15.7.1990 1 Tsarsejohka. 12.7.1992 1 Rovisuvanto-Outakoski. 12.6.2021 1 Junttejohka. |
| Merikotka | hhp | ss | Inarin pesimäkanta yhteensä 7–8 paria. |
| Pikkukorppikotka | s(1) | *3.8.1962 1 3 kv Ivalo, vanha kaatopaikka. Lintu ammuttiin ja on täytettynä. Suomen ensihavainto lajista. | |
| Ruskosuohaukka | ss | s(4) | Inarin Lapista oli vuoteen 1999 mennessä ilmoitettu vain kolme ruskosuohaukkahavaintoa. Vuosina 2000–2022 ilmoitettiin yhteensä 62 havaintoa, joista 4 Utsjoelta. Useimmat havainnoista Ivalojoen ja Kaamasjoen suistoalueilta sekä Nauramajängältä. 2022 Mellanaavalla pesintään viittavia havaintoja. Utsjoen havainnot: 15.8.2011 1 n Cuoggá. 20.9.2012 1 1kv m N Pulmankijärvi. 22.6.2020 1 ad n Luopmosjohjeaggi. 23.6.2020 1 k Piesjänkä. |
| Sinisuohaukka | hp/hhp | hhp | Esiintymisen runsaus vaihtelee ravintotilanteen mukaan. 2018 Inari 5 havaintoa, Utsjoki 1, 2019 Inari 15, Utsjoki 2, 2020 (kohtalainen myyrävuosi) Inari 34, Utsjoki 13. 2022 (myyräkato) Inari 10, Utsjoki 2. |
| Arosuohaukka | s(18) | s(5) | Utsjoen havainnot: 26.6.2007 1 k Mierasjärvi. 28.6.2012 1 n Nuvvos, Áilegas. 6.6.2014 1 k kiert Karigasniemi, Ailikas. 7.6.2020 1 2 kv Luopmosjohjeaggi. 14.6.2020 +2kv k Gisttatbelvuobmi . |
| Niittysuohaukka | s(1) | 18.5.2011 1 ad k N Utsjoki, Pulmankijärvi. | |
| Kanahaukka | mhp | hhp | Lintuatlaksessa 1974–79 ja 1986–89 pesintä varmistettiin Utsjoella neljässä ruudussa mäntymetsien alueella, mutta viimeisimmässä atlaksessa 2006–2010 pesintöjä ei todettu. Utsjoelta Tiiraan on ilmoitettu 2000-luvulla vuosittain 1 – 4 havaintoa. |
| Varpushaukka | hp | ss | Tavataan yleisimmin Inarissa Ivalon ympäristössä, jossa myös pesintä on varmistettu muutaman kerran. Utsjoelta Tiiraan on ilmoitettu 2000-luvulla vuosittain 1 – 3 havaintoa. |
| Hiirihaukka | s(31) | s(9) | |
| Piekana | myp | myp | Suurimmat määrät muutolla: 26.4.1986 96 m Utsjoki, Kevo, 23.4.2019 41 m Mellanaapa. Myyrähuippuvuotena 1987 tutkijat rengastivat Inarin Lapin alueelta yhteensä 558 piekanan poikasta 165 pesästä. |
| Maakotka | hp | hp | Inarin ja Utsjoen pesimäkanta 70–80 paria. |
| Arokotka | s(2) | s(2) | *28.–30.5.1980 1 2–3 kv Ivalo. *19.7.1988 1 2–3 kv Utsjoki, Kaldoaivin erämaa, Puksajärvi. *8.10.2001 1 2 kv Inari, Tirro. 20.6.–12.7.2003 1 nuoruuspukuinen Utsjoki, Kaldoaivin erämaa. |
| Sääksi | hp | hp | |
| Tuulihaukka | mhp | mhp | |
| Punajalkahaukka | s(2) | 14.6.2005 1 n p Inari, Mielikköjärvi. Vuoden 2022 elokuun lopun lämpöaallon seurauksena eteläisemmässä Suomessa havaittiin ennätyksellinen määrä, jopa 1600 punajalkahaukkaa, enimmillään yli 20 linnun parvissa. Lappiin asti ei vaellus juurikaan ylettynyt, vain kaksi havaintoa kirjattiin, joista toinen Inarista: *27.8.2022 1 kv p Nauramajänkä. | |
| Ampuhaukka | mhp | mhp | |
| Nuolihaukka | s(28) | s(7) | Lintuatlas 2006–2010: Inarissa varmistettu pesintä Kaamasjoen suiston ruudussa 766:350, pesimävarmuus 70. |
| Tunturihaukka | hhp | hhp | Inarin ja Utsjoen pesimäkanta 15–30 paria. |
| Muuttohaukka | hhp | hhp | Inarin ja Utsjoen pesimäkanta 20–25 paria. |
| Luhtakana | s(2) | *7.4.2016 1 löytyi kuolleena tieltä Inari, Akujärvi.13.5.2016 1 Ivalo, Näverniemen pellot. | |
| Luhtahuitti | s(1) | 17.6.2006 1 Ä Ivalo, Jänkkäjärvi. | |
| Liejukana | s(4) | s(1) | 14.11.1981 1 Inari, Nellim. 31.3–5.4.2001 1 Utsjoki, Karigasniemi. 14.–22.4.2009 1 Inari, Saariselkä. 12.–14.4.2012 1 p Inari, Kiilopään tunturikeskus. 8.–10.9.2014 1 juv Inari, Mellanaapa. |
| Nokikana | s(9) | s(4) | Utsjoen havainnot: 6.-n.30.5.1989 1 Kevojärvi, Kevonsuu. 2.6.2002 1 Mantojärvi. 10.-16.5.2005 1 Utsjoki kirkonkylä. 4.8.2007 1 Piesjänkä. |
| Kurki | mhp | hhp | Suomen kurkikanta on ollut koko 2000-luvun voimakkaassa kasvussa, samoin Inarin Lapin. Suurimmat määrät esim. Mellanaavalla: 30.4.2008 32 p ,11.5.2017 53 p ,1.5.2020 96 p ,3.5.2022 70 p. Pohjoisimmat pesinnät on varmistettu Inarin pohjoisosissa Kiesvaaranjänkä-Sammuttijänkä- soidensuojelualueella, Pieran Marin jängän soidensuojelualueella ja Utsjoella kunnan etäläosassa ruudussa 771:352 Johttijärvi sekä Luopmosjohjeaggilla. Viime vuosina myös Utsjoen Piesjängältä on pesimiseen viittaavia havaintoja. |
| Pikkutrappi | s(1) | Mainitaan ammutun 1795 Utsjoella: Grape, E. J. 1804: Utkast till beskrifning öfver Enontekis sokn i Torneå lappmark. Om djur och växter. – Kungliga Vetenskaps Academins Nya Handlingar 1804: 85-102. Suomen ensihavainto. | |
| Avosetti | s(1) | *Toukokuu 1991 1 Inari, Sarmitunturin Lauttaselkä. | |
| Meriharakka | ss | ss | Vuosittain muutamia havaintoja lähinnä kevätmuutolla. Suurimmat määrät: 29.5.2010 12 p Utsjoki, Kirkonkylä, Tenojoki, 3.8.2013 20 lepäilijää Inarijärvi, Palkissaari. |
| Kapustarinta | myp/mhp | yp/myp | |
| Tundrakurmitsa | s(17) | s(13) | Havainnot jakautuvat melko tasaisesti kevät- ja syysmuuttokausille. Suurin määrä: 16.8.2022 16 ad ja 3 juv p Inari, Joutilasjärvi. |
| Töyhtöhyyppä | hhp | s | Ensimmäisissä lintuatlaksissa 1974–79 ja1986–89 töyhtöhyypän pesintä varmistettiin Inarissa 6 ruudulla, viimeisimmässä atlaksessa 2006–2010 enää vain yhdellä ruudulla (Mielikköjänkä-Mellanaapa). Myös vuonna 2022 kaikki havainnot keskittyivät tälle ruudulle ja Mellanaavalle, jossa pesi muutama pari. Utsjoella harvinainen vierailija. Suurin määrä: 30.4.2019 15 p Mellanaapa. |
| Pikkutylli | s(8) | s(1) | 10.6.1988 1 Inarin kirkonkylä. Vuosien 1986-89 lintuatlaksessa mahdollinen pesintä Ivalojokisuun ruudussa 763:52. 21.5.1995 1 kn Ivalo, Pikku-Petsamon rantapellot. 2.6.2000 1 Tiivivaara. 27.6.2009 1 Kaldoaivin erämaa, Vuontislompolo. 20.7.2010 1 Ivalo, Pikku-Petsamo, Ravirata. 26.7.2017 1 hätäilevä soranottoalueella Utsjoki, Luomusjoen kuolpuna. 30.6.2018 2 Mellanaapa. 9.7.2018 2 Näätämöjoki. Ensimmäinen pesintä alueella 18.6.-28.7.2020 2 ad ja 2 juv Inarin kirkonkylä. |
| Tylli | mhp | myp | Tihein kanta Utsjoen tunturialueiden soilla. |
| Keräkurmitsa | hp | hp/mhp | Tunnetuin esiintymispaikka Inarissa on Saariselän Kaunispää, jossa keräkurmitsa on pesinyt melko säännöllisesti. Utsjoella varmimmat esiintymispaikat ovat Karigasniemen Ailikas ja Utsjoen Áilegas-Puollamoaivi sekä Kaktsavarri. |
| Pikkukuovi | myp | myp | |
| Kuovi | hhp | s(<10) | Inarin Lapissa lajin tiedetään pesivän (vuosittain 2–4 paria) vain Ivalojoen suistoalueella. Pesimiseen viittaavia havaintoja on Kaamasjoen suistoalueelta ja Mellanaavalta. Utsjoelta on 2000-luvulta (2000–2018) tiedossa vain neljä havaintoa. |
| Mustapyrstökuiri | s(4) | s(1) | 14.6.1976 3 Utsjoki, Rohtojavri. 13.4.1991 1 p Ivalo, Kyrönpuoli. 26.5.2006 1 p Ivalo, Mellanaapa. 16.5.2019 1 p Ivalojokisuu. 23.5.2022 2 p , joista toinen *alalaji islandica, Ivalojokisuu, Juurakkovuopaja. |
| Punakuiri | hp | mhp | Punakuirin Suomen pesimäkanta painottuu Utsjoen Kaldoaivin ja Paistunturin erämaa-alueille. Inarissa pieni kanta Vätsärin erämaan pohjoisissa ja Lemmenjoen kansallispuistossa. Kevätmuutolla punakuirin tapaa varmimmin Karigasniemen Ailikkaan poroerotuspaikalla toukokuun loppupuolella, missä joskus jopa useamman kymmenen yksilön muuttoparvia. |
| Karikukko | s(>20) | s(6) | 1–2 paria on pesinyt Inarijärven Lintusaarissa vuosina 1986-87. |
| Isosirri | s(10) | s(5) | Kaikki havainnot yhtä lukuunottamatta (19.8.2022 12 m S Inari, Aviosaaret) kevätmuutolta, enin osa välillä 17.-23.5. |
| Suokukko | mhp | myp | Suurimmat määrät: 31.5.2020 300 p Ivalojokisuu.15.5.2018 200 p Mellanaapa. |
| Jänkäsirriäinen | mhp | hp | Metsä-Lapin aapasoiden tyyppilaji. Inarin Lapin alueella tihein kanta Lemmenjoen kansallispuiston suurilla soilla. Pohjoisessa levinneisyys ulottuu Tunturi-Lapin eteläosiin, missä pesivänä esim. Utsjoen Piesjängällä ja Kariganiemen tien varren Luopmošjohjeaggilla. |
| Kuovisirri | s(6) | s(1) | Inarin viimeisin havainto 28.5.1998 1 Väylä,Tuolpujärvet. Utsjoki 13.8.2019 10 m Buolbmatjávri (Pulmankijärvi). |
| Lapinsirri | hp | mhp | Kanta painottuu Utsjoen tunturialueille ja Inarin kunnan pohjoisosissa sijaitseville suurille suoalueille. Mäntymetsävyöhykkeellä harvinainen pesimälintu. |
| Pulmussirri | s(5) | s(4) | Kaksi viimeisintä havaintoa: 25.7.2019 22 Inari, Solojärvi, Ahkioniemi. 9.6.2015 10 Utsjoki Nivajoki. |
| Suosirri | hp | mhp | Tunturisoiden pesimälintu Utsjoella Paistunturin ja Kaldoaivin erämaa-alueilla. Inarin puolella pieni kanta painottuu kunnan pohjoisosan suurille soille, Pieran Marin jängälle, Kiesvaaran jängälle ja Sammuttijängälle. Kevätmuutolla lajin löytää varmimmin Karigasniemen Ailikkaan erotuspaikan lähistöltä toukokuun loppupuolella. Suurin määrä: 20.5.2022 100 p Ivalojokisuu, Juurakkovuopaja. |
| Merisirri | s(10) | s(6) | Keväthavaintoja (huhti-kesäkuu) 5, näistä pesintään ehkä viittaava 7.–8.6.1990 1–2 Utsjoki, Kaldoaivin erämaa, Čárajávrrit (Tsaarajärvi). Syyshavaintoja (syys-lokakuu) 3, talvihavaintoja (marras-maaliskuu) 7, joista enin osa löydettäessä kuolleita. Karigasniemen Pasijärvellä 6.2.-26.3.2022 viipynyt yksilö oli tiettävästi ensimmäinen koskaan bongattavissa ollut. |
| Pikkusirri | ss | s(<10) | Pesintä varmistettiin ensi kertaa Suomessa kesällä 1989 Inarin Lapissa, lähellä Norjan rajaa. Sittemmin pesintä varmistettiin samalla paikalla useita kertoja vuosina 1990-94. |
| Vesipääsky | hp | mhp | Tunturi-Lapin pesimälintu. Mäntymetsävyöhykkeellä hyvin harvalukuinen pesimälintu. |
| Isovesipääsky | s(2) | 8.-9.6.1968 1 Utsjoki, Luopmošjohjeaggi. 7.6.2005 2 p Utsjoki, Mantojärvi, Hotelli Pohjan Tuli. | |
| Rantakurvi | s(2) | 7.6.1989 1 Inarin kirkonkylä, satama. 22.6.2002 1 Inarin kirkonkylä, Hotellin ranta. | |
| Rantasipi | myp/mhp | myp/mhp | Viihtyy etenkin jokivesistöjen varsilla. |
| Metsäviklo | hp | s(<10) | Inarissa lajin säännöllisiä esiintymispaikkoja ovat Ivalojokivarren kuusikot, Sarmitunturin erämaa (Sarmikuusikko) ja Lemmenjoen laakso (Härkäjärvi-Ravadasjärvi). |
| Mustaviklo | mhp | mhp | |
| Valkoviklo | myp | mhp | Valkoviklon kanta on tihein mäntymetsävyöhykkeellä. Tunturi-Lapissa harvalukuinen pesimälintu. |
| Lampiviklo | s(3) | 17.–18.5.1992 1 Ivalo, Pikku-Petsamo. 30.5.2002 1 Kaamasjoen suisto, Toivoniemi. 26.–28.5.2018 1 Ivalo, Mukanperä. | |
| Liro | myp/yp | myp/yp | Suoalueiden yleisin kahlaaja. |
| Punajalkaviklo | ss/hhp | hp | Tavataan Inarissa vuosittain kevätmuutolla, yleensä muutamia yksilöitä. Harvalukuinen pesimälintu Utsjoella Tenojoen laaksossa sekä Paistunturin ja Kaldoaivin erämaa-alueiden pohjoisosissa. Pesimiseen viittaavia havaintoja on myös Vätsärin erämaan pohjoisosista. Pesintä varmistettu kerran Inarijärvellä Partakonsaaressa. |
| Jänkäkurppa | mhp | mhp | Jänkäkurpan ääni kuuluu jokaisen vähänkin laajemman aapasuon keväiseen äänimaailmaan, esim. Ivalon Mellanaapa, Utsjoen Luopmošjohjeaggi ja Piesjänkä. |
| Lehtokurppa | ss/hhp | s | Pieni kanta on syntynyt Pohjois-Lappiin viime vuosikymmeninä. Ivalossa ja lähiympäristössä on arviolta 5 – 10 reviiriä. Utsjoelta Tiiraan on kirjattu vain viisi havaintoa 2000-luvulla. |
| Taivaanvuohi | myp | myp | |
| Heinäkurppa | s(6) | s(6) | Pesintä varmistettu kaksi kertaa Utsjoella: 26.6.1949 3 juv Sávzajávri ja 20.7.1997 1 hätäilevä Kaldoaivin erämaa, Vetsijärven alue. Viime lintuatlaksessa 2006-2010 yhdessä ruudussa (Kaldoaivin erämaa) mahdollinen pesintä. |
| Leveäpyrstökihu | ss | ss | Vuonna 2012 poikkeuksellinen kesäkuinen esiintyminen, suurimmat parvet Utsjoen Ailikas 11.6.2012 24 lintua ja Čuomasvárri samana päivänä 19 lintua. *24.5.2016 30 muuttavan parvi Syysjärvellä ja *29.5.2018 12 Menesjärvellä. Syysmuutolla satunnaisvierailija Inarijärvellä, runsaslukuisempi vuosina 1985, 1991 ja 2014, useimmat lokakuussa, myöhäisimmät marraskuussa. |
| Merikihu | ss | ss | Leveäpyrstökihua yleisempi. Merikihuja havaitaan etenkin Inarijärvellä, mutta usein myös Utsjoen Pulmankijärvellä ja Kaldoaivin erämaassa. |
| Tunturikihu | hp | mhp | Pesii tunturialueilla. Myyrä- ja sopulivuosina yleinen. Saapuu toukokuun lopulla, jolloin tavataan yleisimmin Utsjoella, Karigasniemen Ailikkaan erotuspaikalla ja Piesjängällä sekä Pulmankijärven tien varren tunturiylängöllä. Kerääntyy Piesjängälle usein suuriksi parviksi. 3.6.2018 Piesjärvellä uimassa (söivät kuoriutuvia vesihyönteisiä) 145 tunturikihua. |
| Isokihu | s(3) | s(2) | *11.6.1993 1 NNW Pulmankijärven alue, Urroaivi. *19.6.2006 1 Inarijärvi, Vasikkaselkä. *18.6.2019 1 p Inari, Paadarjärvi. *15.6.2020 1 W/SW Paistunturin erämaa, Uhca Erttetvarri. *5.6.2022 1 Inari, Toivoniemi. |
| Lunni | s(4) | s(?) | Hyvin vanhojen Jacob Fellmanin tietojen (Utsjoki 1820–32) lisäksi vanhat havainnot joulukuulta 1902 Inarin Räkkijärveltä ja vuodelta 1963 Inarista. *5.1.1998 1 2kv Inari Törmänen. *20.2.2005 1 +2kv Inarijärvi, Hirvinuora. |
| Riskilä | s(3) | Vanha tieto Inarista 1800-luvun alkupuolelta (Fellman). 22.10.1988 1 ad vp Inarijärvi, Ukonselkä. *2.2.2020 1 Inari kk. | |
| Pikkuruokki | s(18) | s(3) | Havainnoista 7 Inarijärveltä, tavataan järvellä yleensä loka-marraskuussa. |
| Ruokki | s(2) | 18.1.1976 1 Inari, Törmänen. 5.1.1987 1 Inari, kirkonkylä, löytyi tieltä. | |
| Etelänkiisla | s(8) | s(2) | Jäämereltä harhautuneita, tielle tai jäälle laskeutuneita lintuja on löydetty joulu-tammikuussa: 1958 (1 yks.), 1959 (1 yks.), 1979 (2 yks.), 1981 (1 yks.) ja 1986 (5 yks.) |
| Pohjankiisla | s(5) | Joulukuussa 1902- vuonna 1903 3 yksilöä Inarissa. *14.12.1986 1 juv Kaamanen, Aitajärvi. *13.7.2008 Inarijärvi, Vieppisaaret. | |
| Räyskä | s(3) | s(2) | 4.8.1968 1 S Utsjoen kirkonkylä. 20.6.1976 1 Kaldoaivin erämaa, Čárajávrrit. 30.7.2004 1 p Inari, Solojärvi. 4.7.2010 1 p Inarijärvi, Peuravuono. 2.6.2012 1 Solojärvi. |
| Mustatiira | s(1) | 14.5.2003 1 ad Inari, Juutuanjokisuu. | |
| Kalatiira | hhp | s(9) | Inarin kalatiirakanta asustelee Solojärvi-Paadarjärvi (Vaskojoki-Kettujoki) -alueella. Usein nähty myös Inarin kalasatamassa. Utsjoen ensimmäiset havainnot kalatiirasta tehtiin vuosien 1974-79 atlaskartoituksissa, johon ilmoitettiin havainnot kahdelta ruudulta. |
| Lapintiira | mhp | mhp | Laji on 2000 -luvulla kadonnut monilta vanhoilta pesimäpaikoilta; koskee mm. Inarijärven pesimäkolonioita. |
| Pikkulokki | hhp | hhp/s | Suurimmat Inarista ilmoitetut parvet: 26.5.2013 190 p Tuolpujärvet, 2.6.2013 130 Kaamasjoen suisto, Toivoniemi, 11.6.2015 120 Ivalojoen suisto. Tämän jälkeen yksilömäärät ovat Inarissa lähteneet jyrkkään laskuun: vuonna 2019 suurin havaittu parvi 25 yks, 2020 13 yks, 2021 6 yks. ja 2022 11 yks. Utsjoella pikkulokin pesintä (10-15 paria) varmistettiiin Tenojoen Tiirasaaressa (Tshearreksuolu) v. 2015–2017. |
| Jäälokki | s(2) | Vanhat Elis Nordlingin ilmoittamat havainnot: 1888/1889 1 Inari, Palttoniemi ja 2.6.1891 1 Inari kk: Nordling, E. 1898: Fågelfaunan i Enare socken. – Acta Societatis pro Fauna et Flora Fennica 15(3): 1-93. | |
| Pikkukajava | s | s | Alueelta on vanhoja havaintoja myrskyn ajamista suurista parvista, esim. 27.3.1894 Inarijärvellä havaitut 50–60 kajavaa ja 18.–19.3.1927 Kaamasessa havaitut ”tuhannet ” pikkukajavat. Vuosina 1985–1999 laji havaittiin 7 kertaa (kerran Inarissa, muut Utsjoella), 2000-luvulta on tiedossa 8 havaintoa (Utsjoki 3, Inari 5), joista yksi koskee suurta parvea: *22.4.2020 61 lennossa Tenojokilaaksoa pitkin koilliseen, Utsjoki kk. |
| Naurulokki | hp | s | Inarissa kevätmuutolla melko yleinen. Aiemmin pesimäyhdyskuntia muutamissa järvissä ja lammissa Inarissa. 2000-luvulla pesimähavaintoja on tehty hyvin vähän. Utsjoelta kirjattiin Tiiraan vain 1 havainto v. 2021 ja 2022. |
| Kalalokki | myp | myp | |
| Selkälokki | ss/hhp | s | Selkälokki pesii Pohjois-Norjassa, alalajit intermedius, ja vähentyneenä fuscus. Kuolan niemimaalla pesii alalaji heuglini. Selkälokin pesintä on varmistettu Inarin Lapissa vain 1892-1893, jolloin Inarijärveltä ilmoitettiin 3 pesälöytöä (Nordling, E. 1898: Fågelfaunan i Enare socken. – Acta Societatis pro Fauna et Flora Fennica 15(3): 1-93. Seuraava (todennäköistä) pesintää koskeva havainto on Inarijärveltä Naarassaaren ympäristöstä, jossa tavattiin 24.8.2018 kaksi aikuista selkälokkia (alalaji fuscus), ja näiden seurassa kaksi lentokykyistä nuorta lintua. Tämän jälkeen Nitsijärvellä varmistettiin 17.6. 2019 kaksi pesintää, joissa kummassakin ainakin toinen pariskunnan linnuista oli ”tuhkaselkälokki”. Ns. ”tuhkaselkälokeista” (alalajit graellsii / intermedius / heuglini) tehdään vuosittain useita havaintoja Inarin Lapista, näistä useimmat Inarijärveltä. Oletettavasti enimmät koskevat alalajia heuglini. Vuonna 2022 Inarijärvellä varmistettiin kahden tuhkaselkälokkiparin pesinnät. |
| Harmaalokki | ss/hhp | ss/hhp | Jäämeren läheisyyden vuoksi harmaalokkia tavataan yleisesti Tenojoella ja säännöllisesti myös Inarijärvellä. Pesimälintuna se on kuitenkin Inarin Lapissa hyvin harvinainen. Pesintä varmistettiin ensimmäisessä ja toisessa lintuatlaksessa yhteensä kolmella Inarijärven ruudulla, viimeisimmässä atlaksessa vain yhdellä Utsjoen ruudulla. |
| Isolokki | s(2) | s(7) | Inarin havainnot: 30.5.2000 1 2 kv p Vastusjärvi, Toivoniemi. *29.5.2022 1 ad Ivalojokisuu, Juurakkovuopaja. |
| Merilokki | ss/hhp | ss/hhp | Merilokin pesintää ei uusimmassa lintuatlaksessa 2006–2010 varmistettu Inarijärveltä, eikä koko Inarin Lapin alueelta. 1970- ja 80-lukujen atlaksissa pesimähavaintoja oli useilta paikoilta. |
| Kesykyyhky | hp | s | Ivalossa ja Saariselällä pienet pesimäkannat. Ivaloon kesykyyhky on tullut 1960-luvulla. Kanta on sen jälkeen vakiintunut; enimmillään yli 40 yksilön populaationa. Utsjoelta havaintoja yleensä vain yksittäisistä linnuista. |
| Uuttukyyhky | s(27) | s(1) | Utsjoen ainoa havainto: 16.05.2003 1 Teppanansaari, sepelkyyhkyjen (2) seurassa. |
| Sepelkyyhky | hp | ss/hhp | Pesii harvalukuisena, mutta säännöllisesti Ivalon ympäristön kuusimetsissä. Muualla Inarissa harvakseltaan. Utsjoella pesälöytö Karigasniemen seudulta 1990-luvulla, mistä myös useita pesimiseen viittaavia havaintoja 2000-luvulla. Suurin määrä: 14.-17.5.2020 80 p ruokinnalla Ivalo, Salmenranta ja samalla paikalla 1.5.2021 43 yksilöä ja 2.5.2022 44 yksilöä. |
| Turkinkyyhky | ss | s(13) | 2000-luvulla laji on havaittu Inarissa 21 kertaa (21 yksilöä) ja Utsjoella 3 kertaa (4 yksilöä). |
| Turturikyyhky | s(13) | s(4) | Inarin viimeisin: Tirro ja Tulvalahti *11.9.-16.10.2019. Utsjoen viimeisin: 3.10.2000 1 törmäsi ikkunaan (kuoli), Mantokuolpuna. |
| Idänturturikyyhky | s(2) | *Streptopelia orientalis meena 9.-17.5.2020 1 p ruokinnalla Ivalo Salmenranta. *Streptopelia orientalis 9.-11.8.2020 1 Kaamanen | |
| Käki | mhp | mhp | |
| Huuhkaja | hhp | s(1) | Huhuilevia kuultu Inarijärven eteläosan vaaramailla (Nanguniemi, Kankiniemi, Mahlatti), Vuontisjärven Korppivaarassa ja Muddusjärven Syrminiemessä. Utsjoelta Fellmanin vanhojen (1820–31) tietojen lisäksi vain yksi havainto, huhuileva 1990-luvulla. |
| Tunturipöllö | s | hhp | Pesinyt Utsjoen itä- ja länsiosien tunturialueilla ainakin vuosina 1974, 1987, 1988, 2007, 2011 ja 2015. Vuosien 1987-88 joukkopesintä (15–20 paria) oli poikkeuksellisen suuri Suomen oloissa. |
| Hiiripöllö | mhp | mhp | Hyvinä myyrävuosina runsaslukuinen ja päiväaktiivisena lajina näkyvä. Esim. vuonna 2011, hyvänä sopulivuonna, Tiira-havaintojärjestelmään kirjattiin Inarin ja Utsjoen alueelta 408 havaintoa yhteensä 579 yksilöstä! Ko. vuoden syksyllä Inarin Lapissa oleskeli ilmeisesti yhteensä useita tuhansia hiiripöllöjä. |
| Varpuspöllö | hp | s | Lintuatlaksessa 2006–2010 Inarissa varmistettiin pesintä yhdessä ruudussa. Tätä ennen varpuspöllön pesintöjä on ollut tiedossa muutama. Havaintojen määrät viime vuosina: 2020 Inari 9, Utsjoki 1. 2021 Inari 8, Utsjoki 1. 2022 Inari 11, Utsjoki 3. |
| Viirupöllö | s/hhp(22) | s(1) | Pesintä varmistettu Inarin Lapissa kerran: lintuatlas 2006–2010 ruutu 766:353 Inari, Reposaari, pesimävarmuus 73. |
| Lapinpöllö | ss/hp | s | 1980- ja 1990-luvuilla lapinpöllöstä tehtiin paljon enemmän havaintoja kuin 2000-luvulla (2000–2016) ja asuttuja pesiäkin löydettiin kymmenkunta. Tämän jälkeen on ilmoitettu vain yksi pesintä, hyvänä sopulivuonna 2011 Vätsärin erämaassa (Sammakkoniemi). Viime lintuatlaksessa (2006-2010) lapinpöllö tavattiin vain kahdessa Inarin ruudussa, Utsjoelta ei havaintoja tehty. Kevättalvella 2020 Inariin ulottui lapinpöllön vaellus. Havaintoja kertyi yhteensä 32. |
| Sarvipöllö | s/hhp(13) | s(1) | Inarissa pesintä varmistettu 6 kertaa: Ivalo 1931, Ivalo 1991, Alajärvi 2011, Inarin kirkonkylä 2015, Ivalo 2016, Rajajooseppi 2019. Utsjoella tavattu kerran: 14.3.2016 1 löytyi kuolleena Karigasniemestä. |
| Suopöllö | mhp | mhp | Myyrävuosina yleisempi. |
| Helmipöllö | hp | hhp | Myyrävuosina yleisempi, esim. Ivalon ympäristöstä löydettiin myyrävuonna 2014 neljä pesää. |
| Kehrääjä | s(2) | 16.7.1987 1 Inari, Sovintovaara. 2.6.2003 1 k Inari, Riekkovaara. | |
| Tervapääsky | hp | s/hhp | Pesii harvinaisena Inarin erämaa-alueiden vanhoissa mäntymetsissä. Utsjoella pesintä varmistettu lintuatlaksessa 2006–2010 Suomen pohjoisimmassa ruudussa, Nuorgam 777:353, pesimävarmuus 70. Kevät- ja syysmuutolla suurehkoja määriä tavataan Ivalojokisuulla ja Mellanaavalla: esim. 14.6.1998 43 p Ivalojokisuu, 3.6.2019 62 Mellanaapa, 10.8.2022 42 Mellanaapa. Utsjoelta ilmoitettu vain 9 havaintoa (22 yksilöä) 2000-luvulta. |
| Mehiläissyöjä | s(3) | s(2) | *22.6.1986 1 Utsjoki, Kevojoensuu. 24.5.2009 1 p Inari, Kaamanen. 26.5.2009 1 p Inari, Nanguniemi. *4.6.2015 1 p Utsjoki, Buolźaboatka (”Sopuliharju”). 7.5.2016 1 p Inarin kirkonkylä, Varissaari. *9.6.2020 1 p Näätämö, Nuortijoki. |
| Harjalintu | ss(>40) | ss(>20) | Harjalintuja tavataan yleensä syys-lokakuussa, keväältä (touko-kesäkuu) havaintoja on tiedossa vain 7. |
| Käenpiika | hp | hp | Vuosittain havaitaan vain muutamia yksilöitä. Esim. vuonna 2019 Inari 3, Utsjoki ei yhtään, 2020 Inari 5, Utsjoki 1, 2021 ei yhtään, 2022 Inari 2, Utsjoki 2. |
| Harmaapäätikka | ss | s(10) | Vuoteen 1998 mennessä harmaapäätikasta oli tiedossa Inarin Lapista vain yksi havainto. Havaintoja on tämän jälkeen 2000-luvulla kertynyt runsaasti. Jo vuonna 2004 ilmoitettiin 27 havaintoa (15–18 yksilöä). Samana vuonna ilmoitettiin Utsjoelta ensimmäiset havainnot. Tämän jälkeen laji on Utsjoella tavattu 2015–2016 Kevon tutkimusasemalla ja 2019, 2020, 2022 Karigasniemessä ja 2022 Kirkonkylässä. |
| Palokärki | ss/hp | s(6) | Joinakin vuosina palokärjellä on selvää vaellusta, jolloin se on Inarissa runsaampi: esim. vuonna 2014 siitä tehtiin 81 havaintoa. Utsjoelta palokärjestä on ilmoitettu vain muutamia havaintoja. Lintuatlaksissa ei lajia ole Utsjoella tavattu. |
| Käpytikka | mhp | ss/(hhp?) | Vaellusvuosina runsaampi. Esim. vuonna 2013, Inarista ilmoitettiin 144 havaintoa (284 yksilöä) ja Utsjoelta 10 havaintoa (16 yksilöä). Vuosi 2022 oli Inarissa myös ennätyksellinen (181 havaintoa/472 yksilöä). Utsjoelta ei ole tiedossa varmistettuja pesintöjä, mutta lintuatlaksessa 2006-2010 todennäköinen pesintä kahdessa ruudussa. |
| Valkoselkätikka | s(1) | Havainto on vuosien 1986–89 lintuatlaskartassa, Karigasniemen ruudussa 770:45. Atlaslomakkeen mukaan lintu on tuolloin havaittu kevättalvella 1987 kaksi kertaa. | |
| Pikkutikka | hp | hp | Viihtyy etenkin jokivarsien lehtevissä rantametsissä, joissa on runsaasti lahopuuta. |
| Pohjantikka | mhp | hp | Suosii kuusivaltaisia metsiä (esim. Kutturantien Köysivaara), mutta viihtyy myös vanhoissa luonnontilaisissa mäntymetsissä, missä merkkeinä oleskelusta ovat kaarnakasat kelojen ja kuolleiden mäntyjen tyvillä. |
| Lyhytvarvaskiuru | s(1) | s(1) | *25.5.2009 1 p Ivalon Mellanaapa. *23.6.–15.7.2011 1 p Utsjoki, Karigasniemi, Ailikkaan erotuspaikka. |
| Töyhtökiuru | s(1) | *7.8.2007–27.6.2008 1 p Inari, Kirkonkylä. Kirkonkylän keskustassa pitkään oleskellut peloton töyhtökiuru tuli tutuksi hyvin monille kyläläisille. | |
| Kiuru | hp/hhp | hhp | Kiurun vakituisimpia esiintymispaikkoja ovat olleet Ivalon ympäristön pellot, lentokentän alue ja Mellanaapa. Kesäaikaisia havaintoja on myös Kaunispään, Karigasniemen Ailikkaan ja Utsjoen Ailikkaan tunturialueilta. |
| Tunturikiuru | ss/(hhp?) | ss/(hhp?) | Viimeisin pesintä Suomessa on varmistettu Inarin Kaunispäällä vuonna 2001. Tämän jälkeen muutamia pesimäaikaisia havaintoja yksittäisistä laulavista linnuista Kaldoaivin ja Paistunturin erämaa-alueilla. Tavattu 2000-luvulla seitsemänä keväänä Ivalon Mellanaavalla, 1.-18.5. välillä. Syyshavaintoja on tiedossa vain kolme. Myöhäisin *12.-13.11.2018 3 p Inari, Törmänen. |
| Törmäpääsky | hp/mhp | hp/hhp | Kanta on taantunut. Näin on käynyt mm. suurimmalle tunnetulle kolonialle Ivalojokisuun Nirvamellassa: jokitörmässä pesi 2000-luvun alussa arviolta 50-100 paria, mutta 2021 paikalla tavattiin enää 5-6 paria. Osin kannan taatuminen johtuu myös sora- ja hiekkamonttujen tiukentuneista maisemointivaatimuksista. Teno-, Inari-, Ivalo- ja Näätämöjokivarsista on tiedossa muutamia pieniä pesimäyhdyskuntia. |
| Haarapääsky | hp | hhp | Suurimmat määrät kevätmuutolla 5.6.2010 30 p Alempi Akujärvi, 26.5.2007 15 p Mellanaapa ja syysmuutolla 10.8.2013 60 p Alempi Akujärvi, 6.8.2015 40 p Mellanaapa. |
| Ruostepääsky | s(2) | *6.6.2011 1 Kaamanen. *27.5.2012 1 Ivalo, Mukanperäsaari. | |
| Räystäspääsky | mhp | hp | Suurimpia määriä keväällä ja syksyllä: 12.8.1996 45 p Inari, kirkonkylä, 5.6.2010 50 p Alempi Akujärvi ja 18.8.2011 50 m Ivalo, Mukanperä. Kevon kanjonin muutamilla pahdoilla asustelee pieniä pesimäyhdyskuntia luonnonympäristössä. |
| Metsäkirvinen | myp/mhp | hp | Inarin pohjoisosissa metsäkirvinen on jo harvalukuinen. Lintuatlaksessa 2006–2010 se havaittiin Utsjoella vain kolmella ruudulla (1 varmistettu pesintä, 2 todennäköistä) ja muitakin havaintoja Utsjoelta on kertynyt vähän. |
| Taigakirvinen | s(2) | *26.9.2019 1 p Mellanaapa. *28.8.2022 1 p Peltoaivi, Honkavuoman latva. | |
| Niittykirvinen | yp | yp | |
| Lapinkirvinen | hp | mhp | Tunturi-Lapin laji, joka suosii pesimäympäristönä reheviä pajukkosoita. Muutolla säännöllisesti Ivalon Mellanaavalla elokuussa. Tunnetuimmat esiintymispaikat ovat Utsjoen Karigasniemen Piesjänkä ja Luopmošjohjeaggi, Váišjeaggi ja Pulmankijärven tienvarren suoalueet. Viime vuosina lapinkirvisen kanta näyttää näillä soilla taantuneen, paikoin jopa hävinneen kokonaan. |
| Luotokirvinen | s(5) | s(1) | 1.–5.8.1986 1 Inari, Vasikkaselän saaret. 30.3.2002 1 Utsjoki, Kevon tutkimusasema. *28.4.2015 1 Inari, Kettujoki. *8.4.2020 1 Inari, Kettujoki. *26.4.2020 1 Inari, Kettujoki. *16.10.2020 1 Inari, Pahtaniemi. |
| Nummikirvinen | s(1) | *30.5.2017 1 Inarin kirkonkylä, kalasatama. | |
| Keltavästäräkki | myp | myp | |
| Sitruunavästäräkki | s(1) | *9.–15.6.1996 1 k Inari, Repojoki, tienvarren pellot. *5.-6.5.2020 kn Mellanaapa. | |
| Virtavästäräkki | ss/hhp | s | Tavataan melko säännöllisesti Saariselällä (mm. Luttojoen latvalla, hissirinteiden alapuolella ja Laaniojalla), Kiilopäällä (Tunturikeskus/Kiilo-oja) ja Lemmenjoen kansallispuistossa (useimmat Ravadaskönkäällä). |
| Västäräkki | myp | myp | Motacilla alba yarrellii *17.4.2022 1 p Mellanaapa. |
| Tilhi | myp/mhp | mhp | Suurin määrä: 1.11.2012 6000 marjomassa pihlajissa Ivalon keskustassa ja samana päivänä talvilintulaskentareitillä Ivalo-Koppelo 3180 tilheä. 28.10.2014 1100 Ivalo, kunnantalon pihlajissa. |
| Koskikara | mhp | mhp | Talvella Juutuan Jurmukoskelle kerääntyy kymmenittäin koskikaroja. Joskus niitä voi nähdä samalla koskella jopa yli 40 sukeltelemassa hyiseen virtaan. Juutuan muilla koskilla, esim. Alakoskella ja Ritakoskella, näkyy kerrallaan yleensä vain muutamia karoja. |
| Peukaloinen | hhp | hhp | Peukaloisen vakituisia esiintymispaikkoja on Inarin Lapista tiedossa vain muutama: Kevon kanjoni, Lemmenjoen kansallispuisto (Kultahaminan lehto ja Vaijokilaakson kanjoni) sekä Sarmitunturin erämaan Sarmikuusikko, josta tehtiin vuonna 2000 ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa tiedossa oleva pesälöytö. |
| Rautiainen | mhp | mhp | Rautiainen on kuusimetsien laji, mutta Utsjoella sitä tavataan harvakseltaan myös jokivarsien koivumetsissä, esim. Tenojoen ja Utsjoen laaksoissa sekä Kevon kanjonissa. |
| Punarinta | mhp | mhp | Esiintyy rautiaisen tavoin kuusimetsissä, mutta rautiaista useammin myös mäntyvaltaisissa sekametsissä. Utsjoella jokilaaksojen koivumetsissä kuten rautiainen. |
| Sinirinta | myp | myp | |
| Sinipyrstö | s/hhp?(19) | s(10) | Venäjän taigan laji. Toukokuun lopun lämpötilat näyttävät vaikuttavan siihen, kuinka paljon sinipyrstöjä muuttoaikana maahamme idästä saapuu. Lämpimien keväiden ansiosta todettiin vuosina 2009–2010 ennennäkemättömän voimakas sinipyrstöinvaasio. 2010 invaasio ulottui Inarin Lappiin asti, jossa tavattiin 7 laulavaa, eteläisimmät Saariselän Iisakkipäällä ja pohjoisin Utsjoen Pulmankijärvellä. |
| Mustaleppälintu | s(4) | s(4) | 12.6.2005 1 n-p Utsjoki, Gáimmoaivi. 22.8.2012 1 n-p Kaunispää. 6.6.2013 1 k Utsjoki, Skállovárri. *22.10.2019 2 n-p, toinen itäinen, punavatsainen värimuoto, Juutuanvuono, Mutustelemaniemi. *14.6. 2020 2kv k Utsjoki kk, Saamen silta. *6.4.2021 +2kv k Kirvelijärvenvaara ja mahdollisesti sama lintu *7.-8.4.2021 Mellanaapa. *17.-30.6.2021 1 k Utsjoki, Karigasniemi, Ailigas. 26.5.-13.7.2022 1 k Karigasniemi, Ailigas. 22.6.2022 1 k Utsjoki, Tanssijoki. |
| Leppälintu | myp | myp | Kuivien mäntykankaiden tyyppilaji. Esiintyy harvalukuisena myös Tunturi-Lapissa puustoisimmissa tunturikoivikoissa, jossa kolojen puuteessa pesii maamättäisiin. |
| Pensastasku | myp/mhp | hp | Utsjoelta ilmoitetaan useimpina vuosina enintään muutamia havaintoja. Vuonna 2022 Tiirassa kaksi: laulava koiras Piesjängällä ja Korretojalla. |
| Sepeltasku | s(2) | *14.7.1992 Utsjoki Aittijoki pesintä. Sepeltasku/mustapäätasku (Saxicola maurus/rubicola) *13.6.1976 1 k Utsjoki, Kaldoaivin erämaa, Guorboaivi. | |
| Kivitasku | myp | myp | Kivikkoisten tunturipaljakoiden ja hakkuualueiden tyyppilaji. Pesivänä myös avoimissa ja valoisissa männiköissä. Viime vuosina kivitaskun kanta on selvästi taantunut. |
| Sepelrastas | ss/hhp | hhp | Pesii Kevon kanjonissa ja muutamilla Tenojoen laakson jyrkillä kalliopahdoilla. Kevätmuutolla säännöllisesti (23.4.–11.5.) Ivalon Mellanaavan jätevedenpuhdistamon alueella, jossa esim. vuonna 2015 tavattiin samanaikaisesti 7 yksilöä. |
| Mustarastas | ss | ss | Viime vuosina mustarastas näyttää runsastuneen Inarin Lapissa ja siitä on tehty vuosittain 12–36 havaintoa. Suurin osa havainnoista huhtikuussa ja syys-lokakuussa. Kesäaikaisia havaintoja on tiedossa vähän; laulavia tavattu vain muutaman kerran, eikä pesintää ole vielä Inarin Lapissa varmistettu. |
| Mustakaularastas | s(3) | *23.–30.10.2015 1kv n Ivalo, Salmenranta. *4.12.2019 1kv k Inari, Akujärvi ja sama lintu edelleen *24.1.-9.4.2020 Inari, Ivalo Ilvestie. *27.10.-2.11.2012 1kv k Ivalo, Salmenranta, risteymän mahdollisuutta ei ole voitu täysin poissulkea. *10.12.2019 1kv n Inari, Ivalo, risteymä mustakaularastas X punakaula-/ruoste-/ruostesiipirastas. | |
| Räkättirastas | yp | yp | |
| Laulurastas | myp | mhp | Kuusivaltaisten metsien tyyppilaji, mutta esiintyy myös koivumetsissä, esim. Tenojoen ja Utsjoen laaksokoivikoissa. |
| Punakylkirastas | yp | yp | |
| Kulorastas | mhp/myp | hhp | Viihtyy jäkälätyypin vanhoissa mäntymetsissä, joiden tyyppilaji se on yhdessä harmaasiepon, leppälinnun ja järripeipon kanssa. Utsjoella kulorastas on harvinainen: viimeisimmässä lintuatlaksessa (2006–2010) se havaittiin kolmessa ruudussa. Vuonna 2019 Tiiraan ilmoitettiin Utsjoelta yksi havainto, vuonna 2020 neljä havaintoa. |
| Kirjorastas | s(1) | *29.9.2017 1 Ivalo, Salmenranta. | |
| Kultarinta | s(3) | Kolmena kesänä (1979, 1983 ja 1992) laulava Utsjoella Kevojärvellä, Tsarsejoensuun lehdossa. | |
| Ruokokerttunen | mhp/hp | mhp/hp | |
| Viitakerttunen | s(2) | 22.6.1985 1 Ä Karhujärvi (7679:497). 29.6.1985 1 Ä Opukasjärvi. | |
| Luhtakerttunen | s(2) | s(1) | 19.6.2010 1 Ä Utsjoki Nuorpiniemi. *14.8.2018 1 rengastettu Inari, Mellanaapa. 1.9.2020 1 Siggavuono (Sikovuono). |
| Rusorintakerttu | s(1) | *16.5.2009 1k Ä Inari, Mustola, Sarmijärven kalanviljelylaitos. | |
| Hernekerttu | ss | s(11) | Inarissa vuosittain 4 – 6 laulavaa. Utsjoella 2000-luvulla seitsemän kertaa, joista neljä vuonna 2022. |
| Pensaskerttu | s(1) | 30.6.1997 1 Ä Ivalo. | |
| Lehtokerttu | hhp | hp | Utsjoella rehevien jokivarsilehtojen (Tenojoki, Vetsikkojoki) harvalukuinen pesimälintu. Inarissa melko säännöllisesti Lemmenjoen kansallispuistossa Kultahaminan lehdossa, jossa enimmillään ollut 3 laulavaa. |
| Mustapääkerttu | ss | s | Inarissa tavataan useita yksilöitä vuosittain syys-lokakuussa, joskus vielä joulukuussakin. Enimmät Ivalon Salmenrannassa, jossa varhaisin 4.9.2013 ja suurin yhdellä kertaa nähty määrä 29.10.2014 3 k 2 n. Esiintyminen liittyy mustapääkertun Euroopassa laajalti todettuun siirtymiseen syksyllä pesimäalueilta mm. luoteeseen ja kauas pohjoiseen, Islantia ja joskus Jäämeren saaria myöten. Kesäaikaisia havaintoja on 2000-luvulta tiedossa Inarista vain viisi, Utsjoelta yksi. |
| Idänuunilintu | s(9) | s(4) | Utsjoen havainnot: 22.6.2013 1 Ä Nuvvos, Suohpanjárga. 12.6.2020 1Ä Kaldoaivi, Pulmankijoen W-ranta. 3.7.2020 1Ä Dorkanjunni. 8.7.2020 1Ä Utsjoki Kk, pumppuamo. |
| Lapinuunilintu | hp | hp | Suosii etenkin jokivarsien koivikkolehtoja. |
| Hippiäisuunilintu | s(1) | *6.10.2003 1 Ivalo Salmenranta. | |
| Taigauunilintu | s(10) | s(4) | Inarin havainnoista 1 elokuulta, 6 syyskuulta, varhaisin 11.9.2013, 3 lokakuulta, myöhäisin 31.10.1998. Havainnoista 5 samalta paikalta Ivalon Salmenrannasta. Utsjoelta neljä havaintoa (1993, 2013, *2016 ja 2019), joista 16.9.1993 1 rengastettu, Kevo – tiettävästi koko Lapin ensimmäinen havainto lajista. |
| Sirittäjä | ss/hhp | s | Sirittäjän pesintä on varmistettu muutaman kerran Lemmenjoen kansallispuistossa, Kultahaminan lehdossa. |
| Tiltaltti | hp | hp | Phylloscopus collybita tristis: *17.6.2017 1Ä Inarijärvi, Mahlatti. *12.6.2018 1Ä Ivalo, Mukanperä, Salmenranta. *9.8.2018 1Ä Rajajooseppi. *7.6.2019 1 Ä Inari, Köysivaara. *17.6.2020 Ä Ivalo Mukanperä, Salmenranta. *30.6.2020 Ä Inari Hirviniemi. |
| Pajulintu | yp | yp | |
| Hippiäinen | hhp | s | Hyvin harvalukuisena alueen kuusimetsissä, esim. Kutturan tien Köysivaara, Sarmitunturin erämaa (Sarmikuusikko) ja Lemmenjoen kansallispuiston Iso Nirroselkä-Rämeselkä. |
| Harmaasieppo | mhp | hp | |
| Sepelsieppo | s(1) | *16.6.2021 k +1kv p Utsjoki kk , Lly:n ensihavainto lajista. | |
| Kirjosieppo | myp | mhp | |
| Pyrstötiainen | ss/hhp | ss/hhp | Vuosina 2012–2015 pyrstötiainen oli Inarin Lapissa poikkeuksellisen runsaslukuinen aiempiin vuosiin verrattuna. Myös pesimishavaintoja tehtiin. Inarista kirjattiin yhteensä 268 pyrstötiaishavaintoa (1519 yksilöä) ja Utsjoelta 22 (139). Utsjoelta oli tätä ennen tiedossa vain kymmenkunta havaintoa. Vuonna 2017 lajista kirjattiin enää vain yksi havainto ja vuonna 2018 kaksi. Tämä jälkeen havainnoissa oli pientä kasvua vuosina 2019 – 2020, mutta vuonna 2022 laji oli jälleen kateissa. |
| Sinitiainen | mhp | hp | Sinitiainen asettui Ivaloon v. 1989. Talviruokinnan ansioista se on levittäytynyt koko pohjoisimpaan Lappiin, aina Nuorgamiin asti. |
| Talitiainen | myp | myp | |
| Kuusitiainen | ss | s(6) | Muutama kuusitiainen tavataan Inarissa yleensä vuosittain. Lajilla oli erittäin voimakas vaellus vuosina 2014–2015, jolloin Inarissa tavattiin ennätykselliset 40–50 kuusitiaista. Utsjoelta ei vuoteen 1999 mennessä ollut tiedossa yhtään havaintoa. Tämän jälkeen on ilmoitettu 6 havaintoa. |
| Töyhtötiainen | s(14) | s(2) | Utsjoen havainnot: Marraskuu 1989 1 kirkonkylä, 3.12.2008 1 Vanha Karigasniemi |
| Hömötiainen | mhp | mhp | |
| Lapintiainen | myp/mhp | mhp | |
| Pähkinänakkeli | ss | s | Suurimmat vaellusvuodet: 1976–77 (Inari 9 yksilöä, Utsjoki 2 yksilöä), 1983-84 (Inari 21, Utsjoki 2), 1995 (Inari 13, Utsjoki 3). Vuoden 1995 vaellus oli koko Suomessa suurin koskaan tunnettu. Vuosina 2000-2020 14 yksilöä tavattiin Inarin Lapissa, joista yksi Utsjoella. |
| Puukiipijä | ss/hhp | s(2) | Havaitaan yleisimmin syys-lokakuussa. Pesintä varmistettu kerran Inarissa: lintuatlas 2006–2010, ruudussa 762:345, Lemmenjoen kansallispuisto, Ravadasjärvi. Utsjoelta on tiedossa kaksi havaintoa: 8.10.1989 1 Vetsijokisuu ja 15.9.2013 2 Kenesjärvi. |
| Kuhankeittäjä | s(1) | *25.5.1986 1 ad k Ivalo, Pikku-Petsamo. | |
| Pikkulepinkäinen | s(6) | ||
| Isolepinkäinen | mhp | mhp | |
| Närhi | hhp | ss | Joinakin vuosina selvää vaellusta, jolloin yleisempi. Ivalon ympäristön kuusimetsissä on pieni vakituinen kanta. |
| Kuukkeli | mhp | mhp | |
| Harakka | mhp | mhp | Suurimpien kylätaajamien ympäristöissä yleinen. |
| Pähkinähakki | ss | s | Syksyn 1995 ennätysmäiseltä vaellukselta tiedossa 29 yks. Inarista ja 1 Utsjoelta. |
| Naakka | ss | s(9) | |
| Mustavaris | ss | s(6) | Inarissa tavataan vuosittain muutamia yksilöitä, yleensä huhtikuussa. Syyshavaintoja on tiedossa vain kaksi. Utsjoelta 2000-luvulta on tiedossa vain kaksi havaintoa: 19.5.2008 1 ad p Välimaa. 3.6.2021 1 ad p Nuorgam. |
| Varis | mhp/myp | mhp | |
| Korppi | mhp | mhp | Kerääntyvät joskus suuriksi parviksi poroerotuspaikojen teurasjätemontuille: esim. Utsjoella 16.12.2006 100 p Karigasniemi, Ailikas ja 19.12.2012 90 p Skállovárri. |
| Kottarainen | hhp | s | Ensimmäisessä lintuatlaksessa 1974–79 kottaraisen pesintä varmistettiin Inarista ja Utsjoelta useammasta ruudusta. Tämän jälkeen kanta taantui jyrkästi, eikä pesintää enää todettu v. 1993 jälkeen. Kanta on aallonpohjan jälkeen hieman elpynyt ja pesintöjäkin on jälleen todettu: uusimmassa lintuatlaksessa (2006–2010) pesintä varmistettiin kahdessa Inarin ruudussa ja v. 2015 Ivalon Mellanaavalla pesi 2 paria onnistuneesti, mutta ei sen jälkeen. |
| Punakottarainen | s(4) | s(1) | *7.–11.6.1971 1 Utsjoki, Karigasniemi. *28.6.1971 1 Inari, Jääjärvi. *4.6.1998 1 Inari, Mellanaavan jätevedenpuhdistamo. *22.–25.6.2012 1 Ivalo keskusta (valokuvattu). *23.7.-3.8.2021 1 Inari, Akujärvi. |
| Varpunen | mhp | mhp | |
| Pikkuvarpunen | hhp | ss/hhp | Havaintojen määrä kasvoi 2000-luvulla, jolloin laji runsastui koko Suomessa. Nykyään jo monien talviruokintapaikkojen vakiovieras. Viitteitä pesinnästä ovat havaitut nuoret linnut. Myös pikkuvarpusen ja varpusen risteymiä on havaittu. |
| Peippo | mhp | hhp | Peippo on Ivalon ja Inarin kirkonkylän ympäristössä melko yleinen, muualla Inarissa harvalukuinen. Utsjoella pesintä on varmistettu lintuatlaksissa vain kerran (776:351 Vetsikko). Utsjoelta Tiiraan on ilmoitettu 2000-luvulla 1 – 8 havaintoa vuosittain. |
| Järripeippo | yp | yp | |
| Viherpeippo | mhp | mhp | Ensimmäinen julkaistu tieto lajista Inarin Lapissa on vasta vuosien 1974–79 lintuatlaksessa, jolloin viherpeippo tavattiin yhdellä ruudulla Ivalon alueella. Sittemmin lintujen talviruokinnan ansiosta laji on levittäytynyt pesivänä Nuorgamiin asti. Kanta taantui Trichomonas gallinae-alkueläimen aiheuttaman epidemian takia, mutta on viime vuosina osoittanut elpymisen merkkejä. |
| Tikli | s(8) | s(4) | Lintuatlaksessa 2006–2010 pesintä heinäkuussa 2009 ruudussa 767:350 Inari, Tuuruharju, pesimävarmuus 70. |
| Vihervarpunen | mhp | hp | Vihervarpusen kannanvaihtelut ovat suuria; joinakin vuosina paikoin runsaslukuinen. |
| Hemppo | s(15) | s(1) | Utsjoelta hemposta on vain hyvin vanha Jacob Fellmanin ilmoittama tieto 1800-luvulta. |
| Vuorihemppo | ss | s(15) | Suomen toinen varmistettu pesintä todettiin vuonna 1987 Inarin pohjoisosassa, Isonkivennokan alueella (774:55). |
| Urpiainen | myp | myp | Urpiaisen vuosittaiset kannanvaihtelut ovat suuria |
| Tundraurpiainen | hp | mhp | |
| Kirjosiipikäpylintu | hp/hhp | s(14) | Kuusimetsien laji. Kutturantien Köysivaara ja Sarmikuusikko ovat olleet varmimpia paikkoja lajin löytämiseen. Kuusen siemensadon runsaudesta johtuvat vuosittaiset kannanvaihtelut ovat suuria. |
| Pikkukäpylintu | mhp/hp | hhp | Kuusen siemensadon runsaudesta johtuvat vuosittaiset kannanvaihtelut suuria. |
| Isokäpylintu | myp/hp | hp | Männyn siemensadon runsaudesta johtuvat vuosittaiset kannanvaihtelut suuria. |
| Punavarpunen | s(19) | s(1) | Utsjoen ainoa havainto: kesäkuussa 1968 laulava Karigasniemellä. |
| Taviokuurna | mhp | mhp | Suurimmat määrät: Inari 4.4.2019 70 p ruokinnalla Tirro, Utsjoki 17.3.2022 27 p ruokinnalla Gorretat. |
| Punatulkku | mhp | hp | |
| Nokkavarpunen | ss | ss | Pistäytyy yleensä huhti-toukokuulla lintujen ruokintapaikoilla. |
| Lapinsirkku | hp/mhp | mhp/myp | Tunturi-Lapin laji. Suurimmat tiheydet yleensä palsasuoalueilla, esim Utsjoen Piesjängällä. |
| Pulmunen | hp | mhp | Keväällä (28.4.–8.5.) 2014 Utsjoen Tenojokivarressa (Välimaa-Sirma) havaittiin Inarin Lapissa ennen näkemättömän suuri pulmusparvi, jossa oli arviolta 8000–10000 yksilöä! |
| Keltasirkku | mhp/hp | ss/hhp | Pieni pesimäkanta Ivalon, Inarin ja Nellimin kylien ympäristöissä. |
| Mäntysirkku | s(2) | *4.11.2016 1 k löydetty kuolleena Ivalon keskustasta. *19.-26.10.2019 1 k Ivalo, Männiköntie ja todennäköisesti sama yksilö *26.10.-1.11.2019 1 k Ivalo, Salmenranta. | |
| Peltosirkku | s(8) | s(2) | 27.5.1983 1 k Ä Utsjoki, Aittijoki, 2.-6.6.1987 1 n Utsjoki, Korretoja. Ivalosta kaksi erittäin myöhäistä havaintoa, 2.11.1996 ja 18.10.2008. Ensin mainittu on tiettävästi kaikkien aikojen toiseksi myöhäisin havainto Suomesta. Lintu kuoli, ja on taltioituna. |
| Pohjansirkku | hp | s/hhp | Pohjansirkun kanta on taantunut jo pitkään. Viime vuosina (2019-2022) havaintoja on kirjattu paljon ja kanta näyttää runsastuneen. Utsjoella pesintä on varmistettu vain kerran: lintuatlas 2006-2010 ruutu 776:351, Vetsikko. Laji suosii pesimäympäristönä kuusivaltaisia rämeitä ja korpia, esim. Inarissa Sarmikuusikon alue ja kunnan lounaisrajalla Inari-Kittilä tien varrella Lauttaselkä-Mirhaminmaa. |
| Pikkusirkku | hp | s/hhp? | Pikkusirkun pesimäympäristöä ovat isovarpuiset mäntyrämeet. Lajin tunnetuimmat esiintymispaikat ovat Ivalon Pikku-Petsamon Neitiaapa, Jänkkäjärven ympäristö (enimmillään kummassakin 4 paria) ja Mellanaapa (1-2 paria). |
| Mustapääsirkku | s(1) | *14.–16.6.2016 1 k Inari, Ahkioniemi. | |
| Kultasirkku | s(1) | 14.6.1995 1 k Ä Inari, Sammuttijärvi. | |
| Pajusirkku | myp | myp | |
| Harmaasirkku | s(3) | s(2) | 10.7.1951 1kn Ivalo. *18.-19.6.2012 1 k Utsjoki, Nuorgam. *12.-19.5.2015 1 Ivalo, Salmenranta. *13.5.-1.6.2020 1 p Utsjoki, Vetsikko. *24.5.2020 1 p Ivalo, Pahtaoja |
| Edellä esitetyt tiedot perustuvat tekijöiden omien ja muilta alueen lintuharrastajilta saatujen havaintojen lisäksi seuraaviin julkaisuihin ja tiedostoihin: | |||
| Iso-Iivari, Lasse. 2006: Birds of Inari Lapland (Published observations). – Kevo Subarctic Research Institute, University of Turku. | |||
| Karhu, Heikki & Osmonen, Olli. 2000: Inarin Lapin linnut. Faunistisia lintutietoja Inarin Lapista, erityisesti vuosilta 1985-1999. – Kokko 15: 3-126. | |||
| Tiira – lintutietopalvelu, www.tiira.fi | |||
| Valkama, Jari, Vepsäläinen, Ville & Lehikoinen, Aleksi 2011: Suomen III Lintuatlas. – Luonnontieteellinen keskusmuseo ja ympäristöministeriö. | |||
| ISBN 978-952-10-6918-5. | |||
| Lisätiedoissa käytetyt lyhenteet: | |||
| k = koirasyksilö | |||
| n = naarasyksilö | |||
| kn = pari | |||
| ad = aikuinen | |||
| juv = nuori | |||
| 1 kv = samana kalenterivuonna syntynyt | |||
| 2 kv = edellisenä kalenterivuonna syntynyt | |||
| + 2kv = ennen edellistä kalenterivuotta syntynyt | |||
| 2-3 kv = toisen-kolmannen kalenterivuoden lintu | |||
| 3 kv = kolmannen kalenterivuoden lintu | |||
| n-p = naaraspukuinen | |||
| tp = talvipukuinen | |||
| jp = juhlapukuinen | |||
| vp = vaihtopukuinen | |||
| Ä = laulava | |||
| p = paikallinen | |||
| m = muuttava | |||
| N (pohjoinen), S (etelä), SE (kaakko), W (länsi), : ilmoittavat lentävän/muuttavan linnun etenemissuunnan | |||
| * = havainto on BirdLife Suomen Rariteettikomitean tai Lapin alueellisen harvinaisuuskomitean hyväksymä | |||
| Lajiluettelo on julkaistu ensimmäisen kerran Inarin Lapin luonto- ja lintukohdeoppaassa 1997. Tämä päivitetty luettelo on laadittu 13.2.2022. | |||