Lausunto Kaunispään asemakaavan muutoksesta ja laajennuksesta
Yleistä:
Inarin Luonnonystävät ry (myöh. yhdistys) kiittää mahdollisuudesta kertoa näkemyksensä kyseisen kaavan uudesta ehdotusvaiheesta, sekä saamastaan lisäajasta lausunnolle 21.03.2023 saakka.
Yhdistys pitää ongelmallisena sitä, että merkittävän rakennusoikeuden sisältävä kaava sijaitsee vasta perustetulle (18.11.2021) Kaunispään maisema-alueelle, joka kuuluu Valtakunnallisiin maisema-alueisiin (VAMA).
Yhdistys katsoo, että rakentaminen tulee siirtää toisaalle, jossa se herättäisi maisemallisesti vähemmän ongelmia niin kauko- kuin lähimaisemaan. Lisäksi yhdistys vaatii luonnontilaan tulevia muutoksia sekä kaavan edesauttaman matkailun lisääviä hiilipäästöjä kompensoitaviksi asiaan kuuluvilla tavoilla nonetloss/netpositiveimpact-periaatteella. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että luonnolle ja elonkehälle aiheutettavat vajaukset korvataan muualla riittävällä lisäisyydellä. (vrt. Sakatti Mining/Inarin yhteismetsä).
Lisäksi kaavassa osoitettu paikka ei ole yhteneväinen Yleiskaavan osoittamaan rakennuspaikkaan, joten kaavamuutos on periaatteellisesti olemassaolevan yleiskaavan vastainen. Lisäksi kaavaesitys on myös olemassaolevan maakuntakaavan rakentamista koskevien määräysten vastainen.
Yleis- ja maakuntakaavan vastaisuus
Yleiskaavassa on merkitty rakennuspaikka 150 vuodepaikalle Kaunispään huipulle nykyisen maisemaravintolan pohjoispuolelle. Esitetyssä asemakaavan laajennuksessa rakennuspaikka on yleiskaavasta poikkeavasti huipun koillispuolella rinteessä. Kaavassa ei ole esitetty myöskään selkeää vuodepaikkojen määrää, mutta rakennuksen neliömetrimääräksi on merkitty 5400.
Neliömäärä tarkottaisi sitä, että mikäli vuodepaikat pysyisivät samoina niin yhtä vuodepaikkaa kohti tulee julkiset tilat poistaenkin reilusti yli 30 neliötä, joka on käyttötehokkuudessa poikkeuksellinen, varsinkin kun otetaan huomioon rakennuksen koon vaikutus kauko- ja lähimaisemaan.
Voimassaolevan maakuntakaavan (2008) yleismääräyksissä lukee selvästi, että ”rakennuksia tai muita huomattavia rakenteita ei tule suunnitella sijoitettavaksi maisemallisesti aroille paikoille”.
Mainittua ohjetta seuraavassa luettelossa ei mainita uusia maisema-alueita, mutta niiden suunnittelu aloitettiinkin vasta 2014. On päivänselvää, että virallinen lainvoimainen maisema-alue on edellä mainitun tyyppinen alue, varsinkin kun rakentaminen tapahtuu keskeiselle maiseman tarkkailupaikalle ja samalla maiseman eteen.
Lapin liiton suunnittelija Juha Piisilän mukaan suunnitteilla olevaan uuteen maakuntakaavaan tullaan sisällyttämään myös VAMA-kohteet. Näin ollen Kaunispään asemakaavan laajennuksessa osoitettu rakentaminen on voimassa olevan ja myös tulevan maakuntakaavan vastainen.
Sijainti Valtakunnallisen Maisema-alueen keskeisellä tarkkailupaikalla
Uudet valtakunnalliset Maisema-alueet (VAMA) astuivat voimaan 1.3.2022. Kaavoitus Valtakunnallisille Maisema-alueille on mahdollista mikäli kaava on pantu vireille ennen 31.8.2022. Kaunispään asemakaavan muutos on asetettu vireille 25.8.2021, joten rakentaminen VAMA-alueelle on lain sallimaa.
On kuitenkin erittäin ongelmallista, että VAMA-ohjelman kohteelle rakennetaan, sillä kyse on valtakunnallisesti katsoen merkittäväksi maisemaksi katsottu alue, so. kansallismaisemaksi. Koska Kaunispään rakentaminen on sen etelärinteessä jo pilannut maisemaa, on Kaunispään maisema-alue rajattu sen pohjoispuoliseksi, ja se onkin syytä säilyttää.
Kaunispäällä on ollut erityinen asema kansallisissa maisemissa jo siitä lähtien kun maantie Ivaloon valmistui 1910. Mm. linja-autot pysähtyivät 1950-luvulle saakka Kaunispään juurella, jotta matkailijat voisivat keskittyä ihailemaan ja valokuvaamaan tuota tunturimaisemaa.
Erityisen ongelmalliseksi asemakaavan laajennuksen tekee se, että alueelle suuntaava yrittäjätaho on ollut tietoinen tulevasta maisema-alueesta etukäteen. Tällöin on kysymys kansallismaiseman eräänlaisesta yksityistämisestä, maiseman arvojen ohjaamisesta palvelemaan jokamiehen ilon ja hyödyn asemesta yksityistä hyötyä. Kyseisen kaltaista toimintaa tavataan kutsua rakenteelliseksi korruptioksi.
Kaavaesityksen havainnekuvassa hotellirakennus näkyy selvästi nelostielle, ottaen lisäksi huomioon sen seikan, että valokuvissa kaikki profiilivaikutukset latistuvat todelliseen vaikutukseen verrattuina.
On lisäksi oletettavaa, että kun Kaunispään pohjoisrinnettäkin aloitetaan kaavoittamaan, niin tämä kehitys tulee auttamatta jatkumaan, ja loputkin Kaunispään maisema-arvoista tuhotaan lyhytnäköisesti.
Rakentamisen yksityiskohdat
Kaavaselostuksen mukaan hotellirakentamisen tarvitsemiin maastotöihin ei saa käyttää pengertämistä muutoin kuin pakollisissa tilanteissa. Ottaen huomioon Kaunispään lakiosan ohuen maaperän, tämä tarkoittaisi käytännössä kovaan kallioperään kaivautumista, joka tuskin onnistuisi ilman räjäyttelyä.
Kaunispään huipun eteläpuolelle sijoitettujen rakennusten kohdalla tämä haluttiin välttää työläänä, ja rakennuspohjat pengerrettiin, jolloin ne jäivät alkuperäistä suunnitelmaa selvemmin näkyville. Ne ovatkin aiheuttaneet runsasta kritiikkiä, sillä ne näkyvät haitallisesti Kiilopäälle saakka, ja kauemmaskin. Samaa virhettä ei saa enää toistaa.
Vaikutukset alueen luontoarvoihin, ja vaikutusten kompensointi
Pääosa kaavoitusalueesta on arktista tuulikangasta, joka on VU-merkinnällä (vaarantunut) luontotyyppien uhanalaisuusluokituksessa. Ilmastonmuutoksen jatkuessa tämä kehitys on vääjäämätöntä, ja tuulikankaiden pinta-alaosuus pienenee jatkossa Inarissa.
Lakialueella on pesinyt myös vuosikausien ajan keräkurmitsa, joka on vaarantunut laji (VU). Se on jo joutunut muuttamaan vakituisimmalta pesimäpaikaltaan aiemman rakentamisen vuoksi, mutta laji sinnittelee nykyään lakialueen pohjoisella puoliskolla.
Lajikato on Inarissakin kaiken aikaa etenevä piirre. Runsaslukuisetkin lajit harvinaistuvat, lisääntymisalue kerrallaan poistuu niiden käytöstä ihmistoiminnan vuoksi, ja uhanalaisten lajien lisääntyminen käy vaikeammaksi.
Tästä syystä on toivottavaa, että alueen kaavoituksesta suoraan hyötyvä taho pyrkisi kompensoimaan luontokatoa hankkimalla muualta ennallistamalla tai suojeluun vastaavaa luontotyyppiä ja lajien lisääntymisaluetta nenetloss/netpositiveimpact- periaatteen mukaan, so. siten että luontotyypeille ja lajeille varmistetaan ei ainoastaan menetetyn alueen verran mahdollisuuksia jatkaa olemassaoloaan. Luontokompensaatio tulee lähivuosina olemaan joka tapauksessa pakollista toimintaa aina kun luonnonoloja kavennetaan, varsinkin uhanalaisten osalta. Myös hiilikompensaatiota tulee työstää saapuvien matkailijoiden aiheuttamien sekä oman toiminnan päästöjen osalta.
Johtopäätelmä:
Rakennuspaikka on siirrettävä vähemmän maisemaa haittaavaan paikkaan, ja kaavoitus on aloitettava alusta
Kaunispään huippua rakennettaessa on epäonnistuttu jo perusteellisesti sen etelärinteen suhteen, ja tästä on syytä ottaa opikseen. Hotellin sopimattomuutta keskeiselle näköalapaikalle ei lievennä rakentamiseen sanellut ehdot turvekattoineen. Se näkyy joka tapauksessa sekä ylhäältä maiseman edessä että alhaalta arpena maisemassa.
Ainoa järkevä teko on siirtää hotelli esimerkiksi laskettelurinteen kupeeseen tai kokonaan muualle ja riittävän alas, ettei sen maisemahaitat ole yhteiskunnallisesti suuremmat kuin sen tarjoamat maisemahyödyt kaupallisiksi muutettuina ja pelkästään yksityistä tahoa hyödyntämään.
Inarissa 20.3.2023
Ilkka Roininen, puheenjohtaja
Vesa Luhta, sihteeri