Muistutus Mellanaavan jä­te­ve­den­puh­dis­ta­mon ym­pä­ris­tö­lu­pa­ha­ke­muk­ses­ta

ASIA

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston kuulutus 28.2.2024, PSAVI/14129/2022, Mellanaavan jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemus, Inari.

VAATIMUKSET

Hakemus tulee hylätä. Mikäli hanke on mahdollista muuttaa lainmukaiseksi, on hakijalla mahdollisuus panna hakemus uudelleen vireille.

PERUSTELUT

Vesienhoidon ympäristötavoitteet

Vesipuitedirektiivin (2000/60/EY) mukaan jäsenvaltioiden on saavutettava kaikkien pinta- ja pohjavesien hyvä ekologinen ja kemiallinen tila vuoteen 2015 mennessä. Suomi on siirtänyt direktiivin sallimalla tavalla hyvän tilan saavuttamisen ajankohtaa vuoteen 2027. Suomen on siis varmistuttava siitä, että hyvä tila tullaan saavuttamaan vuoteen 2027 kaikissa vesimuodostumissa. Hyvän tilan saavuttaminen edellyttää, että vesimuodostumien tilaa parannetaan hoitotoimenpiteillä, tarkastellaan olemassa olevia lupia ja ei myönnetä sellaisia lupia, jotka voivat estää hyvän tilan saavuttamisen.

Euroopan Unionin tuomioistuimen niin sanotussa Weser päätöksessä todetaan, että jäsenvaltioilla on, jollei poikkeusta sovelleta, velvollisuus evätä lupa tietyltä hankkeelta, jos se voi aiheuttaa pintavesimuodostuman tilan huononemisen tai jos se vaarantaa pintavesien hyvän tilan ja hyvän kemiallisen tilan saavuttamisen kyseisessä direktiivissä säädettynä ajankohtana (C-461/13).

Jätevedenpuhdistamon jätevedet kattavat 69 % Akujoen kokonaistypestä ja 11 % kokonaisfosforista. Kokonaistypen määrä on niin suuri, että Akujoen alaosalla typestä on jopa ylitarjontaa, jonka vuoksi alaosa on fosforirajoitteinen. Pohjois-Suomen ELY-keskus on todennut, että Akujoella hyvän tilan saavuttamiseksi on arvioitu vähennystarve yli 50 % nykyisestä kokonaiskuormituksesta. Typen osalta puhdistamon aiheuttamaa typpikuormitusta tulisi vähentää noin 60 %, jotta hyvän tilan tavoite saavutettaisiin.

Toisin sanoen, mikäli hakemus hylätään tai riittävät päästövähennykset tehdään, hyvän tilan tavoite saavutetaan Akujoessa.

Mikäli hakemus hyväksytään niin, että hanke estää Akujoen hyvän tilan tavoitteen saavuttamisen, on päätös vesipuitedirektiivin 4(1) vastainen.

Vesienhoitosuunnitelmassa Akujoen tilatavoite on alennettu hyvästä tyydyttävään ekologiseen tilaan. Vesipuitedirektiivin artiklan 4(5) mukaan jäsenvaltio voi asettaa vesimuodostumalle lievempiä tilatavoitteita, mikäli direktiivissä säädetyt ehdot täyttyvät. Alennettuun tilatavoitteeseen (tyydyttävä) ei tulla pääsemään kokonaistypen vuoksi. Muistuttaja huomauttaa, että ympäristönsuojelulain 51 §:n mukaan vesienhoitosuunnitelma on huomioonotettava.

Akujoen ympäristötavoitetta on lievennetty vesienhoitolain (1299/2004) 24 §:n perusteella (Tenon-Näätämöjoen-Paatsjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosille 2022–2027, s. 87). Hankkeella ei ole kuitenkaan vesienhoitolain 23 §:n edellytysten mukaan myönnettyä poikkeamista.

Weser-päätöksen ja KHO 2019:166 ratkaisun mukaisesti jäsenvaltioilla on, jollei poikkeusta sovelleta, velvollisuus evätä lupa tietyltä hankkeelta, jos se voi aiheuttaa pintavesimuodostuman tilan huononemisen tai jos se vaarantaa pintavesien hyvän tilan.

Hakijan esittämällä tavalla toteutettu hanke estää pintaveden hyvän tilan saavuttamisen. Pohjois-Suomen ELY-keskuksen tulee vaatia hakijalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöä sekä hankkeen suunnittelua niin, että vesipuitedirektiivin mukaisesti hyvän tilan tavoitteen saavuttaminen on mahdollista vuoteen 2027 mennessä. Suunnittelussa tulee huomioida se, että hyvän tilan tavoitteen saavuttamista ei jatkossa estetä.

Lisäksi tilatavoitteet on tarkistettava vesipuitedirektiivin artiklan 4(5) alakohdan d mukaisesti joka kuudes vuosi.

Ympäristöluvan myöntämisen edellytykset

Ympäristönsuojelulain 11 §:n 1 momentin mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, että toiminnasta ei aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja pilaantuminen voidaan ehkäistä. Pykälän 2 momentin mukaan sijoituspaikan soveltuvuutta on arvioitava muun muassa pilaantumisherkkyyden ja toiminnan keston perusteella.

Hakemuksen keskimääräisen enimmäisjuoksutuksen mukaan (1234 m3/vrk) fosforia päästettäisiin jäteveden mukana vesistöön 0,617 kg/vrk. (Vuodessa fosforin määrä olisi 224 kg.) Tähän asti fosforipäästöt ovat olleet 0,16 kg/vrk eli paljon hankkeessa esitettyä pienemmät. Halutaanko fosforin määrää lisätä vesistöön?

Hakija esittää, että ammonium- tai kokonaistypelle ei aseteta raja-arvoja, koska tehostetullakaan poistolla tilaa ei saada parannettua. Hakijan esitys on perusteeton. Ympäristönsuojelulain 53 §:n ja jätelain 8 §:n mukaan hakijan on parhaan käyttökelpoisen tekniikan avulla pyrittävä vähentämään syntyvän jätteen määrää kaikilla tavoin, vaikka se ei hakijan mielestä kohentaisikaan vesistön tilaa yksinään.

Vesienhoitosuunnitelman mukaan Akujoen ekologinen tila on vuoden 2019 luokittelussa fysikaalis-kemiallisen vedenlaadun perusteella välttävä. Kokonaisfosforipitoisuus 54 μg/l ilmentää tyydyttävää ja kokonaistyppipitoisuus 2051 μg/l huonoa tilaa. Jätevedet vaikuttavat Akujoen veden laatuun hyvin voimakkaasti ja ajoittain merkittävä osa joen virtaamasta on käsiteltyä jätevettä.

Vaasan hallinto-oikeus kumosi 20.9.2005 antamallaan päätöksellään nro 05/0304/3 Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen nro 109/03/1 osittain ja totesi, että Ivalojoen johtamisvaihtoehto aiheuttaisi YSL 3 §:ssä tarkoitettua ympäristön pilaamisen vaaraa, koska jätevesistä voisi aiheutua jokeen kudulle nouseville kalakannoille haittaa.

Nykyisellä kuormitustasolla se ei voi saavuttaa hyvää ekologista tilaa, mutta Akujoen ulkopuolellakaan ei ole sosiaalisesti eikä ekologisesti kestäviä vaihtoehtoja jätevesien purkupaikaksi.

Ympäristönsuojelulain 49 §:ssä säädetään luvan myöntämisen edellytyksistä. Pykälän mukaan ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, että hankkeesta ei aiheudu esimerkiksi merkittävää terveyshaittaa, haittaa luonnolle ja sen toiminnoille, luonnonarvojen käyttämisen estymistä tai ympäristön yleisen viihtyisyyden vähentymistä.

Virallisesti on todettu, että Akujoki on Inarinlapin ainoa huonossa tilassa oleva joki. Rantojen limoittuminen ja rehevöityminen näkyy kauas Jokisuunselälle ja Ivalojokisuiston Natura-alueelle. Tästä syystä on tehtävä suiston Natura-arviointi em. alueelle kuormituksen lisäännyttyä voimakkaasti. (vuonna 2018 on Mellanaavan testiradan laajennuksen yhteydessä valmistunut Natura-arviointi, vaikka vaikutukset olivat huomattavasti pienemmät)

Paras käyttökelpoinen tekniikka

Hakijan tekemässä typenpoistoselvityksessä esitetään ratkaisua, jossa typpeä vähennettäisiin vähintään 70 %. Todettakoon, että tämä on vain valtioneuvoston asetuksen yhdyskuntajätevesistä (888/2006) mukainen minimivaatimus. Samassa selvityksessä esitetään kokonaistypen poiston ja pitoisuuden arvoja vuosilta 2018-2022. Taulukoista voidaan havaita, että laitos ei ole toiminut yhdyskuntajätevesiasetuksen mukaisesti. Edellä mainitulla ajanjaksolla kokonaistypenpoisto on ollut alle 70 % sekä kokonaistyppikuormitus vesistöön on ollut yli 60 mg/l, kun yhdyskuntajätevesiasetuksen mukaan suurin pitoisuus voi olla enintään
10-15 mg/l, riippuen laitoksen koosta.

Hakija on aikaisemmissa hakemuksissaan todennut hankkeen olevan parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista, joka on todennäköisesti myös vaikuttanut vesienhoitosuunnitelman tilatavoitteen lieventämiseen. Nyt käsitellyssä hakemuksessa typen poistoa ollaan kuitenkin tehostamassa lain vaatimiin rajoihin. Muistuttaja siten huomauttaa, että hankkeen parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta tulee tehdä asiallinen selvitys, jotta vesistön pilaantumista ja sille aiheutunutta haittaa voidaan vähentää mahdollisimman tehokkaasti.

Aiemmassa päätöksessä (2019) avi totesi, että tekniikkaa on: “Lietteiden käsittely kompostoimalla ei nykyisellään täytä parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimuksia Mellanaavan jätevedenpuhdistamolla.”

Heikentääkö/onko toiminta heikentänyt Natura-alueen luonnonarvoja merkittävästi?

-> luonnonarvot löytyvät:
https://www.ymparisto.fi/fi/luonto-vesistot-ja-meri/luonnon-monimuotoisuus/suojelu-ennallistaminen-ja-luonnonhoito/natura-2000-alueet/ivalojokisuisto
-> alueen arvokkaat luontoarvot löytyvät Ely-keskuksen julkaisusta 23.2.2023 (Natura-alueen luontokuvaus).
– + Ivalojoen suiston suot kuuluvat soidensuojeluohjelmaan (SSO).

Muuta
– Kalatalousmaksu 400 euroa kuulostaa vitsiltä.
– Allekirjoittajat varaavat mahdollisuuden täydentää muistutustaan.

 

VAKUUDEKSI
IVALOSSA 4.4.2024

INARIN LUONNONYSTÄVÄT RY., Ilkka Roininen, Puheenjohtaja

KOPPELON KYLÄYHDISTYS, Katri Kittilä, Puheenjohtaja

AS. OY INARIN PORTTI, Johanna Jalkanen, Puheenjohtaja

Aki Romakkaniemi