ISLYn lausuntoja keväällä 2022

Itä-Savon luonnonsuojeluyhdistys ry on maalis-huhtikuussa 2022 esittänyt mielipiteensä Rantasalmella sijaitsevan Kaarnetsaaren laiturihankkeesta Itä-Suomen aluehallintovirastolle sekä kommentoinut Savonlinnan kaupungin kestävän kehityksen ohjelmaluonnosta seuraavasti:

 

Kaarnetsaaren laituriasia (9.3.2022)

Laiturin pysyttäminen ja jatkaminen Haukiveden Kaarnetsaaren edustalla sekä valmistelulupa, Rantasalmi: https://ylupa.avi.fi/fi-FI/asia/2022348

 

Viite: ISAVI/5134/2021 Vesilain mukaisesta lupahakemuksesta, jonka hakijana on vuokralainen Lomakylä Järvisydän Oy, saaren omistaja on Savonlinnan seurakunta

Asia: Laiturin pysyttäminen ja jatkaminen Haukiveden Kaarnetsaaren edustalla sekä valmistelulupa, Rantasalmi, Kiinteistö: 681-421-14-89, Pappilanjoki, Kaarnetsaari

 

Mielipide:

Hakemuksen sivulla 11 hakija kirjoittaa: ”Kaarnetsaari ei kuulu kuitenkaan kansallispuiston alueeseen”.

Tärkeää on huomata, että maa- ja metsätalousministeriössä Kaarnetsaari oli merkitty jo vuonna 1981 Linnansaaren kansallispuiston laajennusalueeksi. Vuonna 1998 Kaarnetsaari sisällytettiin Natura 2000 -alueeseen ”FI050001 Linnansaari luonnonsuojelualueeksi” perustettavana osana. Näistä syistä johtuen Kaarnetsaaren suojelustatus on tavallista voimakkaampi. Lisäksi ELY:n asiantuntijoiden 25.5.2021 tekemän tutkimuksen mukaan saari on luontoarvoiltaan hyvin merkittävä. ELY-keskus on jättänyt Savonlinnan seurakunnalle 28.5.2021 ostotarjouksen Kaarnetsaaren luonnonmukaisesta eli rakentamattomasta osasta 13,3 ha. Ostotarjouksessa sanotaan, että kaupan tapahduttua se osa saarta tulisi siirtymään Linnansaaren kansallispuiston osaksi.

Huomioitava on myös, että Saimaan norppasaaristoa on haettu luonnonperintökohteeksi Unescon maailmanperintöluetteloon. Sen toteutuessa Kaarnetsaarikin jäisi alueen sisälle.

Hakemuksessa luvussa 8 ”Arvio hankkeen vaikutuksista” perustelut eivät ole riittäviä. Vaikutuksien arvioijaa ei mainita eikä hakemuksessa käy ilmi, miten on tutkittu hankkeen vaikutukset veden laatuun ja virtausoloihin, kalakantoihin ja kalastukseen sekä Kaarnetsaaren luontoon ja sen suojeluun.

 

Hakemuksen luvussa 9 ”Arvio hankkeesta saatavista hyödyistä ja siitä aiheutuvista vahingoista” ei käy ilmi, miten on arvioitu, ettei hankkeesta aiheudu yleistä edunmenetystä tai korvattavia haittoja.  Siitä ei myöskään käy ilmi, miten on arvioitu ja päätelty, ettei hanke aiheuta haittoja Kaarnetsaaren merkittäville luontoarvoille.

 

Hakemuksen mukaan Kaarnetsaareen rakennettaisiin massiivinen laivalaituriyhdistelmä, joka mahdollisesti ohjaisi nykyistä paljon suuremmat ihmisjoukot Kaarnetsaareen. Jatkossa tulisi suurempi mahdollisuus saaren luonnon vahingoittumiseen. Herkät luontoalueet eivät kestä jatkuvaa rasitusta. Tallaamisen seurauksena kasvillisuus katoaa, polut levenevät ja uusia polkujakin saattaa syntyä. Ympäristö ja lajisto muuttuvat, eikä luonto välttämättä palaudu ennalleen, vaikka kävijäpaine hellittäisikin.

 

 

Kommentit kestävän kehityksen ohjelmaluonnokseen (6.4.2022)

 

Savonlinnan kaupungin kestävän kehityksen ohjelma helmikuu 2022: https://www.savonlinna.fi/wp-content/uploads/2022/02/kestavan-kehityksen-ohjelmaluonnos.pdf

 

Itä-Savon luonnonsuojeluyhdistys on tutustunut Savonlinnan kestävän kehityksen ohjelmaan. Keskitymme kommenteissa toimialaamme lähinnä oleviin ohjelmaosioihin.

 

Vesistöt

Vesistöjen nykytila on selvitetty varsin kattavasti. Mittaustuloksia ja niistä johdettua tutkimustietoa sekä sitoutumista vaadittaviin toimenpiteisiin tarvitaan jatkossa nykyistä enemmän. Tavoitteen mittareihin olisi lisättävä pohjaveden tila.

Tärkeimmät vesistöjen kuormituslähteet on lueteltu niin ikään selkeästi. Toivottavasti maininta maa- ja metsätalouden osuudesta säilyy myös lopullisessa versiossa.

Rehevöityneiden vesistöjen tilan parantaminen vaatii aikaa ja on kallista, kuten juuri Puruvedellä on saatu nähdä, joten tehokkainta on keskittyä haittojen ennaltaehkäisyyn.

Ohjelmassa mainitaan myös rantojen täyttöjen ja ruoppausten vähentäminen, vaikka esim. Savonniemen kaavaluonnokseen sisältyy huomattava vesistön täyttö.

 

Monimuotoisuus

Ekologisen kompensaation käyttöönotto kaavoituksessa tulisi poistaa. Sitä ei voi katsoa monimuotoisuutta turvaavaksi toimenpiteeksi, vaan se tarjoaisi helpon tien päästä tuhoamaan arvokkaita luontokohteita.

Toisessa kappaleessa mainittu viherinfran lisääminen on kannatettava tavoite. Kuitenkin kaupunkialueelta kaadetaan puita jatkuvasti ja viheralueita kaavoitetaan rakennuskäyttöön.

Etelä-Savon metsäohjelmasta on lainattu maininta ”hyvin hoidetuista ja monimuotoisista metsistä”.  Kuitenkin juuri nykymuotoinen tehometsätalous on suurin uhka metsien monimuotoisuudelle.

Energia-osiossa puhutaan sitoutumisesta uusiutuviin energiamuotoihin, mikä Etelä-Savossa tarkoittaa huomattavaa puun energiakäytön lisäämistä. Tämä huonontaa metsien monimuotoisuutta entisestään ja vaatii suojeltujen alueiden lisäämistä.

Luonnon monimuotoisuudesta huolehtiminen tulisi huomioida myös puistojen ja puistometsien hoidossa.

 

Liikenne

Tavoite kävellen tai pyöräillen tapahtuvan liikkumisen edistämiseen on kannatettava. Joukkoliikenteen lisääminen pienellä paikkakunnalla on haastavaa, kuitenkin esim. Tanhuvaaran tulisi olla tavoitettavissa muutenkin kuin henkilöautolla.

 

Ilmastonmuutos

Kuten ohjelmassa todetaan, kuntien rooli ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä on tärkeä. Osiossa mainitut toimenpiteet ovat oikeita, hiilinielujen lisäämisen ohella tulisi mainita myös sidotun hiilen varastointi.

 

 

Itä-Savon luonnonsuojeluyhdistys ry:n hallituksen puolesta:

Timo Luostarinen, puheenjohtaja                     Tiina Pulkkinen, sihteeri