Millainen on Porvoonkorpi?
Porvoonkorpi sisältää hyvin monimuotoista metsäluontoa. Siellä on havu-, lehti- ja sekametsiä, korpia ja kuivan maan kangasmetsiä, reheviä kuusikoita, karuja monisatavuotiaita kalliomänniköitä ja havisevia haavikoita, tervaleppäkorpia ja rantojen tulvametsiä…

KUVAAJA: Mauri Leivo
Laajan metsätyyppikirjon ansiosta Porvoonkorvessa elää monipuolinen lajisto, joukossaan lukuisia uhanalaisia lajeja, kuten vaikkapa linnuista valkoselkätikka (kuvassa alla), hömö- ja töyhtötiainen, varpuspöllö sekä pyy. Porvoonkorvessa tehdyissä linnustoselvityksissä alueelta on löydetty jopa parikymmentä uhanalaista tai silmälläpidettävää Punaisen kirjan lajia.

KUVAAJA: Mauri Leivo
Porvoonkorvesta iso osa on melko nuorta (40–50 v) tai keski-ikäistä (60–80 v) talouskäytössä ollutta tai olevaa metsää, mutta siellä on monin paikoin myös luonnonsuojelullisesti hyvin arvokkaita alueita. Tällaisia metsiä löytyy eri puolilta Porvoonkorpea, ja niissä eteläsuomainen metsäluonto näyttäytyy komeimmillaan vanhoine ylispuineen, keloineen, lahopökkelöineen, kilpikaarnamäntyineen. Osa näistä Porvoonkorven helmistä on jo suojelualueina, osasta on perustettu äskettäin METSO-alue, ja osa täyttää METSO-kriteerit eli ne voidaan tulevaisuudessa liittää METSO-ohjelmaan.

KUVAAJA: Mauri Leivo
Vaikka nuorempi metsä voi olla monimuotoisuudeltaan ja lajistoltaan paikoin melko vaatimatontakin, 50 tai 100 vuoden kuluttua tilanne on aivan toinen. Silloin näemme niiden paikalla vanhaa, monimuotoista, jopa aarnimaista metsää, jossa kaikenlainen elämä kukoistaa ja josta on muodostunut koti suurelle joukolle harvinaisia ja uhanalaisia metsälajeja.
Me luontojärjestöt haluamme ajatella pitkällä tähtäimellä. Turvaamalla nyt varttuvan metsän säilyminen esim. METSO-ohjelman avulla, tulevat sukupolvet näkevät samalla paikalla ennen pitkää komean vanhan ikimetsän.
Muita tärkeitä, laajempia metsäalueita Porvoon kaupunki omistaa muun muassa Virvikissä. Myös niiden luontoarvot ovat monin osin merkittävät, ja niissäkin esiintyy luonnontilaista metsää sekä uhanalaisia lajeja. Ne sijaitsevat riittävän lähellä edellä mainittuja Porvoonkorven ydinalueita kuuluakseen samaan suureen metsäkokonaisuuteen lisäten siten tämän arvoa entisestään.


KUVAAJA: Manki Perukangas
Noin 200-300 metriä Humlan majalta länteen on pieni suopainanne (ylempi kuva). Reitin varrella on myös pienialaista tervaleppäkorpea. Alempi kuva esittää näkymää Humlan majalta Holkenin suuntaan. Reitin varrella maasto on vaihtelevaa suosta tällaiseen kuivaan kangasmetsään.