Kuntalaisaloite 23.11.2022: Mal­lin­kais­ten­jär­ven itäpuolisen Saparoniemen alueen hak­kuusuun­ni­tel­maa ei tule toteuttaa!

Janakkalan kunnanhallitus ja kunnanvaltuusto sekä tekninen lautakunta

Janakkalan Luonto ja Ympäristö ry (myöh. JLY) oli tyrmistynyt kuultuaan Janakkalan kunnan päättäjien tehneen päätöksen kunnan luonnonsuojelullisesti ja luontoarvoiltaan arvokkaimman alueen eli Mallinkaistenjärven itäpuolisen Saparoniemen alueen hakkuusuunnitelmista. Puukaupat on jo tehty salassa kuntalaisilta, mutta ne täytyy  JLY:n mielestä pystyä perumaan ja keskittää kunnan hakkuut omistamissaan metsissä niille tarkoitetuille MT-alueille.

Seuraavassa lyhyesti muutamia selkeitä syitä miksi Mallinkaisten Saparonniemen metsiä ei saa hakata ollenkaan vaan keskittyä sen suojeluun luonnonsuojelualueena rauhoittamalla se luonnonsuojelulain nojalla:

1. Alue on Janakkalan kunnan itse tilaamien ja maksamien Metso-inventointien (Toiminimi Timo Metsänen) mukaan Janakkalan kunnan suojeluarvoiltaan arvokkain metsäalue, joka täyttää kaikki kriteerit alueen luonnonsuojelulain mukaiseen suojeluun. Lisäksi alueella on teetetty mm. kesällä 2022 lepakkoselvityksiä sekä muita luontoarvoselvityksiä (liitteinä), jotka tukevat alueen suojelua.
2. Mallinkaistenjärven itäpuolinen kunnan omistama alue on kaikissa vahvistetuissa kaavoissa osoitettu virkistys- ja retkeilyalueeksi (VL ja VR) eli sitä ei ole osoitettu kaavallisesti ensisijaisesti maa- ja metsätalouskäyttöön (MT) eli sen metsäalueiden käsittelyssä ja hakkuusuunnitelmissa sekä asemakaavoituksessa tulisi tämä ottaa ihan maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaan huomioon.
3. Viime vuosina (2019-2022) on käynyt selväksi kuinka tärkeäksi Janakkalan kuntalaiset kokevat retkeilyyn ja luontoelämyksiin soveltuvat lähimetsät ja virkistysmetsät, jotka soveltuvat marjastukseen, sienestykseen, retkeilyyn ja luonnossa viihtymiseen. Näiden metsien säilyttäminen kunnassa on vahva positiivinen kannuste mm. muuttoon kuntaan muualta Etelä-Suomesta, joka viimeaikaisissa selvityksissä kuntaan muuttaneiden keskuudessa on tullut selvästi ilmi kunnan voimavarana. Tätä positiivista muuttokehitystä ei saisi katkaista hakkaamalla kunnan omistamat metsät raiskioiksi, vaan säästämällä ne kaikkien kuntalaisten virkistyskäytössä.
4. Jos kunta haluaa rahaa eli taloudellista hyötyä omistamistaan metsistä niin nykyaikana se voidaan tehdä myös rauhoittamalla arvokkaimmat metsäalueet luonnonsuojelulain nojalla. Rahaa kunnan talouteen saadaan myös sitä kautta. On olemassa Valtion rahoittama Metso-ohjelma sekä Luonnonperintösäätiön ja Ikimetsän ystävien tekemät ostot suojeluun nimenomaan metsien osalta. Myymällä luonnonsuojelullisesti ja luontoarvoiltaan arvokkaimmat metsälohkonsa luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettavaksi kunta saisi niistä saman rahallisen hyödyn kuin myymällä ne jollekin metsäyhtiölle hakattavaksi. Tämän takaa mm. myyntitulosta saatava veroetu suhteessa suojeluun / hakkuuseen myytämän metsätulon verotuksessa sekä se, että suojeluun myytävän metsä kuutioissa lasketaan korvattaviksi kuutioiksi myös vioittuneet ja osin lahonneet puut, toisin kuin metsäyhtiön kaupoissa.
5. Janakkalan kunnan metsät ovat kuntalaisten yhteisiä metsiä. Metsäsuunnitelmia tehdessään kunnassa tulisi ottaa huomioon myös tulevat sukupolvet ja lapset. Mennyttä metsää ei saa takaisin. Luonnon oman historian hävittäminen ja luonnonmetsien menettäminen sekä alueellinen metsän lahopuujatkumon katkeaminen ovat pala Janakkalan luonnon historiaa, joka hakkuissa katoaa. Metsien käyttöä suunniteltaessa ei saa unohtaa, että tänä vuonna tehdyn valtakunnallisen tutkimuksen mukaan 64 % suomalaisista suojelisi välittömästi kaikki luonnonmetsät ja samaa kehottavat tutkijat monimuotoisen luonnon ja samalla myös oman tulevaisuutemme turvaajaksi. Lisäksi 63 % suomalaisista toivoisi luonnonmetsää olevan alle 10 km säteellä kodistaan. Tämä tarkoittaa sitä, että kuntametsistä tulisi pitää erityisen hyvää huolta-suojelemalla ne. (Lue lisää: https://www.sll.fi/2022/02/17/64-prosenttia-suomalaisista-suojelisi-luonnonmetsat-viipymatta-ymparistojarjestojen-metsakyselyn-tulokset-tukevat-tutkijoiden-viestia/)
6. Kunnan tulisi nopeasti teettää uusi metsäsuunnitelma omistamiensa metsien käytöstä kunnan hyvinvoinnin takaamiseksi niin taloudellisesti kuin kunnan houkuttelevuuden osalta. 15 vuotta vanha metsäsuunnitelma kaipaa pikaista uudistamista ja tuomista nykyajan ja -lain velvoitteisiin ja tarpeisiin.
7. Metsien hiilinielut ovat Suomesta katoamassa nykyisillä valtakunnallisilla hakkuutasoilla (n. 75 miljoonaa kuutiometriä vuodessa). Suomen metsät muuttuvat hiilinieluista hiiltä tuottaviksi hakkuuaukioiksi. Varsinkin jos nykyinen metsäteollisuuden tuoma puumäärä Venäjältä (n. 15 miljoonaa kuutiota) yritetään repiä irti vajaakasvuisista Suomen metsistä. EU tulee aivan lähivuosina asettamaan metsänkäsittelylle eri jäsenmaissaan selviä rajoituksia metsänhakkuiden osalta ja tämä tulee koskemaan kaikkia metsänomistajia, myös kuntia. Eli tietty metsien hiilinielutavoite tullaan asettamaan ja nyt olisi oikea hetki kunnan osalta reagoida siihen, kun olisi vielä mahdollisuus eli säästetään ne kunnan omistamat metsät hakkuilta, joilla on merkitystä hiilinielun osalta! Se olisi viisasta varautumista kunnan osalta tulevaisuuteen.
8. Tämä edellä selvitetty reagointi kunnan omistamien metsien käsittelyyn ja toivomus suojelumyönteisyydelle kunnalta koskee muitakin arvokkaita kunnan omistamia metsäalueita kuin Saparonniemeä ja JLY lupautuu tekemään asiantuntijaverkostonsa avulla ilmaisia luontoarvoselvityksiä suojelunarvoisilla metsälohkoilla, jos kunta niin haluaa. Muutoinkin JLY toivoo, että kunta käyttäisi enemmän ulkopuolisia luontoalan ammattilaisia arvioidessaan omistuksessaan olevien metsien luontoarvoja. Se voisi osoittautua jopa taloudellisesti arvokkaaksi kunnalle.

Kuntalaisaloitteen tekijä:

Janakkalan Luonto ja Ympäristö ry

Johanna Sahila, puheenjotaja