Mielipide 16.6.2020: Janakkalan Mallinkaistenjärven ranta-asemakaava/kaavaluonnos
Janakkalan Mallinkaistenjärven ranta-asemakaava/kaavaluonnos 16.6.2020
KAAVA-HANKKEEN SUHDE YLEMPIIN VOIMASSA OLEVIIN KAAVOIHIN
Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) yleisiin pääperiaatteisiin kuuluu, että vahvistetulla maakuntakaavalla ohjataan kuntien yleiskaavoitusta ja taas yleiskaava ohjaa kunnassa mahdollisesti myöhemmin tehtäviä asemakaavahankkeita. Nyt Janakkalan kunnan päättäjät ja kunnan kaavoitusmonopoli ovat taas poikenneet tästä MRL:n hengestä ja lähteneet laatimaan Mallinkaistenjärvelle ranta-asemakaavaa yleisesti hyväksytyn ja vahvistetun maakuntakaavan sekä voimassa olevan Janakkalan itäisen rantayleiskaavan vastaisesti.
Mallinkaistenjärven itäpuolinen kunnan omistama Välskärinmaan tila on vahvistetussa maakuntakaavojen yhdistelmässä (vahvistettu YM/24.5.2016) osoitettu yhteiseksi retkeilyalueeksi (VR90). Se on siis maakunnallisesti arvokas virkistys- ja retkeilyalue, jonka kautta rantaa seuraillen kulkee kaavassakin osoitettu ulkoilureitti. Myös uudessa maakuntakaava 2040 ehdotuksessa (12.9.2019) alue on merkitty virkistys-, retkeily- ja ulkoilualueeksi (V887). Sen kaavamääräyksissä todetaan, että V-merkinnällä merkityt alueet ovat maakunnallisesti ja osin valtakunnallisesti arvokkaita vapaa-ajan, retkeilyn ja luontomatkailun alueita sekä pidempien viherväylien kannalta tärkeitä alueita. Alueet ovat tarkoitettu yleiseen virkistykseen ja ulkoiluun. Alueille on sallittua vain yleistä ulkoilua ja urheilua palveleva rakentaminen.
Myös Janakkalan kunnan vahvistetussa oikeusvaikutteisessa Itäisessä rantayleiskaavassa (2003) alue on osoitettu virkistysalueeksi (VR). Tämän yleiskaavatyön yhteydessä kuntalaiset ottivat järjestetyissä tilaisuuksissa voimakkaasti kantaa alueen virkistyskäytön osalta ja silloin myös kunnan päättäjät tälle kannalle päätyivät.
Lisäksi sen lisäksi, että tämä ranta-asemakaavan laatiminen on voimassa olevaa ylempää kaavoitusta vastaan, se on myös erittäin kovasti ristiriidassa vasta 1.4.2018 hyväksyttyjen valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) kanssa, joiden mukaan kuntien on huolehdittava virkistyskäyttöön soveltuvien alueiden riittävyydestä sekä laajemman viheralueverkoston jatkuvuudesta.
Ei siis ole mitään MRL:n mukaista kaavallista tarvetta lähteä näitä jo tehtyjä päätöksiä alueen käyttötarkoituksesta muuttamaan!
ASEMAKAAVAHANKKEEN MITOITUKSEN PERUSTEET
Mallinkaistenjärven ranta-asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS 30.8.2018) mukaan asemakaavan suunnittelun lähtökohdaksi oli otettu n. 20 omarantaisen lomakiinteistön rakentamista nyt kyseessä olevalle suunnittelualueelle. Mallinkaistenjärven vahvistetun rantayleiskaavan mukaan järven rakentamistehokkuus on 9,10 rakennuspaikkaa/rantaviivakilometri kun muun itäisen rantayleiskaavan tehokkuus on tästä puolet eli 5 rakennuspaikkaa/rv-km. Osayleiskaavaselostuksen (2003) mukaan mitoitus Mallinkaistenjärvellä on huomattavan suuri. Ranta-asemakaavan osallistumis – ja arviointisuunnitelmassakin lisäksi jo myönnetään, että käytännössä järvellä toteutunut mitoitus ylittää jo nyt järven suunnitteluperiaatteen mukaisen mitoitusarvon johtuen alueella olleista vanhoista ennen yleiskaavaa toteutuneista lomarakennuksista.
Tästä huolimatta nyt nähtävillä olevassa kaavaluonnoksessa esitetään 16 uutta rakennuspaikkaa. Kaavaselostuksessa perustellaan uusia rakennuspaikkoja sillä, että osayleiskaavassa v. 2003 kunnan omistama maa jäi ilman rakennuspaikkoja, joita maanomistuksen pinta-ala huomioon ottaen olisi pitänyt olla 29 kpl. Maanomistajien tasapuoliseen kohteluun perustuvaa pinta-alaan sidottua ns. perusrakennusoikeuden laskentamallia ei sovelleta kunnan tai muun julkisyhteisön maihin, ei varsinkaan, kun on kyse rantarakentamisesta. Mallinkaistenjärven kokonaismitoituksessa jo olemassa olevien mökkien määrä on reilusti yli 200. Paljon enemmän kuin mitä rantayleiskaavan mitoituksessa aikanaan huomioitiin koska siitä jäi pois ennen vuotta 1959 rakennetut mökit.
Janakkalan Luonto ja Ympäristö ry:n mukaan nyt asemakaavoitettavat 16 uutta omarantaista lomakiinteistöä aiheuttaisivat kohtalokkaan muutoksen jo nyt ylitiheästi rakennetulle Mallinkaisten järvelle. Veden laatu tulisi heikkenemään nopeasti, järvi rehevöityisi ja järven virkistyskäyttöarvot tulisivat vähenemään huomattavasti.
ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYKSET JA LUONTOARVOJEN HUOMIOIMINEN
Ranta-asemakaavan laatimisen luontoselvitykset koko kaava-alueelle perustuvat pitkälti 21 vuotta sitten (1999) tehtyihin kolmeen jo silloin rajalliseen luontoselvitykseen rantayleiskaavaan liittyen. Tämä ei täytä MRL.n vaatimuksia, varsinkin kun kyseessä on yleiskaavaa tarkempi kaavahanke, jonka mukaan pitäisi pystyä arvioimaan kaavan vaikutuksia luontoon myös rakennettavien tonttien ja niiden rantavyöhykkeen lajiston osalta.
Kaavahanketta varten teetettiin kaksi tuoreempaa luontoarvoselvitystä (Luontoselvitys Metsänen/Timo Metsänen 2018, 2019) kaava-alueen suppealla pohjoisosalla Kahilahdesta pohjoiseen koskien vain 38 hehtaarin aluetta, jonne nyt kaavaehdotuksessa osoitettavat mökkitontit on sijoitettu (koko kaava-alueen laajuus 141 ha). Vuoden 2018 luontoselvitys keskittyi lähinnä liito-oravan sekä eri lepakkolajien esiintymiseen alueella ja selvitys tehtiin vasta heinäkuussa 2018 joka on väärä ajankohta oikeiden tulosten aikaan saamiseksi liito-oravan osalta. Oikea aika liito-oravaselvityksiin olisi maalis-huhtikuu. Selvityksessä kuitenkin löydettiin todisteita, että rantavyöhyke on EU:n luontodirektiivin liitteeseen IVa kuuluvan ja erityistä suojelua vaativan liito-oravan levähdys- ja lisääntymispaikka sekä rantavyöhykkeeltä todettiin useita pienialaisia Metso-ohjelmaan kelpaavia kohteita sekä yksi ls-lain mukaan suojeltava luontotyyppikohde.
Tästä huolimatta kunta teetti alueella mittavat rantarakentamista ”ennakoivat” metsähakkuut talvella 2018-2019, jotka tuhosivat alueen luonnonarvoja huomattavasti. Hakkuut olivat myös ls-lain vastaisia koska ne pitkälti tuhosivat liito-orava elinmahdollisuudet alueella. Hakkuut olivat täysin ylimitoitettuja alueelle ja tuhosivat osin inventoinneissa havaitut Metso-soveliaaksi todetut alueet. Myös kaavoittaja on tämän alueen raiskauksen tunnustanut kaavaehdotuksen sivulla 6. Toivottavasti hakkuista päättäneet kunnan viranhaltijat kantavat vastuunsa jatkossa mietittäessä alueen tulevaisuuden suunnittelua!
Toinen Janakkalan kunnan Luontoselvitys Metsäseltä tilaama selvitys (2019) koski samalla 38 hehtaarin alueella tarkennettuja inventointeja liito-oravan, viitasammakon ja lepakoiden esiintymisestä. Tässä inventoinnissa ”ennakoivista” hakkuista huolimatta alueelta edelleen löydettiin kaksi liito-oravan ydinalueeksi tulkittua aluetta Karkkuniemen ja Niemelänlahden pohjoisosan väliltä. Lisäksi lepakkoinventoinneissa todettiin 4-5 eri lepakkolajin esiintyminen alueella. Kaikki Suomessa tavattavat lepakkolajit ovat luonnonsuojelulain mukaan suojeltuja ja niiden lisääntymis- ja levähdysalueiden hävittäminen kiellettyä. Lähes kaikki todetut lepakkoesiintymät keskittyivät kaavoitettavan alueen rantametsiin eli rantarakentaminen tuhoaisi niiden esiintymät.
Kaavaselostuksessa todetaan sivulla 10 että ”suunnittelualueelta ei tunneta em. kohteiden lisäksi muita luonnonsuojelulain mukaisia suojeltavia luontotyyppejä” ja että ”suunnittelualueella tai sen lähistöllä ei sijaitse pohjavesialueita tai pohjaveden havaintoputkia”. Ei varmaankaan koska niitä ei ole tutkittu eikä pohjavesiputkia asennettu! Suunnitelmassakin suojelluksi mainittu lähde lähellä rantaa viittaa kuitenkin vahvasti siihen, että alueella on merkitystä pohjaveden tuotolle. Tämä asia tulisi myös muiden luontoselvitysten ohella tutkia ennen rakentamispäätöstä.
Janakkalan Luonto ja Ympäristö ry katsoo, että ennen kaavahankkeen jatkamista eteenpäin, on koko kaava-alueella tehtävä laadukkaat luontoarvoselvitykset niin kasviston, linnuston, liito-oravan, lepakoiden sekä rantavesien hyönteislajiston ja pohjavesiolosuhteiden osalta. 21 vuotta vanhat yleiskaavahankkeen aikaiset vähäiset luontoselvitykset tuloksineen eivät enää ole relevanttia aineistoa uuden ranta-asemakaavan laadintaan, varsinkin kun ranta-asemakaavaa varten tarkkuus tulee olla yleiskaavahanketta suurempi myös luontoarvojen inventoinneissa MRL:n määräysten mukaan. Janakkalan Luonto ja Ympäristö ry esittää, että nähtävillä oleva kaavahanke keskeytetään ja aloitetaan Välskärinmaan suunnittelu voimassa olevien kaavojen pohjalta virkistyksen, retkeilyreitistön ja luonnonsuojelun ehdoilla. Koko kaava-alueella on tehtävä laadukkaat luontoarvoselvitykset niin kasviston, linnuston, liito-oravan, lepakoiden sekä rantavesien hyönteislajiston ja pohjavesiolosuhteiden osalta. Uudet kattavat selvitykset koko alueelta mahdollistaisivat koko Välskärinmaan alueen jatkosuunnittelua ja kehittämistä.
ALUEEN TULEVAISUUDEN KÄYTTÖ JA SUUNNITTELU
Ennen kuin tässä ranta-asemakaavahankkeessa edetään kunnan päättäjien tulisi pysähtyä miettimään koko Välskärinmaan alueen jatkokäyttöä ja hyödyntämistä kuntalaisten kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Lyhyiden pikavoittojen tavoitteleminen myymällä muutama rantatontti ei vie kokonaisuutta eteenpäin.
Siksi Janakkalan Luonto ja Ympäristö ry toivoo, että nyt otetaan ns. tuumaustauko ja mietitään koko alueen jatkokäyttöä laajasti. Kevään koronavirus-epidemia oli hyvä esimerkki siitä, kuinka kuntalaiset kaipaavat lähivirkistysalueita ja luontopolkuja ja -reittejä. Tarve niille oli huutava kevään aikana. Mallinkaistenjärven itäpuolinen alue tarjoaisi esim. mainion kehittämismahdollisuuden yhdistää Lammin Evon vaellusreitit Hämeenlinnan-Lopen alueella kulkeviin jo olemassa oleviin retkireitteihin. Ja sehän maakuntakaavan vahvistama merkitys alueelle nimenomaan on. Kunnalla olisi nyt ns. ”tuhannen taalan paikka” kehittää ja ideoida alueen jatkosuunnittelua ja Janakkalan Luonto ja Ympäristö haluaisi olla siinä työssä mukana.
Janakkalan Luonto ja Ympäristö toivoo, että Janakkalan kunta luopuisi kokonaan tästä Mallinkaistenjärven itäpuolisen virkistysalueen ranta-asemakaavan laadinnasta ja mietittäisiin yhdessä kuntalaisten kanssa alueen parasta käyttötarkoitusta.
Turengissa 16.6.2020
JLY ry:n puolesta hallituksen jäsenet:
Johanna Sahila puheenjohtaja
Jarmo Kuitunen, varapuheenjohtaja
Ari Lehtinen, sihteeri
Elina Vikman, jäsen
Matti Häppölä, jäsen
Kristiina Jääskeläinen-Hurri, jäse
Johanna Salonen, jäsen