Vieraslajit

Vieraslajit, tulokaslajit ja haitalliset vieraslajit

Vieraslajeina pidetään sellaisia lajeja, jotka ovat levinneet alkuperäisiltä elinalueiltaan uudelle alueelle ihmisen mukana, joko tarkoituksella tai tahattomasti. Vieraslajien katsotaan olevan lajeja, jotka eivät muuten olisi pystyneet levittäytymään uudelle alueelle, eli luontainen leviämiseste on ylitetty ihmisen myötävaikutuksella. Vieraslajit voivat olla kasveja, eläimiä tai jotain muita eliöitä.

Uusia lajeja saapuu Suomeen myös omin avuin ilman ihmisen apua – näitä kutsutaan tulokaslajeiksi. Esimerkiksi vuonna 2019 Suomeen on saapunut tulokaslaji isokauris eli saksanhirvi.

Osa vieraslajeista on harmittomia ja ne saattavat myös hävitä nopeasti, jos ne eivät pysty sopeutumaan uuteen elinympäristöönsä. Osa vieraslajeista voi olla myös ihmiselle hyödyksi, kuten monet viljelykasvit.

Miksi kaikkia vieraslajeja ei kuitenkaan katsota suopeasti ja miksi esimerkiksi kauniista komealupiineista ja kurtturuususta halutaan eroon? Kun vieraslaji uhkaa alkuperäislajiston monimuotoisuutta tai siitä on vaaraa ihmisen terveydelle tai turvallisuudelle, puhutaan haitallisesta vieraslajista (Laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinasta 11§). Euroopan unioni on määritellyt yli 60 haitallista vieraslajia, jonka lisäksi Suomessa on määritelty vielä yli 20 kansalliseen vieraslajiluetteloon liitettyä haitallista vieraslajia, jotka eivät sisälly EU:n luetteloon.

Vieraslajitalkoot

Miksi vieraslajitalkoita järjestetään? Talkoissa halutaan poistaa nimenomaan haitalliseksi luokiteltuja vieraslajeja, koska ne ovat tehokkaita kilpailijoita ja siten esimerkiksi vievät muilta lajeilta tehokkaasti elintilaa. Näin lajistollinen monimuotoisuus pienenee, kun heikommat kilpailijat, kuten monet ketokukat eivät pääse kasvamaan.

Joensuun alueella JSLY ja asukasyhdistykset ovat keskittyneet erityisesti jättipalsamin kitkemiseen, sillä laji lisääntyy tehokkaasti, mutta on toisaalta myös helppo kitkeä. Heinävaaran alueella on myös torjuttu komealupiinia kesällä 2024. Jättipalsamitalkoita järjestetään Joensuun alueella myös kesällä 2025! Tiedotamme niistä myöhemmin.

Vinkkejä omatoimitalkoiluun

Voiko vieraslajeja poistaa myös itsenäisesti, ilman talkoisiin osallistumista? Toki voi! Tässä artikkelissa on käytännön vinkkejä jättipalsamin ja lupiinin omatoimiseen hävittämiseen. Allergia-, Iho- ja Astmaliiton ja WWF:n yhteistyönä julkaisemassa erinomaisessa vieraslajioppaassa on tietoa tarkemmin eri vieraslajien torjunnasta – suosittelemme lämpimästi tutustumaan siihen. Monia lajeja pystyy itsekin hävittämään, mutta ainakin vakavia palovammoja aiheuttavat jättiputket (Heracleum persicum -ryhmä) kannattaa jättää ammattilaiselle.

Eräs innokas omatoimitalkoilija Joensuusta kokosi vinkkejä talkoiluun omien kokemustensa pohjalta:

• Ota itsellesi sopivat työ- tai puutarhahanskat mukaan. Jättipalsamit (Impatiens glandulifera) liiskaantuvat, jos niihin tarttuu liian lujaa, ja lupiinien kukkavarsissa on melko kova kuori, johon jää toisinaan teräviä säleitä katketessa.

• Kuivalla säällä monilla paikoilla riittää lenkkarit, mutta ensimmäistä kertaa paikalla käydessä ja sateen jälkeen kannattaa valita kumisaappaat.

• Mukaan kannattaa ottaa useampi kassi, sillä todennäköisesti huomaat, että vieraslajia löytyy vähän kauempaakin vieraslajijätteen keräyspaikasta. Useammassa kassissa voi kuljettaa enemmän kasveja kerralla esim. polkupyörällä taluttaen tai ajaen. Näin itse kitkeminen tarvitsee keskeyttää harvemmin ja siihen ehtii tulla rutiinia.

• Jättipalsamille kelpaavat tukevat muovikassit, koska kasvit ovat pehmeitä kuin mikä. Ne myös litistyvät tiiviiksi, kosteaksi möllyksi. Valitse sellaiset kassit, joiden likaantuminen ei haittaa, sillä juurten mukana tulee multaa! Ota huomioon, että litistetyt kasvit painavat enemmän. Jos joudut kantamaan jättipalsamia täynnä olevaa muovikassia kahvoista pitäen keräyspaikalle tai ripustamaan pyörän sarvikkoon, voit varmuuden vuoksi laittaa sen vielä tukevan kestokassin sisään ja käyttää sen kestävämpiä kahvoja.

• Komealupiinit (Lupinus polyphyllus) sen sijaan lähtevät harvoin juurineen ilman apuvälineitä, joten niiden jäljiltä kassi pysyy puhtaampana. Lupiinin pitkät kukkavarret ovat kuitenkin niin jämäköitä, että ne saattavat tehdä reikiä muovikassiin. Siksi kesto-/kangaskassit ovat parempia niille.

• Tarakan kiinnitysläppää hyödyntämällä yksi kassi voi kulkea myös tarakalla, ja tyhjät kassit kulkevat sen välissä kätevästi.

• Yksi pitkiksi venähtäneiden kasvien pakkaustapa on kerätä nippu kasveja, taittaa ne keskeltä ja tunkea ne taitos edeltä kassiin.

• Mäki-/rinnekohteissa kitkettäessä on selälle helpompaa, jos itse on alamäen puolella.

• Lupiineja kitkiessä voit halutessasi keskittyä kukkavarsiin, mutta lehtiäkin vähentämällä lupiinien kasvuvoima heikkenee ja luonnonkasvit saavat enemmän tilaa ja valoa.

• Syrjäisemmissä paikoissa voi käyttää viikatetta tai raivausveistä omalla vastuulla, etenkin jos olet sopinut maanomistajan kanssa tästä työtavasta.

Talkoot ovat myös erinomainen hyötyliikunnan muoto, muista oikeanalaiset työasennot ja venyttely talkoilun jälkeen! Mukavia talkoohetkiä!

Lisätietoa tiedonjanoisille

Vieraslajit.fi – Usein kysyttyä. https://vieraslajit.fi/fi/content/usein-kysyttyj%C3%A4-kysymyksi%C3%A4

Kansallinen vieraslajistrategia. 2012. https://vieraslajit.fi/sites/default/files/Vieraslajistrategia_web.pdf

Laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta. Finlex. https://finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20151709

Valtioneuvoston asetus vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta. Finlex. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/20190704

WWF. Vieraslajit. https://wwf.fi/uhat/vieraslajit/