Mielipide koskien Valtatien 4 ja 9 muuttamista Haapalahti – Ruokosaari, asemakaavan muutosta sekä koko hanketta
Suomen luonnonsuojeluliiton Jyväskylän seudun yhdistyksen mielestä Vaajakoskelle suunniteltu nelostien uusi linjaus on ympäristölle haitallinen ja tarpeeton. Tämän hetken yhteiskunnan haasteita ovat ilmastokriisi ja luontokato ja niiden juurisyynä luonnonvarojen ylikulutus. Näiden torjumiseksi myös liikenteessä ja liikkumisessa tarvitaan muutoksia. Esimerkiksi moottoriajoneuvoliikenteen, erityisesti henkilöautoliikenteen ja raskaan liikenteen supistuminen merkittävästi nykyisestä on hyvin tarpeen. Siten aika on ajanut tämän tiehankkeen ohi.
Jyväskylän kaupungin ja Suomen valtion ei tule enää tehdä investointeja hankkeisiin, jotka eivät ole ekologisesti kestäviä ja kestävyysmurrosta edistäviä. Nykyinen liikennejärjestelmämme perustuu fossiilisten polttoaineiden polttamiseen, valtavaan materiaalien käyttöön sekä ihmisten fyysiseen passiivisuuteen, minkä jatkaminen “business as usual” -tavalla tässä maailmanajassa ei ole mitenkään perusteltavissa. Liikenteen sähköistäminen ei ole vastaus liikenteen aiheuttamiin ongelmiin mm. siksi, että energiankäyttöä on hillittävä nyt ja tulevaisuudessa, sähköistäminen ei lopeta ruuhkia, se uhkaa lisätä luonnonvarojen käyttöä sekä heikentää luonnon monimuotoisuutta esimerkiksi liikenneverkon lisärakentamisen ja lisääntyvän valosaasteen takia. Liikenteen nopeutumisen edesauttaminen antamalla lisää tilaa liikenteelle lisää liikennemääriä (ns. induced demand), lisää matkojen pidentämistä (kun nopeammin pääsee pidemmälle) ja näin pahentaa yhdyskuntarakenteen hajaantumista. Valtion taloudellisen tilanteen ollessa vahvasti negatiivinen, ei uusien teiden rakentaminen ole perusteltua vaan varat tulisi käyttää olemassa olevan tiestön kunnossapitoon.
Tien uutta linjausta perustellaan sujuvuudella ja turvallisuudella. Uskomme molempien paranevan pienemmin toimenpitein nykyisessä tielinjauksessa esimerkiksi kiertoliittymiä lisäämällä ja liikenteen määrää säätämällä valistuksella, ohjauksella, digitaalisilla palveluilla ja mahdollisesti ruuhkamaksuilla. Raskaan liikenteen toimivuutta voidaan parantaa ajoaikatauluja tarkastelemalla ja valitsemalla ajoajankohdat. Yhdistyksemme pohtii myös, onko hankkeen perusteluja ja suunnitelmia päivitetty vastaamaan tämän hetken tilannetta sekä vaatimuksia liikenteen määrien vähentämiselle. Esim. miten jo tehdyt kiertoliittymät sekä lisäkaistat Kanavuoreen ovat vaikuttaneet liikenteeseen? Miten etätyöskentelyn lisääntyminen vaikuttaa? Mitä aidosti ovat ne ruuhkat, joihin hankkeessa viitataan?
HANKKEELLA ON MERKITTÄVIÄ HAITALLISIA VAIKUTUKSIA LUONTOON JA YMPÄRISTÖÖN
Hankkeen alueelle sijoittuu useita uhanalaisia ja rauhoitettuja luontotyyppejä ja suojelualueita sekä luontodirektiivin IV lajien, liito-oravan, viitasammakon, lepakoiden ja lummelampikorentojen elinalueita. Tie tulee hävittämään näitä elinalueita sekä todennäköisesti heikentämään jäävien alueiden elinkelpoisuutta alueiden pienentämisen, pirstaloitumisen ja levittäytymisreittien katkeamisen kautta. Lisäksi hankkeella olisi merkittävä vaikutus pinta- ja pohjavesiin sekä maisemaan. Myös meluvaikutukset ovat merkittävät.
Otteita dokumentaatiosta:
- Kanavuoren eritasoliittymän vaatima tiealue sivuaa Natura-aluetta
- Ruokosaaren eritasoliittymästä lähtevä katu kulkee inventoidun liito-orava-alueen läpi
- Varikkotien suojellusta lehmusmetsiköstä osa jää tien alle
- Pienvesistöt Haapalahden eritasoliittymän ja Kanavuoren eritasoliittymän alueilla muuttuvat ja niiden eläimistön elinalueet supistuvat tien rakentamisen yhteydessä
- Tielinjauksella on välillisiä reunavaikutuksia Natura-luontotyyppiin alueen lounaisrajalla
- Tien rakentaminen melko luonnontilaisille alueille vaikuttaa alueiden vesitalouteen, pinta- ja pohjavesiin
- Pyöräilybaanan mahdollinen rakentaminen radan viereen aiheuttanee suuria pengerryksiä Päijänteen vesistöalueelle
- Pyöräilybaana toimisi myös radan tarpeellisena huoltotienä.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS):
- Suunnittelualueella on luonnonsuojelulain nojalla suojeltu Kanavuori-Koskenvuoren luonnonsuojelualue
- Tiesuunnitelman yhteydessä laaditun luontoselvityksen perusteella alueella on merkittäviäluontoarvoja, kuten Varikkotien rauhoitettu lehmusmetsikkö Kanavuoressa, liito-oravien levähtämis- ja lisääntymispaikkoja, viitasammakoiden, lepakoiden ja useiden rauhoitettujen hyönteisten esiintymisalueita
Tiestä saatava hyöty liikenteen hienoisena sujuvoitumisena ruuhka-aikaan ei ole riittävä peruste aiheuttaa tällaista laajaa, peruuttamatonta vahinkoa luonnolle, ympäristölle ja maisemalle.
MILLAINEN OLISI LIIKENNEJÄRJESTELMÄ, JOKA EI HEIKENNÄ ELONKIRJOA EIKÄ LISÄÄ ILMASTOPÄÄSTÖJÄ
Yhdistyksemme haluaa nähdä Jyväskylän kaupungin sen strategian mukaisena rohkeana sivistyskaupunkina, joka katsoo eteenpäin. Paikallisen liikenteen ja liikkumisen sujuvuutta edistää julkisen liikenteen kehittäminen sekä panostukset pyöräilyyn ja kävelemiseen sekä päättäväinen ohjaus moottoriliikenteellä kulkemisen tarpeen vähentämiseen. Kun liikkeellä on vähemmän autoja, on niiden, joiden jostain syystä on pakko valita kulkemiseensa auto, myös sujuvampaa edetä. Myös panostukset raideliikenteen kehittämiseen niin henkilö- kuin tavaraliikenteen osalta edistävät sujuvuutta ja turvallisuutta. Jyväskylän kaupunki olisi edistyksellinen kysymällä, millainen olisi liikennejärjestelmä, jossa elonkirjo ei heikkene eivätkä ilmastopäästöt kasva. Miten esim. tämän hankkeen perusteluissa (liikenneturvallisuus, kustannushyötylaskelmat, matka-aikasäästölaskelmat) onhuomioitu pitkän aikavälin ympäristöhaitat?
Kaupungin strategiassa mainitaan mm. kaupungin saavutettavuus, kestävä ja vähähiilinen yhdyskuntarakenne ja liikennejärjestelmä sekä luontoympäristön monimuotoisuuden turvaaminen. Yhdistyksemme ei näe, että tämä massiivinen tiehanke tukisi näitä tavoitteita, päinvastoin. Haastamme kaupunkia selvittämään, onko hankkeelle aidosti selvitetty muita vaihtoehtoja ja onko aidosti selvitetty vaihtoehtoja, joissa ei tehdä rakentamista. Jos kyse liikennemäärien tarkastelussa lisäksi on nimenomaan lähinnä paikallisliikenteen kasvusta ja sen tarpeista, kuten ainakin aiemmin on liikenteen määrien kasvuennusteista kerrottu, on Jyväskylällä erityinen peruste pyrkiä vaikuttamaan siihen.
Infrainvestointien suunnittelun tulee perustua tavoitetilan saavuttamiselle, ei suoritteiden kasvuennusteille, kuten ne liikennehankkeissa edelleen näyttävät tekevän.: “Liikkumisen nopeuden korostaminen tieverkon suunnittelussa luo edellytykset yhdyskuntarakenteen hajautumiselle. Tätä yhteyttä ei ole tunnistettu – tai tunnustettu – liikennesuunnittelussa. Näin tapahtuu huolimatta sekä liikennesuunnittelulle asetetuista että suunnittelun itsensä määrittelemistä tavoitteista. Liikennesuunnittelusta puuttuu ohjaava rakenne, kehys, joka kytkisi liikennesuunnittelun kaupunkiseutujen muutokseen moniksi eritasoisiksi ja osittain päällekkäisiksi verkostoiksi. Verkostorakenne poikkeaa oleellisesti aikaisemmasta kaupungin yksinapaisesta järjestelmästä. Liikennesuunnittelu tarkastelee kuitenkin tulevaisuutta puoli vuosisataa sitten määritellyillä periaatteilla. Tämä ilmenee erityisesti tavassa, jolla väylähankkeiden yhteiskuntataloudellista tehokkuutta arvioidaan. Arvioinnin lähestymistapa painottaa voimakkaasti henkilöautojen liikkumisen nopeutta ja sitä kautta aikasäästöjen saavuttamista. Kun autoliikenteen nopeutta voidaan jatkuvasti lisätä – ainakin vallitsevien ennustemenetelmien puitteissa – liikennesuunnittelu on luonut itselleen asetelman, jossa se voi aina perustella toimintaansa yhteiskunnalle tuotettavalla hyödyllä.
Muutoksen aikaansaaminen liikennesuunnittelussa, erityisesti sen suhteessa kaupunkiin, edellyttää ymmärrystä liikkumisen nopeuden rajoittuneisuudesta, jopa suorastaan vahingollisuudesta, suunnittelua keskeisesti ohjaavana muuttujana. Liikennesuunnittelun asiantuntijan tulee ymmärtää, että sama tila, rakenne tai järjestelmä palvelee useita päämääriä, joita ei voi sivuttaa merkityksettöminä.” (Tässä tie, missä kaupunki? Liikennesuunnittelu ja yhdyskuntarakenteen hajautuminen – Trepo).
Jyväskylässä 19.8.2022
Suomen luonnonsuojeluliiton Jyväskylän seudun yhdistys
jyvaskyla@sll.fi
Hanna Jyske (pj.)
gsm 040 5755 198
hannajy@gmail.com
Pentti Mattila (tal.hoit.)
gsm 040 344 6739
pentti.mattila@iki.f