MIELIPIDE: Muuramen kunnan Olympiakylän kaavan ase­ma­kaa­va­luon­nok­set (VE1 ja VE2)

Suomen luonnonsuojeluliiton Jyväskylän seudun yhdistys (JYSY) esittää Olympiakylän kaavan palauttamista uudelleentarkasteluun ja peruuttamista nykyisessä laajuudessaan.

Mielipiteemme nojaa erityisesti kahteen seikkaan, joista yhdistyksemme on hyvin huolestunut:

• Olympiakylän kaavaluonnoksissa ehdotettu laaja maankäyttö ja rakentaminen uhkaavat alueen arvokkaita kasvillisuus- ja luontotyyppikohteita, niiden eliöstöä ja ekologisia yhteyksiä alueella sekä laajemminkin sekä aiheuttavat niiden merkittävää heikkenemistä ja tuhoutumista. Luonto tarvitsee tilaa: pinta-alaa, kytkeytyneisyyttä, laatua.

• Kaavaluonnosten esittämä maankäyttö, kaavoitus ja rakentaminen eivät vastaa ilmastokriisin, luontokadon ja luonnonvarojen ylikulutuksen muodostamien ongelmavyyhtien ratkaisemiseen ja hillitsemiseen, joiden ratkaisemisessa kunnat osaltaan ovat avainasemassa.

Kaavamenettelyyn kulminoituu merkittävä vastuu ja vaade luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämisestä ja luonnon monimuotoisuuden elvyttämisestä. Kuntatasolla tehtävät maankäyttöpäätökset vaikuttavat merkittävästi siihen, miten luonnon monimuotoisuudelle käy paikallisesti, alueellisesti ja laajemminkin.

Kaavaluonnoksista pidetyssä yleisötilaisuudessa selvisi, että kaavaluonnosten valmistelussa ei olisi ollut käytettävissä kaikkia alueen luontoarvioihin liittyviä dokumentteja, mikä myös puoltaa kaavoituksen uudelleentarkastelua.

Muuramen kuntastrategiassa mainitut luovuus, ratkaisukeskeisyys ja vastuullisuus kannustavat nekin etsimään uudenlaisia asumisen ja kaavoituksen ratkaisuja.

Huomioita kaavaluonnoksista

(Luonto-2023 = Luontoselvitys v. 2023)
—VE1: Kaava-alueen koillisnurkassa Ojalanraitti tien päässä pohjoispuolen viimeinen AO tontti, sekä X16 tontti pitäisi poistaa, jotta kahden boreaalisen piensuon monimuotoisuutta tukeva kokonaisuus säilyisi ja jotta ekologinen käytävä Kinkomaantien yli säilyisi. (Luonto-2023: 10. Juurakon piensuot, 4.5 Ekologiset yhteydet)

—VE2: Kaava-alueen koillisnurkassa ”Tie9” -tien päässä neljä viimeistä tonttia (9, 10, 10, 11) pitäisi poistaa, jotta kahden boreaalisen piensuon monimuotoisuutta tukeva kokonaisuus säilyisi ja jotta ekologinen käytävä Kinkomaantien yli säilyisi. (Luonto-2023: 10. Juurakon piensuot, 4.5 Ekologiset yhteydet)

o—-o

—VE1: ”Tie4” -tien itäpuolen tontit 4, 5, ja 6 olisi siirrettävä lännen suuntaan, jotta etäisyys Sääksjärvestä laskevaan puroon olisi vähintään 30 metriä, jolloin puron ekologiset ominaisuudet voisivat säilyä (Luonto-2023: 1. Sääksjärven laskupuro; Panu Halme: luento Äänekoski 9.11.2023).
—VE1: Lisäksi ”Tie4” -tien itäpuolen tonttien 1-6 itärajalle pitäisi kaavassa määrätä rakentamaan aidat, jolla vähennettäisiin puron ympäristön kulumista ja tonttien ”levittäytymistä” metsän puolelle. Myös metsän harventaminen tonttien rajan läheisyydessä ja puron suoja-alueella pitäisi kaavassa kieltää.
—VE2: ”Tie4” -tien itäpuolen tontit 2,3,ja 4, sekä tontit 8, 9, ja 10 olisi siirrettävä lännen suuntaan, jotta etäisyys Sääksjärvestä laskevaan puroon olisi vähintään 30 metriä, jolloin puron ekologiset ominaisuudet voisivat säilyä (Luonto-2023: 1. Sääksjärven laskupuro, Panu Halme: luento Äänekoski 9.11.2023).
—VE2: Lisäksi ”Tie4” -tien itäpuolen tonttien 1-10 itärajalle pitäisi kaavassa määrätä rakentamaan aidat, jolla vähennettäisiin puron ympäristön kulumista ja tonttien ”levittäytymistä” metsän puolelle. Myös metsän harventaminen tonttien rajan läheisyydessä ja puron suoja-alueella pitäisi kaavassa kieltää.

o—-o

—VE2: ”Tie7” -tien länsipuolen (X12) viimeinen tontti 3 olisi poistettava tai koko tie siirrettävä idemmäksi, jotta pienialainen, jyrkkien rinteiden reunustama, louhikkoinen ja harvapuustoinen lehtojuotti voisi säilyä. Tontin etäisyys lehtojuotista olisi oltava vähintään 30 metriä ja lehtojuotin ja noron ympäristön metsä pitäisi säilyttää koskemattomana. (Luonto-2023: 2. Lehtojuotti ja noro)

o—-o

—VE1 ja VE2: Hinkanlammen kohdalla siihen pohjoisesta laskeva puro pitäisi sisällyttää kokonaisuudessaan ”luo” -merkityn alueen sisään.

o—-o
—Alueen arvokkaiden kasvillisuus- ja luontotyyppikohteiden kuten pienvesien suojavyöhykkeiden tulee kaikkinensa olla riittäviä (esim. purolle molemmin puolin vähintään 30 metriä) ja niiden määrittelyssä tulee noudattaa varovaisuusperiaatetta. Todellinen riski ja uhka silti on, että alueelle nyt suunniteltu ihmistoiminta levittäytyisi liian lähelle alueen arvokkaita kasvillisuus- ja luontotyyppikohteita (esimerkiksi pidettäisiin puron rantaa omana rantana), suojavyöhykkeet unohtaen.

—Hinkanlampi ympäristöineen on tärkeää säilyttää luonnontilaisena ja rakentamattomana. Näin säilyisivät myös valkoselkätikalle potentiaalisimmat alueet. Hinkanlammen ympäristöön eivät kuulu pelikenttä- ym. ympäristösuunnitelmaluonnoksessa esitetty rakentaminen, joka lisäisi alueen kulumista ja häiriintymistä monin tavoin. Myös jätevesipumppaamon esitetty sijainti herättää huolta.

—Kaavaluonnosten alue tukeutuu kaavaselostuksen mukaan ensisijaisesti jo olemassa olevaan rakenteeseen, mikä on resurssiviisauden näkökulmasta positiivista. Resurssiviisautta ei voida kuitenkaan nähdä siinä, että alueelle on esitetty yksinomaan isoja omakotitaloja, isoin tontein ja kahdella autopaikalla ja rakentaminen vaatisi runsaasti maapohjan käsittelyä. Lisäksi alueelle esitetty rakentaminen vähentäisi ja pirstoisi vielä rakentamiselta säästynyttä alaa laajasti ja aiheuttaen myös metsäkatoa ja hiilinielujen ja -varastojen vähenemistä.

Kohti luontoa heikentämätöntä toimintaa

Maankäytön muutosten ei tulisi heikentää vaan kohentaa ympäristön tilaa ja luonnonläheistä asumista pitäisi tavoitella siten, että luontoa ei jää ja tuhoudu rakentamisen alle. Luonnontilaisten alueiden käyttöönottoa kaavoituksessa ja maankäytön suunnittelussa tulisikin välttää ja pyrkiä sen sijaan tarvittaessa muovaamaan jo ihmisen käytössä olevia alueita uusiin tarpeisiin. Samoin tulee välttää metsäalueiden ottamista rakentamiseen ylipäätään, vaikka metsäalue olisikin jossain vaiheessa ollut talousmetsäkäsittelyn kohteena. Rakentaminen on tällä hetkellä suurin metsäkadon aiheuttaja Suomessa.

Suomi on sitoutunut pysäyttämään luontokadon vuoteen 2030 mennessä. Jotta tässä onnistutaan, tulee luonnon köyhtymistä pysäyttävien ja luontoa elvyttävien toimenpiteiden mittakaavaa kasvattaa ja ottaa luonnon monimuotoisuus konkreettisesti ja aidosti huomioon kaikessa päätöksenteossa. Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on edellytys monien muiden tavoitteiden (ekosysteemipalvelut, kuntalaisten terveys, viihtyvyys, turvallisuus) saavuttamiselle, minkä vuoksi se on välttämätöntä sisällyttää kuntien kaikkiin toimintoihin. Luonnon elinvoima lisää myös ihmisten elinvoimaa.

Jyväskylässä 1.12.2023

Suomen luonnonsuojeluliiton Jyväskylän seudun yhdistys
jyvaskyla@sll.fi

Mielipide pdf-muodossa.

Suomen luonnonsuojeluliiton Jyväskylän seudun yhdistyksen toimialue kattaa Jyväskylän, Muuramen, Joutsan, Luhangan ja Toivakan. Yhdistys on perustettu vuonna 1978. Se kuuluu Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiriin.