Valitus: Härkövuoren kivenlouhinta ja murskaamo -hakemukseen

Vaasan hallinto-oikeus/20.1.2009
Muuramen ympäristölautakunta
PL 1
40951 MUURAME

Jyväskylän seudun luonnonsuojeluyhdistys ry:n (JYSLY) valitus Muuramen ympäristölautakunnan kokouksen 16.12.2008 tekemästä ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaisesta lupa-asiasta. 61§, Dno YM 1/2006, Lupa-asian uudelleenkäsittely, Niittyahon Härkövuoren kivenlouhinta ja murskaamo hakemukseen. Hakijoina Teemu ja Sirkka Kantonen. Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Päätöksen valitusaika päättyy 22.1.2009 klo 15.

Jyväskylän seudun luonnonsuojeluyhdistys ry:n toiminta-aluetta on Jyväskylä (Korpilahtea lukuun ottamatta) ja Muurame.

Vaadimme Muuramen ympäristölautakunnan myöntämän murskausluvan kumoamista seuraavin perusteluin.

Luvan myöntämisessä ei ole huomioitu valtioneuvoston periaatepäätöstä meluntorjunnasta:

Alueidenkäyttöä ja liikennettä suunniteltaessa huolehditaan siitä, että hiljaisia alueita säilyy luonnon virkistyskäytön ja matkailun tarpeisiin, ja että asutuksen lähellä on riittävän hiljaisia lähivirkistykseen sopivia alueita.

Kyseinen murskausasema toteutuessaan olisi kolmas (aikaisempi murskausasema Punamäki, uusi NCC) Niittyahon kylän alueella ja sijoittuu niin maisemallisesti harvinaisen kauniin Härkövuoren kupeeseen kuin luonnonrauhaiseen äänimaisemaan, mikä kuljetusmeluineen on peruuttamaton menetys retkeilyn, virkistyksen ja asumisviihtyvyyden kannalta. Kuljetusmelun osalta viittaamme myös Niittyahon kyläyhdistyksen arvioon hakijan ilmoittaman liikennemäärän mitoituksesta. Se vaikuttaa tehdyn minimiarvion perusteella, mikä ei vastanne todellisia liikennemääriä.
Kokemusperäisesti on tiedossa, että jo n. 3 km:n päässä sijaitsevalta murskausasemalta kuuluu selvästi murskaustoiminnan aiheuttamaa melua esim. Niittyahon koululle. Huomattavasti lähempänä sijaitsevat 2 muuta murskausasema merkitsevät kokonaismelun kattavaa vaikutusta asukkaiden elämään. Muuramen kunta ei ole selvittänyt melutilannetta kokonaisvaltaisesti, mistä syytä haitallisia terveysvaikutuksia ei ole arvioitu.

Vaasan hallinto-oikeus/ 20.1.2009
Muuramen ympäristölautakunta
PL 1
40951 MUURAME

Jyväskylän seudun luonnonsuojeluyhdistys ry:n toiminta-aluetta on Jyväskylä (Korpilahtea lukuun ottamatta) ja Muurame.

Vaadimme Muuramen ympäristölautakunnan myöntämän murskausluvan kumoamista seuraavin perusteluin.

Luvan myöntämisessä ei ole huomioitu valtioneuvoston periaatepäätöstä meluntorjunnasta:

Kyseinen murskausasema toteutuessaan olisi kolmas (aikaisempi murskausasema Punamäki, uusi NCC) Niittyahon kylän alueella ja sijoittuu niin maisemallisesti harvinaisen kauniin Härkövuoren kupeeseen kuin luonnonrauhaiseen äänimaisemaan, mikä kuljetusmeluineen on peruuttamaton menetys retkeilyn, virkistyksen ja asumisviihtyvyyden kannalta. Kuljetusmelun osalta viittaamme myös Niittyahon kyläyhdistyksen arvioon hakijan ilmoittaman liikennemäärän mitoituksesta. Se vaikuttaa tehdyn minimiarvion perusteella, mikä ei vastanne todellisia liikennemääriä.
Kokemusperäisesti on tiedossa, että jo n. 3 km:n päässä sijaitsevalta murskausasemalta kuuluu selvästi murskaustoiminnan aiheuttamaa melua esim. Niittyahon koululle. Huomattavasti lähempänä sijaitsevat 2 muuta murskausasema merkitsevät kokonaismelun kattavaa vaikutusta asukkaiden elämään. Muuramen kunta ei ole selvittänyt melutilannetta kokonaisvaltaisesti, mistä syytä haitallisia terveysvaikutuksia ei ole arvioitu.
Äänimaiseman peruuttamaton muutos ja vaikutus elämänlaatuun sekä lasten ympäristöterveyden huomioiminen
EU:n ympäristöterveystrategian mukaan 174 artiklassa edellytetään, että kaikkien yhteisön poliitikkojen ja toimintojen määrittelyssä ja toteuttamisessa varmistetaan ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu. Yhteisön ympäristöpolitiikalla myötävaikutetaan myös ihmisten terveyden suojeluun ja sellaisten toimenpiteiden edistämiseen kansainvälisellä tasolla, joilla puututaan alueellisiin tai maailmanlaajuisiin ympäristöongelmiin, ja että yhteisön ympäristöpolitiikka perustuu ennalta varautumisen periaatteelle.
Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle.

Ympäristöministeriön suosituksen mukaan melua tulisi tarkastella yksityiskohtaisemmin, esimerkitsi keskiäänitason lisäksi tulisi tarkastella sen taajuusjakaumaa, meluhuippuja ja melutapahtumien ajoittumista, kun arvioidaan tarvittavia torjuntatoimia tai käsitellään yksittäisiä maankäyttöratkaisuja taikka valitustapauksia.

Äänenlaadun psykoakustiset tunnusluvut ja käsitteet melun häiritsevyyden mittareina puuttuvat.

Melun häiritsevyyteen vaikuttavat suurelta osin muut ominaisuudet kuin äänitaso, ja hiljaisempi melu saattaa jopa kuulostaa häiritsevämmältä. Melun häiritsevyyden lähtökohtana on siis kuuntelijan mielipide. Mittavien kuuntelukokeiden perusteella on kuitenkin löydetty selkeä yhteys subjektiivisten arvioiden ja eräiden psykoakustisten tunnuslukujen välillä: häiritsevyyteen vaikuttavat äänekkyyden lisäksi mm. äänen terävyys, karheus, impulsiivisuus ja tonaalisuus. http://www.acoustics.hut.fi/~hjarvela/psyko.html (Äänenlaadun psykoakustiset tunnusluvut ja käsitteet Hanna Järveläinen; TKK).

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista N:o 993/1992

Loma-asumiseen käytettävillä alueilla, leirintäalueilla, taajamien ulkopuolella olevilla virkistysalueilla ja luonnonsuojelualueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää päiväohjearvoa 45 dB eikä yöohjearvoa 40 dB.

Asuin-, potilas- ja majoitushuoneissa on ohjeena, että ulkoa kantautuvasta melusta aiheutuva melutaso sisällä alittaa melun A-painotetun ekvivalenttitason päiväohjearvon (klo 7-22) 35 dB ja yöohjearvon (klo 22-7) 30 dB.

Opetus- ja kokoontumistiloissa sovelletaan ainoastaan melutason päiväohjearvoa 35 dB sekä liike- ja toimistohuoneissa päiväohjearvoa 45 dB.

Ympäristölautakunnan päätöksessä ilmoitetut meluselvityksen arvot antavat epäselvän ja siksi myös epäluotettavan kuvan:

Meluarviossa annetaan kolme toisistaan selvästi poikkeavaa arviota samalta alueelta – ”melupäästön arvioidaan suurimmillaan aiheuttavan noin 46dB:n melutason Härköpohjassa” ja ”…melupäästöjen arvioitiin suurimmillaan aiheuttavan noin 49dB:n melutason Härköpohjassa sijaitsevien asuinrakennusten piha-alueilla. Lisäksi vielä ilmoitetaan, että ”pääsääntöisesti melutasot lähimpien asuinrakennusten kohdalla alittavat 40 dB”
Maantiekuljetusten osalta kuorma-autojen päiväaikainen melutaso on arvioitu 50-55 dB:ksi. Yleisesti melumittausten perusteella tiedetään, että tien kaltevuus, kuorman paino ja esim. talvella tien liukkaus, jarrutukset, kiihdytykset jne. vaikuttavat useiden dB:n verran äänitasoa nostavasti. Ajoneuvon nopeus vaikuttaa kuulijaan kertyvästi Dopper-ilmiön takia. Melun kokemus on kuitenkin psykofyysisesti vaikuttavin tekijä ja voi aiheuttaa eril. stressioireita kuten verenpaineen nousua, ärtymystä, sydänkohtausten riski kasvaa jne. Näistä ja muista edellä mainituista syistä liikennekuljetusten äänitasoarvio vaikuttaa huomattavan ylimalkaiselta ja puutteelliselta.
Ympäristölautakunta on valmistellut asian puutteellisesti: Ympäristönminsteriön mukaan melun tiedetään aiheuttavan herkille ihmisille haittoja jo sellaisilla tasoilla, jotka ovat hyväksyttyjä ohjearvoja alhaisempia. Riskiryhmiä ovat sairaat ja kuntoutettavat, hyvää havaintokykyä edellyttävää työtä tekevät, näkövammaiset, huonokuuloiset ja vastasyntyneet sekä yleensä lapset ja vanhukset. Tämän perusteella Muuramen kunnan terveydenhuollolta olisi tullut pyytää lausunto kolmelta suunnalta kantautuvan melun terveysvaikutuksista.

http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=8771&lan=fi

http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=8771&lan=fi.

Melun luonteen vaihtelu (jarrutus, kiihdytys) sekä esim. räjäytysmelun terävyys jne. vaikuttavat huomiota herättävästi ja keskeyttävät tarkkaavaisuutta. EU-suosituksen ”Position paper on dose response relationships between transportation noise and annoyance” meluarviossa tulisi antaa melutason arvion lisäksi melusta voimakkaasti häiriintyvien ja häiriintyvien % -osuus.
Kustaanvuoren luonnonsuojelualueen osalta luonnonsuojelualueille annetut ohje-arvot ylittynevät jo liikennemelun vaikutusten osalta, koska kuorma-autojen päiväaikainen melutaso on arvioitu 50-55dB:ksi.
Moottoreista lähtevä matalataajuusmelu voi esim. vaikuttaa lintujen pesintään ja kuoriutumiseen (25 Hz:n taajuutta lähteen ns. aliharmonisena värähtelynä kaikista 50 Hz:n sähkölaitteista). 25 Hz on myös lihasten ns. energiasykkeen taajuus, joka koordinoi ja synkronisoi mm. linnunpoikasten kuoriutumisen alkamista.
Lisäksi on huomoitava, että murskausasema sijaitsisi vain 700 m:n päässä Päijänteestä, jolloin veden yli kantautuva melu – myös pientaajuusmelu moottoreista- leviäisi kilometrikaupalla Päijänteen biosfäärialueeksi suunnitellulle alueelle. (Pientaajusmelu leviää energiaa menettämättä kilometrejä.)
Alueen kalat voivat häiriintyä. Vastoin yleistä tietoa makean veden kalat ääntelevät ja käyttävät ääntelyä mm. reviirin ilmaisemiseen, saalistukseen, lisääntymiseen jne. Särki ns. erityiskuulija, joka häiriintyy herkästi. Hauki on reviirikala (veden koira) joka haukkumalla ilmaisee reviirin jne.
Vesiäänimaiseman muutos voi vaikuttaa Niittyahon asukkaiden kalastusmahdollisuuksien menettämiseen alueella ja suunnitellun Päijänteen biosfääri alueen kalojen elinoloihin.
Liikennetärinän vaikutuksia ei ole arvioitu. Tärinä mainitaan myös ympäristönsuojelulain (N:o 86/2000) yleisenä tavoitteena on ehkäistä ihmisen toiminnasta johtuvaa ympäristön pilaantumista. Lain periaatteena on, että toiminnan harjoittajan tulee ehkäistä ennakolta ympäristöhaitat tai rajoittaa ne mahdollisimman vähäisiksi. Laki koskee myös tärinän päästämistä tai jättämistä ympäristöön, jos siitä aiheutuu terveyshaittaa, yleisen viihtyisyyden vähenemistä tai haittaa omaisuudelle.

Lasten ekologiset oikeudet

Melu- ja liikenneselvitys ei ole EU:n ympäristöterveysstrategian mukainen: liikennejärjestelyjen vaikutus lasten ja vanhusten liikenneturvallisuuteen sekä arviointi liikenteen seassa kulkevien lasten terveyteen niin mm. melun osalta puuttuu.
Liikennemelun ja kokonaismelualtistuksen osalta erityisesti lasten terveys sekä liikennekäyttäytyminen ovat vaarassa. Raskas liikenne tiellä, jota lapset käyttävät koulumatkoilla (ei kevyen liikenteen väylää) on erityisen vaarallista.
Räjäytysten osalta impulssimelun suuruutta, joka voi olla erityisen häiritsevää – aiheuttaen säikähdysreaktioita niin ihmisissä kuin eläimistössä – ei päätöksen pohjana olevassa lausunnossa ole otettu huomioon. Erityisesti lasten osalta impulssimelun vaikutukset voivat olla hyvinkin dramaattisia tilanteesta riippuen. Samoin räjäytystä edeltävän porauksen äänen luonne voi olla erittäin häiritsevää.
Liikennemelun tiedetään heikentävän lasten arviointikykyä liikenteessä.

Erityisesti pyydämme oikeutta huomiomaan, että MELUNORMIT on yleisesti laadittu AIKUISIIN kohdistuneiden tutkimusten perusteella. Lasten oikeus terveelliseen elinympäristöön ei toteudu ao. ohjearvoilla. Siksi tulisikin ennaltaehkäisevästi huomioida Euroopan ympäristöterveysstrategian , Scale -sitoumuksen mukainen LASTEN YMPÄRISTÖTERVEYTTÄ korostava asenne ja evätä lupahakemus ja suojata samalla lasten ympäristöterveyttä turvaava äänimaiseman ja liikenteellisesti kohtalaisen turvallinen ympäristö. (SCALE aloite – 11.6. 2003 (KOM (2003)338 lopullinen Eutori-nro:EU/2003/0784).

Vetoamme aikuisten terveyden perusteella laadittujen melunormien lapsiin kohdistuvan haitallisuuden osalta myös YK:N lapsen oikeuksien yleissopimukseen vuodelta 1989 johon Suomi liittyi 1991.

Lapsen oikeuksien sopimuksessa on neljä johtavaa ajatusta:

Lapsen etu on ensisijainen kaikessa päätöksenteossa.
Lapsen näkemykset on otettava huomioon.
Kaikki lapset ovat tasa-arvoisia.
Lapsella on oikeus hyvään elämään.

Aikuisten velvollisuutena on huolehtia lasten oikeuksien toteutumisesta. Päättäjien ja muiden aikuisten on otettava huomioon päätöstensä ja toimintansa vaikutukset lapsiin, kuunneltava lapsen mielipidettä ja otettava huomioon lapsen etu.

Jyväskylän seudun luonnonsuojeluyhdistys ry:

Marja Kupari, puheenjohtaja
Silja Parri, sihteeri
Irma Heiskanen, Muuramen kunnassa asuva JYSLY:n hallituksen jäsen