Metsän jatkuvan kasvatuksen seminaarit ja luennot Kainuussa 2018

Metsäseminaarit Kajaanissa, Sotkamossa ja metsäluento Kuhmossa

Metsien jatkuvan kasvatuksen seminaarit, joissa metsähoidon emeritusprofessori Erkki Lähde oli pääpuhujana, houkuttelivat yleisöä Kajaanin Generaattorissa (16.4.) ja Sotkamossa Vuokatissa (17.4.) sekä syksyllä Kuhmossa (24.9. Metsätilaisuuksissa oli paikalla noin 30-40 henkeä kussakin tilaisuudessa.

Lähdettä ennen Suomen luonnonsuojeluliiton Kainuun piiri ry:n puheenjohtaja Antti Lankinen avasi tilaisuudet kertomalla Kainuun metsien tilasta sekä piirin toiminnanjohtaja Ari Jäntti kertoi metsän merkityksestä tai paremminkin ihmisen erikoisesta ja erityisestä suhteesta metsään sekä jonkin verran sivuttiin metsien suojelutilannetta Kainuussa ja metsälajien uhanalaisuutta.

Erkki Lähde on pitkään ja sitkeästi tehnyt työtä tutkijana jatkuvan metsän kasvatuksen puolesta. Lähde on erinomainen puhuja, vieläkin, vaikka ikää on kertynyt jo pyöreät 80 vuotta. Hän on myös pidetty puhuja varsinkin niille, jotka haluavat metsiltään muutakin kuin vain sellunkeittoa. Tilaisuuksissa puhuessaan Lähde mm. kritisoi metsäalan koulutusta, jossa 1950-luvulta lähtien on opetettu lähes pelkästään avohakkuuseen perustuvaa puupeltometsätaloutta. ”…vain männyn sellulla on tulevaisuutta, jotenka silloin mentiin päin mäntyä ja kohti räkämäntyä”, arvosteli Lähde.

Lähdeä korosti sitä, että metsänhoidon on oltava ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää ja vain täten voidaan tuottaa korkealaatuista puuta. Luonnon voidessa hyvin voi puusto ja koko luonto hyvin. Jatkuvalla kasvatuksella pidetään hiilitasekin aisoissa, kun puustoa kasvaa jatkuvasti, vaikka arvopuuta hyödynnetäänkin. Maaperää, jossa on paljon hiiltä sitoutuneena, ei myllätä ja eikä hiiltä vapauteta samalla taivaalle, kuten tapahtuu auratuilla avohakkuualoilla.

Kun jatkuvan metsänkasvatuksen mukaan aloitetaan metsän käsittely, merkataan ensin säästettävät ja luonnolle arvokkaat puut. Tarkoitus on hyödyntää vain rahanarvoisia puita, mikä on myös metsänomistajalle taloudellisestikin järkevää. ”Money, money”, hypistelee Erkki sormiaan. Luonnon monimuotoisuuden kannalta pidetään metsänpeitteisyydestä huolta lajisto, esim. kuukkelit, kotkat ja hömötiaiset huomioiden. Jokainen alue suunnitellaan käsiteltäväksi tapauskohtaisesti.

Valtaosa (70 %) suomalaisistahan vastustaa avohakkuita (Valkeapää 2009), joten vaihtoehtoja metsänkäsittelyissä tarvitaan.

Teksti: Ari Jäntti

Kuva Jukka Eskelinen

Lisää aiheesta:

https://www.erkkilahde.com/