Valitus Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen

Maanantaina 22. tammikuuta 2024 Kainuun piiri jätti kunnallisvalituksen yhdessä Paltamon luonto ryn ja Suomen luonnonsuojeluliiton Kajaanin yhdistys ryn kanssa koskien joulukuista maakuntavaltuuston päätöstä Kainuun tuulivoimakaava2035:a.

Kainuun tuulivoimamaakuntakaavan tarkistaminen on koskenut Kainuun kahdeksaa kuntaa: Hyrynsalmi, Kajaani, Kuhmo, Paltamo, Puolanka, Ristijärvi, Sotkamo ja Suomussalmi.

Kainuun maakuntavaltuuston 12.12.2023 tekemä päätös on ensisijassa luonnonsuojelulain vastainen, eikä se ole ottanut riittävästi huomioon kaavaluonnosta ja kaavaluonnoksen selvityksiä lajiston ja lukuisten tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutusten osalta.

Päätös on myös maankäyttö- ja rakennuslain maakuntakaavan sisältövaatimusten 28§ sekä luonnonsuojelulain (9/2023) 1 § erityisesti kohdan 1)luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja erityisesti kohdan 2) luonnonkauneuden ja maisema-arvojen vaaliminen, vastainen.

Varovaisuusperiaate (Luonnonsuojelulaki 7§. Tämän lain tai sen nojalla annetun asetuksen mukaisessa päätöksenteossa kiinnitetään huomiota luonnon monimuotoisuuden merkittävän vähenemisen tai häviämisen uhkaan, vaikka siitä ei olisi olemassa varmistettua tieteellistä tietoa.) on keskeinen toimi suunniteltaessa Kainuun erämaista luontoa ja harvaan asuttuja seutuja muuttavia ja pirstovia teollisia tuulivoimahankkeita. Nyt liian suuret teolliset tuulivoimahankkeet lyhytnäköisesti heikentävät ja tuhoavat Kainuun viimeisiä erämaisia ja erämaisen kaltaisia alueita, luonnon rauhaa sekä heikentävät ja pirstovat eri eliölajien elinympäristöjä. On äärimmäisen tärkeää taata riittävän laajojen luonnontilaisten ja sen kaltaisten alueiden säilyminen muuttuvissa ilmasto-olosuhteissakin.

Kaikkien tuulivoimahankealueiden suunnittelussa on otettava huomioon luontoarvot myös suojelualueita ympäröivillä reuna-alueilla, jotka usein ovat toiminnallisesti välttämättömiä ekologisia yhteyksiä. Maakuntavaltuuston päätös heikentää Kainuun Natura-alueiden luonnontilaa, eikä Natura-verkoston heikentämiskieltoa (luonnonsuojelulaki 34§, Natura 2000 -verkostoon kuuluvan alueen suojelun perusteena olevia luonnonarvoja ei saa merkittävästi heikentää.) ole riittävästi otettu huomioon.

Päätös on luonnonsuojelulaki 78§:n (erityisesti suojeltavien eliölajien esiintymispaikkojen suojelu) ja 79§:n (Euroopan unionin tiukkaa suojelua edellyttävien eliölajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen suojelu) vastainen.Luontodirektiivin liitteessä IV a mainitut eläinlajit ja liitteessä IV b mainitut kasvilajit ovat tiukkaa suojelua edellyttäviä eliölajeja. Suomessa esiintyvistä tiukkaa suojelua edellyttävistä eliölajeista säädetään valtioneuvoston asetuksella.

Tiukkaa suojelua edellyttävään eläinlajiin kuuluvien yksilöiden lisääntymis- tai levähdyspaikkoja ei saa hävittää eikä heikentää.

Kainuun liitolla on keskeisenä alueellisena toimijana erityisvastuu luonnon monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttämisessä. Nyt tuulivoiman negatiiviset vaikutukset uhkaavat jäädä sanahelinäksi ekologisista yhteisvaikutuksista eri asiakirjoihin.

Lähtökohtaisesti vähintään kymmenen teollisen kokoluokan tuulivoimalan muodostamaa alue päätyy maakuntakaavaan. Maisemallisesti herkällä Oulujärven ranta-alueella maakuntakaavaa edellyttävänä tuulivoimaloiden alueen rajana pidetään vähintään kolmen teollisen kokoluokan voimalaa, mikäli niiden muodostama tuulivoimaloiden alue sijaitsee kokonaan tai osittain alle viiden kilometrin etäisyydellä Oulujärvestä. Tästä huolimatta edelleen pelkona ovat myös pienet alle 10 voimalan aluesuunnitelmat. Nämä ”näkymättömät” pienet tuulipuistohankkeet vaikeuttavat kokonaisvaikutuksen arviointia ympäristön ja luonnontilan suhteen.

Kainuun vaihemaakuntakaavassa osoitettiin yhteensä kuusi matkailun kannalta merkittävää luonnonrauha-aluetta (hiljaista aluetta), jotka ovat maakunnan reuna-alueella sijaitsevia luonnonsuojeluohjelmien toteutuneita luonnonsuojelualueita: Talaskangas (Kajaani), Elimyssalo (Kuhmo), Siikavaara (Puolanka), Hiidenportti (Sotkamo), Martinselkonen (Suomussalmi) ja Murhisalo (Suomussalmi). Näiden lähialueilla tuulivoiman teollista tuotantoa ei tule suunnitella ja tämä on huomioitu päätöksessä heikosti.

Erillisistä tuulivoima-alueista:

Murtomäki/Harsunlehto, tv-5 (Kajaani) uudelleen kaavoitusta emme hyväksy viitaten KHO:n päätökseen. Tämä alue sijaitsee susireviirillä. Kaavoittajan on syytä kunnioittaa KHO:n päätöstä (KHO 2019:160) uhanalaisen suden suojelusta, eikä samaa kaavaprosessia tule jatkaa. Kaavailtu Harsunlehdon tuulivoimakaava ei tue suden suojelua eikä muutoinkaan luonnon monimuotoisuuden suojelun turvaamista, vaan heikentää luontodirektiivin liitteen IV (a) lajin (lajien) lisääntymis- ja levähdyspaikkojen, joiden hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Suden luonnollisten elinympäristöjen pirstoutuessa on suuri riski, että sudet joutuvat siirtymään hiljaisille asuinalueille ja epätoivottavat kohtaamiset ihmisten kanssa lisääntyvät.

Harsunlehdon lisäksi Talaskankaan suojelu- ja virkistys- sekä luonnonrauha-alueen läheisyydessä olevat suunnitelmat (Ylihongikko, tv-34 ja Katajamäki, tv-23) Kajaanissa vaativat erityistä tarkastelua ja poistamista kaavasta varovaisuusperiaatetta noudattaen. Harsunlehdosta luoteeseen sijaitsee jo Piiparinmäen, tv-4 (Kajaani, suurin osa puistosta Pyhännän puolella Pohjois-Pohjanmaalla) toteutunut tuulivoima-alue. Edellä mainitut alueet sijaitsevat luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävien suojelualueiden läheisyydessä ja Maaselän ekologisesti merkittävällä ekologisella käytävällä ja vyöhykkeellä. Talaskangas-Joutensuon FINIBA-alueet sijaitsevat alueen etelä- lounaispuolella Ylihongikon tv-hankkeesta.

Talaskangas on Kainuun ja Pohjois-Savon yhteinen merkittävä suojelu- (Natura-tunnus: FI1200901, SAC/SPA) ja virkistysalue. Talaskangas ja sitä ympäröivät luontoarvot (etenkin linnusto mm. päiväpetolinnut sekä susi että metsäpeura) sekä luonnonrauha-alue (matkailu ja virkistys) tulee turvata ilman tuulivoimaloiden aiheuttamaa negatiivista vaikutusta. Harvalukuiset ja suuret lintulajit ovat alttiita törmäyksille ja karkottumiselle ja joille rauhalliset erämaiset elinympäristöt ovat elintärkeitä. Harvalukuisuuden vuoksi useiden lajien yksilömäärät eivät edes voi nousta korkeiksi alueella, mutta toteutuvat tuulivoimaloiden aiheuttamat törmäämiset ja häirintä voivat hävittää lajit pysyvästi alueilta.

Kivikankaan tuulivoima-alue on muuttunut kahdeksi erilliseksi hankkeeksi: Maaselänkankaaksi (tv-7) ja uudeksi Maaselänkangas laajennukseksi (tv-24). Maaselkä on myös osa ekologista käytävää, jota pitkin etenkin suuret nisäkkäät siirtyvät itä-länsisuunnassa. Ratkaisuissa ei ole huomioitu Suomen luonnonsuojeluliiton tekemän Suomenselän ja Maanselän (SUOMAA) -suojelu- ja ennallistamisaloitteen, joka pitää sisällään kohteen Loutevaara-Roninsuon alueen. Loutenvaara-Roninsuolla on huomattavaa merkitystä suo-, metsä- ja vesistöluonnon suojelulle. Erityistä arvoa alueeseen tuo hyvin säilyneet suometsämosaiikit sekä soiden ja kangasmaiden väliset soistuneet vaihettumisvyöhykkeet. Alueen arvoa suojelukohteena lisää sen sijainti Etelä-Kajaanissa alueella, josta puuttuvat isommat metsä- ja suoarvoja sisältävät suojelualueet, mutta jossa soiden ojitusaste on valtakunnallisestikin arvioiden hyvin korkea. Maaselänkangas on myös susireviirillä ja metsäpeurojen leviämisaluetta, joten on lyhytnäköistä uhrata alue teolliselle tuulivoimatuotannolle.

Harsunlehto/Murtomäestä 15 km pohjoiseen on Löytäsuon, tv-25 (Kajaani) tuulivoima-alue, joka sijaitsee niin ikään susireviirillä ja merkittävällä ekologisella vyöhykkeellä. Alueella pesii myös uhanalaisia petolintulajeja.Tämän alueen lähimmät muut seudullisesti merkittävät tv-alueet ovat tuotannossa olevat Piiparinmäki tv-4 (lounaispuolella) ja Metsälamminkangas (Pohjois- Pohjanmaan puolella 6 km pohjoiseen) ja Ylihongikko (15 km kaakkoon). Näiden hankkeiden merkittävimmät yhteisvaikutukset muodostuvat alueen järville ja Oulujärven seudulle.

Sivakkalehto, tv-26 (Kajaani, Sotkamo) alue sijaitsee valtakunnalliselle Maanselän ekologiselle vyöhykkeellä. Alue sijaitsee myös susireviirillä ja uhanalaisen petolintulajin elinpiirillä (katso erillisliite). Alueen lähellä sijaitsevat Talvivaaran Natura-alue 0,5 km idässä (SAC, FI1201010) ja Korsunrinne 0,8 km idässä (SAC, FI1200621) sekä Viltovaaran Natura-alue (FI1200624, SAC) sijoittuu n. 5 km etäisyydelle kaakkoon. Sivakkalehdon, tv-13 Lamankangas-Valkeisenkangas tv 13 (3-12 km kaakkoon), Maanselänkangas tv-7 ja Maanselänkangas tv-24 laajennus (5-30 km luoteeseen) ja Katajamäki tv-23 (25+ km luoteeseen) supistavat voimakkaasti lajien elinpiirejä, vaikeuttavat liikkumista ekologisella vyöhykkeellä merkittävästi ja mahdollisesti reviirit myös autioituvat hankkeiden toteutuessa.

Lamankangas-Valkeiskangas, tv-13 (Sotkamo) on susi-, sääksi ja metsäpeuran esiintymisalueilla. Alueen etäisyys Tiilikkajärven kansallispuistoon (Rautavaara, Sotkamo) on vain kymmenen kilometriä sekä ympäristössä sijaitsee kaksi Natura 2000 – verkoston aluekokonaisuutta: Hiidenvaara-Löytösensuo (FI1200 623) ja Viltovaara (FI1200 624). Yhteisvaikutukset lajistoon mm. muuttolintuihin, uhanalaisiin petolintuihin, suteen ja metsäpeuraan kasvavat merkittävästi kaikkien Kainuun, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan toteutuessa.

Takiankangas, tv-28 Paltamossa on luonnon kannalta kestämätön hanke.Alueella sijaitsee Natura 2000 -soidensuojelualue, jossa pesivinä esiintyvät mm. metsähanhi, kaakkuri, kurki, joutsen, uhanalainen päiväpetolintulaji ja lukuisa määrä muita uhanalaisia direktiivilajeja. Takiankankaan alueella pesii useita isoja päiväpetolintulajeja, joista esimerkiksi sääksellä pesimistihentymä, mikä erityisesti lisää törmäysriskejä lajin osalta. Alueella on todettu myös poikkeuksellisen tiheä metsäkanalintukanta. Takiankankaan alueen läpi muuttaa huomattava määrä isoja lintulajeja, kuten kurkia, hanhia, joutsenia ja isoja petolintuja.

Takiankankaan alueella on myös suden elinvoimainen reviiri. Kaavailtu tuulivoimakaava ei tue suden suojelua eikä muutoinkaan luonnon monimuotoisuuden suojelun turvaamista, vaan heikentää luontodirektiivin liitteen IV (a) lajin (lajien) lisääntymis- ja levähdyspaikkojen, joiden hävittäminen ja heikentäminen on kielletty.

Takiankankaan sekä maakuntarajan ylittävillä tuulivoima-alueilla Pohjois-Pohjanmaan puolella on toteutuessaan merkitttäviä yhteisvaikutuksia lähialueen petolinnuille. Kaavan tuulivoimaselvitysten kohdekorteissa kerrotaan Takiankankaan ja Hukkalansalon, tv-27 sekä maakuntarajan ylittävillä tuulivoima-alueilla voi toteutuessaan olla yhteisvaikutuksia muuttavalle linnustolle, mutta ei oteta huomioon lainkaan sisämaan muuttoa, joka tällä alueella kulkee juuri Oulunjärven länsipuolitse ja Manamansalon kautta. Lisäksi yhteisvaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen ja maisemaan syntyy Vaala-Ristijärvi nykyisestä kantaverkon 220 kV voimajohdosta ja myöhemmin mahdollisesti sen korvaavasta ohjeellisesta pääsähköjohdosta 400 kV + 110 kV tuulivoimaloiden alueiden kanssa.

Hukkalansalo tv-27 (Paltamo) hankealue sijaitsee myös susireviirillä. Aluella pesii myös sääksi. Alue on myös merkittävää metsäpeuran leviämisaluetta. Hukkalansalon lähimmät tv-alueet ovat Varsavaara tv-9 ja Varsavaara laajennus tv-29 (7 km koilliseen), edellä mainittu Takiankangas tv-28 (7 km länteen) ja Iso Koirakangas tv-11 (12 km pohjoiseen).

Varsavaara tv-9, ja laajennus, tv 29 (Paltamo, Puolanka) Nämä hankkeet pitää käsitellä yhtenä suurena alueena niin saadaan kattavampi kuva kasvavista ympäristövaikutuksista. Laajennus osan tuulivoimarakentaminen vaikuttaa ainakin metsäkanalintujen sekä muun pesimälinnuston elinolosuhteisiin pirstomalla elinaluetta ja aiheuttamalla merkittävän törmäämis/karkottumisriskin. Alue on myös potentiaalista uhanalaisen petolinnun reviirialuetta. Lähimmät tuulivoimaloiden alueet ovat Iso Koirakangas tv-11 (9 km luoteeseen), Hukkalansalo tv-27 (9 km lounaaseen) ja Isolehto tv-32 (9 km itään).

Iso Koirakangas, tv-11 (Puolanka) hankealueella esiintyy ainakin liito-orava ja petolintujeja. Susireviiri osuu myös hankealueelle. Murtiovaaran tv-10, Vaarinkankaan, tv-35, Ukonkankaan, Iso-Koirakankaan tuulivoima-alueiden toteutuessa yhteisvaikutuksia on ainakin petolinnuille. Vaarinkankaan, Murtiovaaran, tv 10, Ukonkankaan ja Iso Koirakankaan tuulivoima-alueilla on toteutuessaan yhteisvaikutuksia sisämaan muuttavalle linnustolle. Lähimmät tv-alueet ovat Murtiovaara tv-10 (6 km koilliseen), Ukonkangas tv-31 (8 km luoteeseen), Varsavaara tv-9 ja Varsavaara laajennus tv-29 (9 km kaakkoon), Takiankangas tv-28 (11 km lounaaseen) sekä Hukkalansalo tv-27 (12 km etelään).

Isolehto, tv-32 (Ristijärvi) heikentää alueen monimuotoisuutta ja virkistysarvoja. Säkkisenlatvansuo – Jännesuo – Lamminsuo ja Peuravaara (FI1200055) Natura-alue on hankkeen läheisessä vaikutuspiirissä. Isolehdosta lähimmät tv-alueet ovat rakenteilla ole Lumivaara tv-2 (2,5 km pohjoiseen), Varsavaara laajennus tv-29 (7 km länteen) ja Varsavaara tv- 9 (9 km länteen). Maakuntakaavan ulkopuolella on Pieni-Paljakan 9 tuulivoimalan kaavoitus Ristijärven ja Puolangan kunnassa. Tämä tuulivoima-alue on noin viisi kilometriä Isolehdon tuulivoima-alueelta luoteeseen ja lisää seudun luontovaikutksia merkittävästi ja sekoittaa kokonaisarviointia. Isolehdon tuulivoima-alueilla ja toteutumassa olevalla Lumivaaran tv-2 tuulivoima-alueella on yhteisvaikutuksia lähialueen petolintuhin ja sisämaan linnuston muuttoreitteihin.

Murtiovaara, tv-10 (Puolanka) alueen ympäristössä sijaitsee 5 km säteellä Natura kokonaisuuksia 5 kpl; Kiiminkijoki (FI1101202), Mutalammen suot (FI1200400, SAC), Saarijärven vanhat metsät (FI1200464, SAC), Kurikkavaaran aarnialue ja lehdot (FI1200411, SAC) sekä Honkajoen lehto (FI1200452, SAC) ja aiemmin valituksessamme mainitut yhteisvaikutukset sisämaan muuttoon ja petolintuihin nuosisivat mekittäväviksi.

Ukonkangas tv-31 (Puolanka) on vaikutuksia lähimpään Natura-alueeseen Saarijärven vanhat metsiin (FI1200464), joka sijaitsee noin kolmen kilometrin etäisyydellä ja etenkin jo aiemmin mainittuina Murtiovaaran, Vaarinkankaan, Iso-Koirakankaan tuulivoima-alueiden kanssa yhteisvaikutukset petolinnuille. Ukonkankaan, Vaarinkankaan, Murtiovaaran ja Iso Koirakankaan tuulivoima-alueilla on toteutuessaan yhteisvaikutuksia sisämaan muuttavalle linnustolle. Yhteisvaikutukset tulisivat näkymään myös susilauman tai -parin reviirin käyttöön muiden samalle susireviirille sijoittuvien tv-alueiden ja muiden alueen maankäyttöä muuttavien hankkeiden kanssa yli maakuntarajan.

Vaarinkangas, tv-35 (Puolanka) alueen luontokartoituksia ei ole vielä maakuntakaavan valmistumisen aikoihin selvitetty. Vaarinkankaan hanke on suoraan jatkoa Pohjois-Pohjanmaan Haarasuonkankaan tuulivoimahankkeelle. Vaarinkankaan ja Haarasuonkankaan yhteisvaikutukset tulee tarkoin arvioida myös maakuntarajojen ylitse. Hankkeiden yhteisvaikutuksista käy ilmi, että hankkeiden kokonaismäärä on seudullisesti suuri ja kestämätön jo pelkästään uhanalaisen petolintulajin sekä suden elinpiirien ja tulevaisuuden kannalta. Kymmenen kilometrin säteellä sijaitsee useita laajoja tuulivoimahankkeita: Haarasuonkangas (Vaala), Turkkiselkä (Vaala), Ukonkangas, tv-31 (Puolanka), Iso Koirakangas,tv-11 (Puolanka), Takiankangas tv-28 (Paltamo), Hirvivaara-Murtiovaara (Puolanka) ja uusin suunnitteluluvan saanut Susisuo Vaalassa. Nämä hankkeet toteutuessaan väistämättä heikentävät alueen ekologisia yhteyksiä.

Kytölehto, tv-21 (Hyrynsalmi) vaikutuspiirissä ovat runsaan kilometrin etäisyydellä sijaitseva Suovaaran Natura-alue ja etelä-itäsuunnalla 0,5 km etäisyydellä Näätäsuon ja Kiiminkijoen Natura-alueet. Viiden kilomertin säteellä Natura kokonaisuuksia on viisi; Kiiminkijoki (FI1101202), Suovaara (FI1200403), Näätäsuo (FI1200467), Paljakka ja Latvavaara (FI1200056), Vorlokki (FI1200058). yhteisvaikutuksia syntyy ainakin Lumivaara tv-2 (11 km kaakkoon), Isolehto tv-32 (15 km etelään) ja Murtiovaara tv-10 (17 km länteen) kanssa.

Harmajapää, tv-30 (Puolanka, Suomussalmi) vaikutuspiirissä ovat viiden kilomertin päässä sijaitsevat 7 Natura-aluetta; Porttiloma (FI1200727), Vuorisuo ja Iso Vuorilampi (FI1200462), Roimanvaara ja Paljakkavaaransuo (Fi1200734), Karhuhetteensuo (FI1200700), Lohivaaran-Matarasuon alue (FI1200708), Ilosenkangas – Kylmäsuo (FI1200723) ja Vellisuo-Iso Koirasuo (FI1200460).

Kiviharju, tv-33 (Suomussalmi): Alue on erityisen monimuotoinen linnustoltaan sekä luonnon (lajisto kerrottu erillisselvityksessä ) että kulttuurihistorian kannalta arvokas alue. 5 km säteellä alueesta sijaitsee 3 Natura-aluetta: Huuhkajanlehto (FI1200714), Näljängän Pohjanvaara (FI1200732), Jylkkyvaara ja Jylkynsuo (FI1200720).

Yhteenveto

Kainuun maakuntakaava 2035 selostuksessa asetettu tavoite 410 tuulivoimalaa on liian suuri tavoite Kainuun erämaisille alueille, koska kaikki tuulipuistot tulisivat sijoittumaan rauhallisille erämaa-alueille ja heikentävät rauhallisten seutujen eläinlajien kuten suurpetojen ja petolintujen elinmahdollisuuksia. Tuulivoimalat tulisi sijoittaa sinne missä on jo ennestään muutakin ihmisen aiheuttamaa toimintaa ja melua. Laajat ja massiiviset tuulivoimalat vaikuttavat merkittävästi luonnon olosuhteisiin ja lajistoon. Metsäisen luonnon aran eliölajiston sietokyky on tässä koetuksella. Jo pelkästään Kainuun tuulivoimamaakuntakaava 2035, Maakuntakaavamerkinnät ja -määrykset, maakuntakaavaselostuksen sivun 128 maininta, ”Kaikki maakuntakaavassa osoitetut tuulivoimaloiden alueet ovat potentiaalisella maakotkareviirillä.” kertoo tuulivoimabuumin kestämättömyyden Kainuun alueella.

Tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutuksia Kainuun maakunnan eläimistöön, kasvillisuuteen, ekologisiin yhteyksiin, maisemaan, ekosysteemipalveluihin ja virkistyskäyttöön ei ole kattavasti selvitetty eikä etenkään otettu huomioon Kainuun maakuntavaltuuston päätöksenteossa. Lisäksi vaikutuksia vähätellään tai ne ovat jääneet kirjauksiksi raportteihin. Pidämme tärkeänä noudattaa varovaisuusperiaatetta maakuntakaavan tuulivoiman rakentamismitoituksessa. Paljon on vielä vaikutuksia, joista ei tiedetä riittävästi, mm. maankäytön muutosten vaikutus lentäviin selkärangattomiin eliöihin.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) kansainvälisen koostejulkaisun mukaan monet lintu- ja nisäkäsryhmät väistävät tuulivoimaa (julkaistu Luken verkkosivuilla hiljattain 18.12.2023). Yksilöiden siirtyminen osittain tai kokonaan voimaloiden alueelta voi pienentää populaatiokokoja, mistä on haitallisia seurauksia erityisesti harvinaisille ja uhanalaisille (vähälukuisille) lajeille.

Eteläinen vedenjakajavyöhyke (Suomenselän pohjoisosan aluetta) on tärkeä ekologinen jatkumo lajiston leviämisen kannalta monin paikoin säilyneen erämaisuutensa (rakentamattomuuden) vuoksi. Siksi suunniteltu rakentamisen moninkertaistuminen voimassaolevaan maakuntakaavaan verrattuna ei ole hyväksyttävää, vaan sitä tulee maltillistaa. Maltillisuutta suunnitteluun ja rakentamiseen tarvitaan koko Kainuun maakunnan alueella sekä maakuntien rajoilla. Hankkeiden negatiiviset yhteisvaikutukset (mukaan lukien voimajohtolinjat) luontoon ovat merkittävät eikä niitä tule vähätellä.