Lausunto vesilain mukaisesta lupahakemuksesta (Tavase)

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto

Lausunto vesilain mukaisesta lupahakemuksesta, Korkeimman hallinto-oikeuden palauttaman asian uudelleen kuuluttaminen Kangasalan kaupungissa sijaitsevan alueen osalta (tuotantoalueet 1 ja 2), dnro LSSAVI/7750/2018

Yleistä

Kangasalan luonto ry. katsoo, että Tavase Oy:lle ei tule myöntää lupaa tekopohjavesilaitoksen rakentamiseen Kangasalan ja Pälkäneen Vehoniemen-Syrjänharjulle. Jos hanketta jatketaan, on lain mukaan toteutettava uusi YVA eli ympäristövaikutusten arviointimenettely. Koska sitä ei ole tehty, lupaa ei voida myöntää muutoksenhausta huolimatta. Koska tekopohjavesilaitoksen lupahakemuksella on maakunnallista merkitystä ja sillä olisi vaikutuksia usean kunnan alueella, annamme lausunnon yhdessä Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piirin kanssa.

Hankkeen taustaa ja aiemmin esitettyä

Ympäristöjärjestöt ovat 15 vuotta huomauttaneet, että Tavase Oy:n hanke vaarantaa maisemallisesti arvokkaan Vehoniemen-Syrjänharjun Natura 2000- ja luonnonsuojelualueita. Tämän vahvisti Korkein hallinto-oikeus ratkaisussaan 2018:121. Nyt jättämässään hakemuksessa yhtiö yrittää kiertää KHO:n ratkaisua jättämällä Pälkäneen puolen pois hakemuksesta. Yhtiö sanoo ”myöhemmin täydentävänsä” hakemustaan tältä osin. Vanhan hakemuksen pilkkominen osiin on hallintolain 2003/434 22§ ja 25§ vastaista. Tavase Oy toimii kuin KHO:n ratkaisulla ei olisi mitään merkitystä, vaan haluaa rakentaa vanhan suunnitelman mukaisen laitoksen koko Vehoniemen-Syrjänharjulle. Jo tämä riittää hylkäysperusteeksi.
Tekopohjaveden käytölle ei ole Pirkanmaalla perusteita. Talousvettä saadaan edullisemmin ja ympäristöystävällisemmin kehittämällä nykyisiä pinta- ja pohjavesilaitoksia. Pintavesien laatu on parantunut suojelutoimien ansiosta. Vedenpuhdistuksen teknologia on viime vuosina kehittynyt voimakkaasti. Pirkanmaan nykyiset laitokset tuottavat hyvälaatuista vettä myös kriisi- ja poikkeusoloissa. Lupahakemuksen edellyttämä intressivertailu tuottaa saman tuloksen mihin Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto päätyi päätöksessään nro 72/2015/2. Vedenkulutus on laskenut vuosia niin Kangasalla kuin Tampereella. Kangasalan voimassa oleva vesihuollon kehittämissuunnitelma 2030 ei perustu tekopohjaveden käyttöön. Laitos on haitallinen eikä sille ole tarvetta.

Hakemus perustuu vuoden 2003 suunnitelmaan. Tämän jälkeen Valkeakoski erosi yhtiöstä, eikä Pälkäne koskaan liittynyt siihen. Pälkäneen ja Valkeakosken puuttuminen pitää näkyä yleissuunnitelmassa, mutta tältäkin osin asiakirjat ovat puutteellisia.

Hakija ilmoittaa kykenevänsä tuottamaan kahdella yhteensä 14 hehtaarin imeytysalueilla 50 000 m3 talousvettä vuorokaudessa. Vesialan asiantuntijoiden mukaan tämä on fysikaalinen mahdottomuus. Jyväskylän Vuonteen vastaavalla laitoksella on 10 kpl imeytysalueita 30 hehtaarin alueella loivarinteisellä harjulla tuotannon ollessa 15 000 m3 vuorokaudessa. Alueet ovat osoittautuneet riittämättömiksi ja niitä halutaan laajentaa. Tavase väittää kykenevänsä yli kolminkertaiseen tuotantoon puolta pienemmällä alueella erittäin jyrkkärinteisellä harjulla. On ilmeistä, että tuotanto jää vain pieneen osaan ilmoitetusta. Tällöin alueita on joko tuntuvasti laajennettava niin Kangasalla kuin Pälkäneellä tai rakennettava toinen laitos Ylöjärven Pinsiönkankaalle, mitä yhtiö onkin suunnitellut. Tämä merkitsee Vehoniemen-Syrjänharjun Natura 2000 –alueiden vaarantumista sekä huomattavaa kustannustason nousua. Huomautamme, että myös Ylöjärven Pinsiönkankaalla on merkittäviä Natura 2000 –suojelualueita. Yhtiö aikoo käyttää raakavetenä järvivettä ilman minkäänlaista esikäsittelyä. Esikäsittelemättömän järviveden kiintoaineineet tukkivat kaivot ja imeytyskentät. Näillä perusteilla katsomme, että yhtiön hakemus on ristiriidassa luonnonsuojelulain 1996/1096 64 a § ja 65§ kanssa.

Yhtiön hakemus on ristiriidassa lainvoimaisten Kangasalan strategisen yleiskaavan ja Vehoniemen osayleiskaavan kanssa. Suunniteltu laitos on ristiriidassa Vehoniemenharjun maa-ainesten ottoalueen maisemoinnin ja virkistyskäytön yleissuunnitelman 1.10.2018 kanssa. Virkistyskäyttösuunnitelma on jo toteutusvaiheessa (esim. laavu rakennettu) ja tekopohjavesilaitos sulkisi pois virkistyskäytön, koska tuotantoalueet olisi aidattava turvallisuussyistä. Tavasen pumppaamon kohdalla Hiedanperässä on todennettu viitasammakkoesiintymä. Kyseinen alue on arvioitu maakunnallisesti arvokkaaksi maisemaksi. Tekopohjavesiteknologia on epäekologinen ja vaarantaa Vehoniemen-Syrjänharjun Natura 2000-alueet. Yhtiön suunnittelema laitos tuotantoalueineen on Kangasalan strategisen yleiskaavan ja Vehoniemen osayleiskaavan vastainen. Tekopohjaveden tuotanto kuluttaa huomattavasti enemmän sähköä kuin pinta- ja pohjavesilaitokset. Laitos lisäisi hiilijalanjälkeä ja vaikeuttaisi Suomen pyrkimyksiä Pariisin ilmastosopimuksen toteuttamiseksi. Kriisitilanteessa paljon sähköä kuluttava järjestelmä olisi haavoittuvaisempi kuin nykyinen.

Hakemus perustuu vuoden 2003 suunnitelmaan. Hakemusta on sen vireille tulon jälkeen täydennetty ja muutettu huomattavasti. Vuoden 2003 suunnitelma perustui yksinomaan sadetusimeytyksen käyttöön. KHO:n katselmuksessa 12.6.2018 yhtiön edustajat ilmoittivat, että käyttöön tulee yksinomaan kaivoimeytys. Nyt jätetyn hakemuksen mukaan raakavesi eli järvivesi sellaisenaan imeytetään maaperään kaivo-, sadetus- ja allasimeytystä käyttäen. Kaivo— ja allasimeytyksen toimivuutta alueella ei ole testattu. Sorakuoppien soveltuvuus imeytymiseen on testaamatta. KHO:n päätöksen 3151/2015 mukaisia imeytyskokeita ei ole tehty. Täten virtaustutkimukset Kangasalla ovat tekemättä ja nimenomaan sinne yhtiö hakee nyt lupaa. Vaasan hao:n mukaan hakemuksessa on oltava yksityiskohtainen virtaussuunnitelma.

Kangasalan luonto ry. katsoo, että yhtiön hakemus on muuttunut vuodesta 2003 niin paljon, että laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä 252/2017 edellyttää uutta ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Lain §27 sanoo, että perustellun päätelmän on oltava ajan tasalla lupa-asiaa ratkaistaessa. Tieliikenneasioissa määräaika on ollut 4 vuotta. Tavasen YVA on tehty 16 vuotta sitten. Sama laki sanoo, että YVA on tehtävä jos pohjaveden otto tai tekopohjaveden muodostamisen vuotuinen määrä on vähintään 3 miljoonaa kuutiometriä. Yhtiön hakemuksessa ilmoittama 50 000 m3 vrk = 18 250 000 m3 vuodessa. Muistutamme vielä mitä sanoo lain §35: ”Pakkokeinot: Jos 3 §:ssä tarkoitetun hankkeen toteuttaminen ei edellytä lupaa ja hankkeen toteuttamiseen ryhdytään ennen tässä laissa edellytettyä ympäristövaikutusten arviointia, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi sakon uhalla määrätä hankkeen toteuttamisen keskeytettäväksi siihen saakka, kunnes ympäristövaikutusten arviointimenettely on suoritettu.”

Yhteenveto

Edellytyksiä Tavase Oyn luvalle ei ole. Koska joka tapauksessa aiheutuu huomattavia ympäristöriskejä, LsL 64 a § ja 65§ mukaan valmistelulupaa töiden aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista ei tule myöntää. Jos hanketta jatketaan, on toteutettava uusi ympäristövaikutusten arviointimenettely.

Kangasala 17.5.2019

Kangasalan luonto ry.
SLL Pirkanmaan piiri ry.