Lausunto Kuhmalahden rantaosayleiskaavaluonnoksesta nro 32
Kangasala 25.1.2021
Kangasalan luonto ry. kiittää lausuntopyynnöstä. Lausuntomme koskee Kuhmalahden rantaosayleiskaavaluonnosta nro 32. Sivuamme myös Kirkonkylän osayleiskaavaa nro 33 sekä Pohjan osayleiskaavaa nro 34.
YLEISTÄ
Pidämme myönteisenä, että Kuhmalahdelle viimein laaditaan rantaosayleiskaava sekä osayleiskaavat Kirkonkylälle ja Pohjaan. Edellinen rantaosayleiskaava kaatui oikeuskäsittelyssä liian korkeaan mitoitukseen ja jääviyteen päätöksenteossa. Tämä aiheutti vuosikymmenien ajan tilanteen, että rakentaminen on pitkälti tapahtunut poikkeusluvin ja suunnittelutarveratkaisuin. Ekologisesti tämä on ollut lyhytnäköistä ja luonut huomattavan suunnittelutarpeen, jota ehdotetut kolme kaavaluonnosta osin paikkaavat.
RAKENTAMISTEHOKKUUDESTA
Näkemyksemme mukaan yhden kunnan alueella tulisi noudattaa yhtenäistä rakentamistehokkuutta. Tämä on perusteltua maanomistajien yhdenvertaisen kohtelun kannalta, ja jos tehokkuusluku on alhainen, se on myös ekologisesti mielekästä. Vanhan Kangasalan alueella on voimassa vuoden 2001 lainvoimainen rantaosayleiskaava. Se koskee 475 kilometriä rantaviivaa, josta vapaata rantaa on 275 km (58%) ja rakennettua rantaa 200 km (42%).
Kuhmalahden suunnittelualueella oikaistun rantaviivan pituus on noin 255 kilometriä, josta vapaan rantaosuuden määrä on noin 189 km (74%) ja rakennetun rantaosuuden määrä noin 66 km (26%). Lukuja on pidettävä kohtuullisina ottaen kuitenkin huomioon, että Kuhmalahden asukasluku on alle tuhat, kun vanhan Kangasalan alueella lähellä Tamperetta on 30 000 asukasta.
Sen sijaan rakentamistehokkuus on Kuhmalahden kaavaluonnoksessa 32 korkeampi kuin vanhan Kangasalan alueella. Muistutamme, että edellinen Kuhmalahden rantaosayleiskaava kaatui oikeuskäsittelyssä liian korkeaan mitoitukseen ja jääviyteen päätöksenteossa. Sen mitoitusten ja ratkaisujen pitäisi olla lähtöaineistona käyttökelvottomia. Aiemmassa rantaosayleiskaavassa oli esitetty 215 uutta rantarakentamispaikkaa. Nyt esillä olevassa luonnoksessa uusia rakennuspaikkoja on 71, mikä vastaa noin 4 paikkaa/muunnettu rantaviivakilometri eli noin 7,5% lisäys nykytilanteeseen nähden. Rakennustiheys olisi tämän mukaan 10,67 rakenuspaikkaa/muunnettu rantaviiva-km. Vanhan Kangasalan voimassa olevassa Royk:ssa tehokkuusluku on 5,3 ja muunnettua rantaviivakilometriä kohti 8,2. Kuhmalahden rakennustiheys olisi selkeästi korkeampi kuin vanhan Kangasalan alueella. Vertailun vuoksi: Oriveden rantaosayleiskaavaehdotuksessa Eräjärvellä Längelmäveden rakennustiheys on 8,52 rakennuspaikkaa/muunnettu rv-km. Kangasalan rantaosayleiskaavassa kuvataan, että toteutunut rakentamistilanne on ollut 6,6 rakennuspaikkaa/muunnettu rv-km.
Kangasalan luonto ry katsoo, että tehokkuusluvun tulee olla Kuhmalahdella sama kuin vanhan Kangasalan alueella eli lukua pitää laskea. Muutoin on riski, että vanhan Kangasalan alueella halutaan tasa-arvon nimissä nostaa tehokkuusluku samaan kuin Kuhmalahdella.
Kuhmalahden kaavaluonnoksessa 32 esitetään lisäksi, että noin 130 loma-asuntoa voisi muuttaa vakituisiksi asunnoiksi. ”Ranta-asumisen mahdollisuudet kasvavat kaavojen myötä merkittävästi Kuhmalahdella”, todetaan kaavaselosteessa. Ympäristöjärjestöt suhtautuvat varauksellisesti vapaa-ajan asuntojen muuttamiseen vakituiseen asumiseen. Ne kuluttavat herkkiä ranta-alueita enemmän kuin osa-aikainen ja keskimäärin lyhytaikainen mökkiasuminen. Jos vapaa-ajan asuntoja muutetaan vakituiseen asumiseen, rakennuksilta tulee vaatia samoja ympäristömääräyksiä kuin kaikilta muilta asuinrakennuksilta. Lisäksi nämä rakennukset tulee kaavoissa sijoittaa nykyisin rakennetuille paikoille jo olemassa olevien teiden ja sähkölinjojen sekä vesi- ja jätevesiverkostojen yhteyteen. Kokonaan uusia vakituiseen asumiseen tarkoitettuja ranta-alueita ei tulisi kaavoittaa.
LAIPANMAASTA
Ympäristöjärjestöt ovat esittäneet mm. maakuntakaavan valmistelun yhteydessä Laipanmaan alueen kehittämistä kansallispuistoksi. Pitkään harjoitetusta metsätaloudesta huolimatta alueella on yhä jäljellä lähes luonnontilaisia järviä sekä runsaasti harvinaisia ja uhanalaisia eläin- ja kasvilajeja. Pirkanmaan maakuntakaavassa Laipanmaa on osoitettu matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueeksi. Kangasalan strategisessa yleiskaavassa Laipanmaa on merkitty hiljaiseksi alueeksi.
Esitimme, että alueen pieniä järviä tulee pitää mahdollisimman paljon rakentamattomina ja luonnontilaisina. Näin näyttääkin tapahtuneen. Toisaalta voi kysyä, että jos Elamonjärvellä on 17 ra-paikkaa, onko se enää erämaajärvi?
Tekeillä oleva kaava ratkaisee kauas tulevaisuuteen millaisena luovutamme Laipanmaan tuleville sukupolville. Kuhmalahden puoleinen osa on pienehkö ja enin osa sijaitsee entisen Sahalahden kunnan alueella.
LÄNGELMÄVESI, PAJULANJÄRVI, VEHKAJÄRVI JA PENTOJÄRVI
Längelmävesi on Pirkanmaan maakuntajärvi. Se on historiallisesti Suomen arvokkaimpia suurjärviä, kalaisa ja merkittävä lintujärvi. Sen vesi on kirkasta tai vain lievästi sameaa, väritöntä ja vähähumuksista (KVVY). Ympäristöjärjestöjen mukaan Längelmävesi tulee säilyttää mahdollisimman kauniina, puhtaana ja luonnonvaraisena. Kuhmalahden Royk-esitys lisää rantarakentamista Längelmäveden rannoilla ja saarilla. 12 uutta rakennuspaikkaa sijoittuu paikallisesti tai maakunnallisesti arvokkaiksi todetuille kohteisiin tai niiden välittömään läheisyyteen, osa luo-2 tai arvokkaan lintualueen rannalle. Tervaniemenlahden (kaavaselosteessa Terveniemenlahti) Natura 2000–alueen pohjoisrannalle on merkitty RA/AP rakennuspaikka. Haittoja tosin yritetään vähentää määräyksellä, jonka mukaan rakennuspaikan puusto ja muu kasvillisuus on säilytettävä mahdollisimman luonnonmukaisena erityisesti rakennusten ja rannan välisellä vyöhykkeellä. Näiden rakennuspaikkojen poistaminen kuitenkin laskisi Kuhmalahden rakentamistehokkuutta vanhan Kangasalan Royk:n tasolle.
Pajulanjärven rannalla sijaitsee Sipilän niityn Natura-alue. Isosaaressa yksi uusi loma-asunnon rakennuspaikka on osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeälle alueelle. Se on luo2–alueella, ja voidaan kysyä mielekkyyttä.
Vehkajärvi on poikkeuksellisen arvokas järvi vedenjakaja-alueella. Järvellä tehtävät toimet vaikuttavat sekä Päijänteen että Kokemäenjoen vesistöihin. Katsomme, että Vehkajärven ranta-alueita tulee säilyttää mahdollisimman luonnontilaisina. Sama koskee Kuhmajärven itärantaa. Vehkajärven saariin ei tule osoittaa rakennuspaikkoja, joista seuraa muun linnustoon kohdistuvan häiriön lisäksi välttämättä lisääntyvä veneliikenne.
Pentojärvi on osittain entisten Sahalahden ja Kuhmalahden kuntien rajalla. Se on erittäin kirkasvetinen ja arvokas lintujärvi, jossa tavataan mm. kaakkuria ja helmipöllöä. Järvi ei kestä yhtään lisää loma-asutusta. Kaavaluonnoksen mukaan niitä ei olisi tulossa.
NATURA- JA LUONNONSUOJELUALUEET
Kuhmalahden Royk-luonnoksen alueella on neljä Natura 2000–aluetta: Längelmäveden saaret, Tervaniemenlahti, Sipilän niitty ja Vehkajärvi. Ne on kohtuullisesti otettu huomioon muutamia uusia rakennuspaikkoja lukuun ottamatta (mainittu edellä). Sama koskee yksityisiä ls-alueita: Luonnonperintömetsän luonnonsuojelualue, Liljan lehmusmäki sekä Sarkasen metsän luonnonsuojelualue.
Kangasalla 25.1.2021
Kangasalan luonto ry