Vetoomus: Liutun kaava

Vetoomus Kangasalan elinympäristölautakunnan hyväksymän kaavan 850 (Asemakaavan laatiminen Liutussa kortteleissa 955 ja 956) kumoamiseksi ja palauttamiseksi valmisteluun.

Kangasalan kaupunki, kaupunginhallitus

Johdanto 

Elinympäristölautakunta hyväksyi kokouksessaan 22.6.2021 kaavan 850 (pöytäkirja §107), vaikka se ei ole asianmukaisesti valmisteltu ja sisältää virheitä. Kaavassa 850, korttelin 956 osalta, ei oteta riittävästi huomioon rantarakentamisen vaikutusta Pitkäjärven veden laatuun, liito-oravan asuinpaikan edellytyksiä, lehtoluonnon uhanalaisuutta eikä yhdenvertaisuusperiaatetta päätöksissä. Tämän lisäksi Ely-keskuksen ja rakennusvalvonnan muistutuksia ei ole asianmukaisesti huomioitu kaavan laatimisessa eikä näiden tahojen vaatimia muutoksia ole tehty. 

Edellämainittujen ongelmien lisäksi kaava rikkoo MRL:n 54 pykälää (https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990132), sillä se ei noudata Vatialan osayleiskaavaa (https://www.kangasala.fi/wp-content/uploads/2018/04/27_kaava.pdf) eikä maakuntakaavaa https://maakuntakaava2040.pirkanmaa.fi/sites/default/files/Maakuntakaava_2040_MKV_27032017_.pdf), jossa alue on osoitettu suurimmalta osaltaan virkistysalueeksi. Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittävät taajamiin liittyvät virkistysalueet ja/tai taajamien ekologisen verkoston kannalta erityisen tärkeät alueet.  Maakuntakaavassa (s. 169) on yleismääräys: ”Taajamien rakentamattomat ranta-alueet tulee säilyttää pääsääntöisesti rakentamattomina ja varata yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa yleiseen virkistyskäyttöön”. Korttelin 956 muuttaminen maakunta- ja osayleiskaavan vastaisesti vakituiseen asuinkäyttöön heikentää alueen luonto- ja virkistysarvoja merkittävästi ja lopullisesti. Asemakaavassa 850 ei esitetä mitään maankäytöllisiä erityisiä syitä, joiden perusteella voidaan vaarantaa yleispiirteisempien kaavojen keskeisiä määräyksiä, tavoitteita ja lähtökohtia. 

Vatialan osayleiskaavassa Pitkäjärven ranta-alue korttelin 956 kohdalla on suurelta osalta merkitty luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeäksi alueeksi. Osayleiskaavassa todetaan, että rakentamistoimenpiteillä ei saa vaikeuttaa yhtäjaksoisen viheryhteyden toteuttamismahdollisuuksia. Rakentaminen asemakaava-alueella 850 (korttelissa 956) katkaisee merkittävän ekologisen yhteyden.

Perustelut

Kortteli 956 on 50 – 65 metriä kapea kaistale Pitkäjärven rannassa. Kaavassa 850 korttelin 956 kohdalla ollaan sallimassa kolme 300 m² kokoista omakotitaloa 15 – 30 metrin etäisyydelle rantaviivasta sekä kolme 20 m² saunarakennusta aivan rantaviivaan. Mikäli tämä hyväksytään, sillä on suuri merkitys rantarakentamiseen jatkossa, Pitkäjärven ja Kaukajärven veden laatuun, luonnon monimuotoisuuteen sekä kuntalaisten yhdenvertaisuuteen. 

Veden laatu

Hulevesien lisääntyminen Pitkäjärven ja Kaukajärven alueella uhkaa veden laatua. Kaukajärvi ja Pitkäjärvi ovat olleet alun perin yhtä ja samaa järveä ja niiden vesistö on kiinteässä yhteydessä toisiinsa. Veden kirkkaudesta johtuen Kaukajärvessä kasvaa useita harvinaisia kasvilajeja (https://1596359.169.directo.fi/@Bin/3ac4ebc7e57720b53e7d0a0ebb7498a1/1618126939/application/pdf/211492/Heikki%20Toivosen%20luento%20Kaukaj%c3%a4rven%20vesikasveista%2020.2.2020.pdf). Pitkäjärvi-Kaukajärvi -kokonaisuus on hyvin herkkä muutoksille, erityisesti rehevöitymiselle. Ravinteikkuus järvessä on jo alkanut lisääntyä https://1596359.169.directo.fi/@Bin/c59521c7ad5148efe44980f3beb07db3/1626195302/application/pdf/211492/Heikki%20Toivosen%20luento%20Kaukaj%c3%a4rven%20vesikasveista%2020.2.2020.pdf. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys on tutkimustensa perusteella todennut, että Kangasalan Pitkäjärvellä veden vaihtuvuus on erittäin hidasta. ”Pitkäjärvi kestää vain heikosti siihen kohdistuvaa kuormitusta ja siksi kuormitus tulisikin pyrkiä minimoimaan.” (KVVY 2017).  Veden hitaasta vaihtuvuudesta johtuen hulevesien lisääntyvä määrä, maansiirtotyöt ja kasvava asutus kuormittavat järveä erityisesti. 

Viimeisimpänä myös EU-tasolta on annettu ohjeistusta sisävesien suojelemiseksi: vesistöjen ympärille pitää jättää suojavyöhykkeitä. Riittävä suojavyöhyke järvelle ei ole omakotitalojen ja järven väliin jäävä 15 – 30 metriä leveä kaistale viettävää rinnettä, saati uusien saunarakennusten salliminen aivan rantaviivaan. 

Rakennusvalvonnan lausunto rakentamisen vaikutuksista rinteeseen ja järven läheisyyteen on sivuutettu. ”Olemassa olevan rakentamisen lisäksi alueelle ei tule osoittaa kuin vähäistä lisärakentamista. Korttelin AP alue tulee jättää pois kaavasta ja rakennusoikeutta tulisi vähentää korttelin 956 AO tonteilla maaston haasteellisuuden vuoksi sekä luonto- ja maisema-arvojen säästymiseksi. Lisäksi luonnontilaiseksi jätettävä alue tulisi osoittaa rantavyöhykkeelle”. 

Alueella on haastavaa kerätä hulevesiä niin, etteivät ne valuisi jyrkkää rinnettä pitkin suoraan järveen. Hulevesiselvitykseen nähden kaavassa 850 esitetään hulevesien käsittelyyn riittämätön ja epämääräinen vaade. Kivikkoiseen maastoon rakennetaan pienehkö painanne, joka vastaanottaa erittäin suuren hulevesikuorman laajalta alueelta (kortteli 955 sekä Varikontien ja Kangasalantien rajaama alue). Imeytysratkaisut, joista selvityksessä mainitaan mm. hulevesitunnelin rakentaminen järven alle, johtaisivat puuston kaatamiseen ja maanrakennukseen Vatialan osayleiskaavassa suojeltavaksi merkitylle alueella. Vaikka kaavassa esitetään, että ”rakenteiden toteutuksessa tulee huomioida luontoarvot ja säästää puustoa”, ei maanrakennustöitä voida tehdä kaatamatta metsää – tästä on jo toteutunut esimerkki Ilkontie 24:n kohdalla, missä asemakaavassa oli esitetty vastaava ohje. 

Luonnon monimuotoisuus

Liito-oravat ovat tärkeä indikaattori luonnon monimuotoisuudesta. Alue on lukuisissa eri selvityksissä todettu liito-oravan kannalta keskeiseksi elinalueeksi (ks. esim. Vatialan osayleiskaava; https://www.kangasala.fi/wp-content/uploads/2018/03/753-kaavaselostus.pdf; https://www.kangasala.fi/wp-content/uploads/2021/07/Pitkajarven-asemakaavan-850-liito-oravaselvitys_-2021.pdf). Luonnonsuojelulain mukaan liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä (LsL 49 §). Vatialan osayleiskaavassa todetaan, että alueen puustolla on tärkeä merkitys myös ekologisena käytävänä ja liito-oravan kulkuyhteytenä, jota ei saa rakentamistoimenpiteillä vaikeuttaa. Tämä on tuotu esiin myös maakuntakaavassa. ELY-keskus on useaan otteeseen tuonut esiin lausunnoissaan viheryhteyden riittämättömyyden kaavasuunnitelmien perusteella. Myös tuoreimmassa kirjeenvaihdossa kesäkuussa 2021 ELY-keskus on toistanut kannanottonsa. 

Kaavaselostuksessa 850 väitetään, että ekologinen yhteys alueen läpi muodostuisi rannassa olevien tonttien pohjoispuolitse. Viheryhteys on siis sijoitettu osayleiskaavan ja maakuntakaavan vastaisesti kadun varteen ja sen sijaan rakentaminen kohdistetaan rantaan. Viheryhteyden katkaisee kolme ajotietä tonteille. Tästä huolimatta jopa ajoteiden alue on merkitty asemakaavakarttaan VL-merkinnällä. On täysin epärealistista ajatella, että luontoyhteys saataisiin säilymään kadun ja rakennettavien uusien omakotitalojen väliin. Alueelle ollaan rakentamassa isoja omakotitaloja, joiden vaatimat rakennustyöt tarkoittavat ympäröivän puuston poistoa alueelta. Mikäli jäljelle jäisi edes vaadittu kapea kaistale (asemakaavakartan perusteella laskettuna vaihtelee 1m – 15m) puustoa, tämä ei enää palvelisi liito-oravaa tai luonnon monimuotoisuutta. Liito-oravan kannalta keskeiset kuusipuut ovat niin vanhoja, etteivät tule kestämään sitä, että niiden viereiset suojapuut poistetaan ja juuristoa vaurioitetaan. Ne tulevat olemaan uhka tuleville rakennuksille jatkossa ja ne on muutaman vuoden päästä rakentamisesta viimeistään kaadettava turvallisuussyistä. Tällöin jäljelle jäävä pieni pensaikko ei enää riitä liito-oravan lisääntymis-, kulku- tai levähdyspaikaksi. 

Kaavassa 850 ei ole huomioitu ELY-keskuksen kommentteja liito-oravan osalta. ELY-keskus on todennut 30.4.2008 kommenteissaan, että lisääntymis- ja levähdyspaikat tarkoittavat puuston säilyttämistä myös alueen lähiympäristössä. ELY-keskus on toistanut tämän vaateen kesäkuussa 2021 käydyssä sähköpostiviestissään. Useissa aikaisemmissa lausunnoissaan ELY-keskus on todennut riittäväksi suojayhteydeksi liito-oravalle 30 metriä (ks. esim. Hervantajärveä koskeva asemakaavalausunto, 2018). Tätä kaavassa 850 ei ole otettu lainkaan huomioon ja siten se rikkoo luonnonsuojelulakia. Vatialan osayleiskaavassa alueelle on merkitty luo-merkintä tarkoittaen liito-oravan elinympäristöksi sopivaa aluetta. Tämä merkintä on kuitenkin jätetty pois asemakaavasta, vaikka ELY-keskus on asiasta huomauttanut. 

Lehtometsät

Asemakaava-alueen 850 kortteli 956 ja sen itäpuolinen VL-alue on kauttaaltaan lehtometsää. Lehtojen alkuperäisestä pinta-alasta on jäljellä vain 1 %, minkä vuoksi kaikki Etelä-Suomen lehtojen luontotyypit ovat uhanalaisia (Kontula & Raunio (2018) Suomen luontotyyppien uhanalaisuus – Osa 2: Luontotyyppien kuvaukset). Maankäyttö- ja rakennuslain (10 § (20.12.2013/1085) mukaan lehtoluonto on luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä ympäristö, jonka edellytykset on turvattava. Tiheä lehtometsä aivan Pitkäjärven rannassa toimii tärkeänä suojapuskurina Pitkäjärven-Kaukajärven kokonaisuutta ajatellen. 

Yhdenvertaisuusperiaate

Kaavassa ei perustella lainkaan päätöstä siitä, kuinka on mahdollista, että omakotitalojen rakentamista sallitaan vain 15–30 metrin päähän rantaviivasta ja saunoja aivan rantaviivaan. On useampia esimerkkejä siitä, kuinka aikaisemmin Pitkäjärven rannan tuntumassa sijaitseviin omakotitaloihin ei ole saanut rakentaa edes rantasaunaa 30 metriä lähemmäs rantaviivasta. Pitkäjärven alue ei kuulu suosituimmuusalueisiin, eli siellä vapaa-ajan asuntojen vakinaistamista ei kuuluisi sallia. Miten tässä toteutuu maanomistajien yhdenvertaisuusperiaate? Jokainen päätös antaa linjausta tuleville päätöksille. Hallintolaki edellyttää viranomaisen kohtelemaan kaikkia kuntalaisia (ja maanomistajia) tasavertaisesti ja toimimaan johdonmukaisesti. Aikooko kunta jatkossa myöntää vastaavanlaisesti rakennuslupia asuinrakennuksille ja saunoille näin lähelle rantaa? 

Esitys

Esitämme, että kaavaehdotusta 850 ei hyväksytä ja se palautetaan valmisteluun, jolloin otetaan huomioon edellä esitetyt korttelia 956 koskevat asiat. Olemassa olevat loma-asunnot alueella tulee säilyttää, mutta rakennusoikeutta ei alueella tule lisätä eikä lisärakentamista lähelle rantaa tule sallia. Loma-asunnoilta tulee edelleen vaatia puuston säilyttämistä alueella. 

Kangasala 10.8.2021
Kangasalan luonto ry