Va­li­tus­lu­pa­ha­ke­mus KHO:lle Tavase Oy:n hakemuksesta

Korkein hallinto-oikeus
Paasivuorenkatu 3, 00530 Helsinki
PL 180, 00131 Helsinki

Asia: Valituslupahakemus ja valitus Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä 13.12.2021 nro 21/0072/1, Tavase Oy:n hakemus koskien Vehoniemen-Isokankaan harjualueen tekopohjavesilaitoksen rakentamista sekä valmistelulupaa, tuotantoalueet TUA1 ja TUA2, Kangasala.

Valitusluvan saannin perusteet

Kangasalan luonto ry. ja Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piiri ry. anovat KHO:lta valituslupaa Vaasan hallinto-oikeuden päätökseen (13.12.2021 nro 21/0072/1) pitää voimassa Tavase Oy:n tekopohjavesihankkeen rakentamis- ja valmistelulupa.

Yhdistykset katsovat, että Tavase Oy:lle ei tule myöntää lupaa tekopohjavesilaitoksen rakentamiseen Kangasalan ja Pälkäneen Vehoniemen-Syrjänharjulle. Vaasan hallinto-oikeuden tulkinta AVI:n ympäristöneuvoksen Arto Paanasen jääviydestä on virheellinen. Varovaisuusperiaatteesta on poikettu useissa kohdissa, mm. sallimalla esikäsittelemättömän järviveden imeytys harjuun. Jos hanketta jatketaan, on toteutettava uusi YVA eli ympäristövaikutusten arviointimenettely. YVA-prosessin toteuttaminen vastaamaan hankkeen muuttuneita olosuhteita ja ympäristövaikutuksia on tarpeen, sillä hankkeen suunnitellut tuotantoalueet ja myös imeytysmenetelmät ovat olennaisesti muuttuneet, eikä hanketta voida enää verrata alkuperäiseen. Koska YVAa ei ole tehty, lupaa ei voida myöntää.

Edelleen, Vaasan hallinto-oikeus katsoo virheellisesti, että Hiedanperään suunniteltu pumppaamo ei vaikuta luontoarvoihin, kuten luontodirektiivin liitteen IV lajeihin kuuluvaan viitasammakkoon, jonka lisääntymis- ja levähdyspaikkojen heikentäminen on kielletty. Lisäksi päätöksessä ei ole huomioitu alueella esiintyvää rauhoitettua ja uhanalaista valkoselkätikkaa, joka on erityisesti suojeltava laji ja joka kuuluu lintudirektiivin liitteen I lajeihin.

Valitusluvan myöntäminen on tässä tapauksessa perusteltua, koska aluehallintoviraston ja Vaasan hallinto-oikeuden päätöksissä on monilta osin merkittäviä ratkaisuja, josta on syytä saada ennakkotapausratkaisu. Näistä merkittävimpiä ovat esteellisyyden arvioiminen tilanteessa, jossa virkamies on osallistunut asian käsittelyyn sekä hankkeen valmisteluvaiheissa että itse hakemuksen päätöskokoonpanossa.

Kyseessä olevalla tekopohjavesihankkeella on monia suoria ja välillisiä vaikutuksia sijoitusalueen Natura-alueen suojelun perusteena oleviin luonnonarvoihin, joiden merkitys on arvioitu virheellisesti tai arviointi on jäänyt tekemättä. Tämä Natura-arvioinnin riittävyyden (onko merkittäviä vaikutuksia odotettavissa vai ei) faktapohjainen arviointi on ollut puutteellista. Tämä on keskeinen seikka, jolla on merkitystä myös monissa vastaavissa pohjaveden tai tekopohjaven oton lupaprosesseissa (mm. Oulun Vesden Viinivaara-hanke). Valittajat katsovat, että perusteet valitusluvan myöntämiselle täyttyvät.

Vaatimukset

Vaasan hallinto-oikeuden päätös on kumottava, eikä Tavase Oy:lle tule myöntää tekovesipohjahankkeen rakentamis- ja valmistelulupaa Kangasalan Vehoniemen-Isokankaan harjualueelle.

PERUSTELUT

Jääviydestä esitettyä

Olemme ihmetelleet miten on mahdollista, että päätöstä on ollut ratkaisemassa ympäristöneuvos Arto Paananen, joka on aiemmin ollut Pirkanmaan Ely-keskuksessa valmistelemassa Tavase-hanketta. Hallintolain 28 §:n 1 momentin mukaan virkamies on esteellinen ”… jos hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä
toimeksiantosuhteessa asianosaiseen… hän tai hänen läheisensä kuuluu viraston tai laitoksen johtokuntaan tai siihen rinnastettavaan toimielimeen ja kysymys on asiasta, joka liittyy tämän viraston tai laitoksen ohjaukseen tai valvontaan” (vrt. myös KHO 2018:116).

Esteellisyyttä koskeva väite on Vaasan hallinto-oikeudessa hylätty ja todettu, ettei Arto Paananen ole esteellinen käsittelemään ja ratkaisemaan Tavase Oy:n tekopohjavesilaitosta koskevaa asiaa. Vaasan hao:n ratkaisu on selkeästi ristiriidassa vakiintuneiden ja KHO:n aiempien jääviystulkintojen kanssa. Jo tällä perusteella katsomme valitusluvan tarpeelliseksi.

Ratkaisussa 2021:69 KHO katsoi, että energiayhtiön hallituksen jäsen ei saanut osallistua kaava-asian käsittelyyn kaupunginhallituksessa. Ratkaisussa 2021:141 KHO katsoi, että kunnanhallituksen jäsen ei saanut osallistua päätöksentekoon siitä, nauttivatko kunnanhallitus ja valtuuston puheenjohtajisto valtuuston luottamusta, vaan hänen olisi pitänyt siirtyä yleisöpaikalle. Ratkaisussa 2016:190 tuulivoimayleiskaavasta Korkein hallinto-oikeus kumosi sekä valtuuston että hallinto-oikeuden päätökset esteellisyydestä, koska henkilö oli työskennellyt Metsähallituksen palveluksessa metsurina, kun tuulivoimayleiskaavaa laadittiin Metsähallituksen esityksestä valtion maalle.

Katsomme oikeustapausten osoittavan, että Vaasan hallinto-oikeuden tulkinta Arto Paanasen jääviydestä on virheellinen.

Punamultalukko ja varovaisuusperiaate

Kanta-Hämeen käräjäoikeuden maaoikeus on vuonna 2021 hylännyt kaikki Tavase Oy:n valitukset Punamultalukon (laaja, erittäin poikkeuksellinen suppa) luonnonsuojelualueen rekisteröinnistä. Täten Punamultalukko on osa Vehoniemenharjun luonnonsuojelualuetta.

Tästä huolimatta Vaasan hallinto-oikeuden ratkaisussa hyväksytään suurimman imeytysalueen TUA2 aivan Punamultalukon välittömässä läheisyydessä. Päätöksen mukaan sinne saa imeyttää peräti 36 500 m³/vrk esikäsittelemätöntä järvivettä kuukausikeskiarvona laskettuna. Luonnonsuojelulain 64 a §:n mukaan ”Natura 2000 -verkostoon kuuluvan alueen suojelun perusteena olevia luonnonarvoja ei saa merkittävästi heikentää.” Samoin hallinto-oikeuden päätös rikkoo myös varovaisuusperiaatetta, joka on korostunut sekä kansallisissa että EU-oikeuden päätöksissä arvioitaessa eri hankkeiden vaikutuksia Natura-alueiden perustana olevien luonnonarvojen säilymiseen. Ei voida tietää miten sata vuotta kestävä valtava järviveden sadatus ja imeytys vaikuttaa jääkauden aikaiseen suppamuodostumaan. Tavase Oy:n imeytyskokeissa vuonna 1998 Punamultalukon pohjalle kehittyi laaja lampi. Tämä on alueen suojeluperustana olevien luontotyyppien säilymiseen erittäin merkittävästi vaikuttava muutos, johon ei voi myöntää lupaa ilman Natura-säännösten poikkeusmenettelyä.

Varovaisuusperiaate on unohdettu. Tuoreessa ratkaisussa (2020:3) KHO kielsi hakkuut Oulujärven Natura-alueen saarissa, kunnes Natura-arviointi on suoritettu. Erityisen ongelmallisena pidämme esikäsittelemättömän järviveden käyttöä laajamittaisessa imeytyksessä. Korkein hallinto-oikeus edellytti päätöksellään 13.8.2008 TSV:ltä raakaveden kemiallista esikäsittelyä. Esikäsittelemättömän järviveden sadetusimeytys ja imeyttäminen kaivoihin ei toimi Tavase Oy:n ennakoimalla tavalla, vaan kaivot tukkeutuvat aikaa myöten.

Kokonaishaitat ja edut

Kaivojen määrä ja sadetusimeytysalueiden koot ovat aivan liian pieniä suunniteltua 70 000 m³/vrk tuotantoa varten. Jyväskylän Vuonteen toimivalla laitoksella on 10 kpl imeytysalueita 30 hehtaarin alueella loivarinteisellä harjulla tuotannon ollessa 15 000 m³/vrk. Alueet ovat osoittautuneet riittämättömiksi ja niitä halutaan laajentaa. Tavase väittää kykenevänsä yli nelinkertaiseen tuotantoon puolta pienemmällä alueella paikoin erittäin jyrkkärinteisellä
harjulla. On ilmeistä, että tuotanto jää vain pieneen osaan ilmoitetusta. Tällöin alueita on joko tuntuvasti laajennettava niin Kangasalla kuin Pälkäneellä tai rakennettava toinen laitos Ylöjärven Pinsiönkankaalle, mitä yhtiö onkin suunnitellut. Vaasan hallinto-oikeus on jättänyt tämän vaille huomiota arvioidessaan hankkeen etuja ja haittoja.

Hiedanperän luontoarvot

Vaasan hallinto-oikeus katsoo, että Hiedanperään suunniteltu pumppaamo ei aiheuta haittaa viitasammakon levähdys- ja lisääntymisalueella. Viitasammakko (Rana arvalis) kuuluu EU:n luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeihin, joiden suojelu on kansallisesti toteutettu luonnonsuojelulain 49 §:n 1 mom nojalla. Luonnonsuojelulain mukaan viitasammakon lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Vaasan hallinto-oikeuden ratkaisussa on kuultu vain yhtä osapuolta eli Tavase Oy:tä eikä ole välitetty mitään paikan päällä tehdyistä viitasammakkotutkimuksista. Tavase Oy:n omissa selvityksissä Hiedanperän viitasammakkopopulaation laajuus ja sijainti on esitetty väärin.

Hiedanperän alueella on jo pitkään esiintynyt uhanalaiseksi vaarantunut (VU) valkoselkätikka (Dendrocopos leucotos), mitä ei Tavasen hakemuksessa eikä lupaehdoissa käsitellä. Valkoselkätikka on EU:n lintudirektiivin I-liitteen laji, joka on luonnonsuojeluasetuksessa säädetty erityisesti suojeltavaksi lajiksi, koska sen häviämisuhka on ilmeinen. Erityisesti suojeltavan lajin säilymiselle tärkeän esiintymispaikan hävittäminen ja heikentäminen on kielletty, ja lajille voidaan tarvittaessa laatia yksityiskohtainen suojelusuunnitelma. Hiedanperän alue on sisällytetty jo vuonna 2000 ympäristöministeriölle laadittuun valkoselkätikan suojelusuunnitelmaan.

Hiedanperä on valkoselkätikalle erittäin tärkeä ympäristö, jonka on 2000-luvulla edelleen kasvanut alueen puuston rakenteen kehittyessä tikan kannalta yhä paremmiksi. TAVASEn suunnittelemaa raakaveden pumppaamoa ei ole mahdollista toteuttaa niin, ettei valkoselkätikan elinympäristön erityispiirteitä heikennetä ja sen pesimärauhaa häiritä. Asiaa on käsitelty tarkemmin liitteenä olevassa Timo Laineen muistiossa ”Valkoselkätikan esiintyminen Kangasalan Hiedanperän alueella” (13.1.2021).

YVA

Vaasan hallinto-oikeuden ratkaisu 21/0072/1 on ristiriidassa YVA-lain 5.5.2017/252 kanssa. Tavasen ympäristövaikutusten arviointi on tehty 2003 eli 19 vuotta sitten. Hanke on tänä aikana täysin muuttunut. Hankkeen suunnitellut tuotantoalueet ja myös imeytysmenetelmät ovat olennaisesti muuttuneet siten, että hanke ei ole enää verrattavissa alkuperäiseen. YVA-lain 27 §:n mukaan, että perustellun päätelmän on oltava ajan tasalla lupa-asiaa ratkaistaessa. Perusteltu päätelmä sisällytetään lupapäätökseen, jossa on lisäksi otettava huomioon arviointiselostusta koskevat lausunnot ja mielipiteet. Samaten lupapäätöksestä on käytävä ilmi (26 §), miten perusteltu päätelmä, arviointiselostus ja kuulemista koskevat asiakirjat on otettu huomioon lupaharkinnassa (Voutilainen 17.4.2020: Yhdessä vai erikseen? Yhteensovittaminen ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä. Itä-Suomen yliopisto, Oikeustieteen laitos, Pro gradu –tutkielma).

Ympäristövaikutusten arviointi on tehtävä, jos pohjaveden otto tai tekopohjaveden muodostamisen vuotuinen määrä ylittää kolme miljoonaa kuutiometriä. Tavasen määrä on yli 7-kertainen. Hakemussuunnitelmassa käytetään uusia ja erilaisia imeytysalueita sekä -menetelmiä kuin mihin vuoden 2003 YVA perustui. Kaivo- ja allasimeytyksen toimivuutta alueella ei ole tutkittu. Sorakuoppien soveltuvuus imeytymiseen on testaamatta. KHO:n päätöksen 3151/2015 mukaisia imeytyskokeita ei ole tehty. Täten virtaustutkimukset Kangasalla ovat tekemättä ja nimenomaan sinne yhtiö hakee nyt lupaa. Vaasan hao:n mukaan hakemuksessa on oltava yksityiskohtainen virtaussuunnitelma. Avi ja Tavase eivät voi tietää
vähentävätkö vai lisäävätkö muuttuneet alueet ja menetelmät ympäristöhaittoja. Vaasan hao on uskonut yhden osapuolen näkemyksen ja jättänyt YVA-lain vaille huomiota. Katsomme tämän perusteella, että uusi YVA on tehtävä.

Yhteenveto

Kangasalan luonto ry. ja Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piiri ry. katsovat, että Vaasan hallinto-oikeuden päätös 21/0072/1 on ristiriidassa seuraavien lakien kanssa:

• Hallintolaki 434/2003 28§,
• Luonnonsuojelulaki 20.12.1996/1096 49§ ja 65§,
• Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä 5.5.2017/252 27§.

Siksi Vaasan hallinto-oikeuden päätös tulee kumota. Mikäli Tavase Oy edelleen muuttuneista olosuhteista ja toimintaympäristöstä huolimatta katsoo hankkeen tarpeelliseksi, sen tulee käynnistää hankkeen YVA-prosessi uuden hankesuunnitelman tiedoilla. Vaihtoehdoissa tulee käsitellä myös vaihtoehtoiset talousveden hankintakeinot.

Liitteet
Liite 1. Päätös, jota asia koskee (VHaO 13.12.2021)
Liite 2. Valkoselkätikan esiintyminen Kangasalan Hiedanperän alueella

Kangasalla 19.1.2022
Kangasalan luonto ry.
Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piiri ry.