Lausunto Saarenmaan osayleiskaavan valmisteluaineistosta

Vastaus lausuntopyyntöön, KLA/80/53.01/2019

Kangasalan kaupunki on pyytänyt Kangasalan luonto ry:n lausuntoa Saarenmaan osayleiskaavan valmisteluaineistosta.

Osayleiskaavaluonnoksessa on jätetty useita asioita ratkaisematta ja auki. Tämä vaikeuttaa arvion tekemistä yleiskaavasta. Kokonaisuuden kannalta olisi tärkeä tietää esimerkiksi, miten pyöräily-yhteystarve tulee sijoittumaan Ruskon ja Liutun välille, mihin kakkoskehä (tie nro 309) ja Kaarinan polku tarkalleen linjataan ja mikä on Kaukajärven etelärinteen ja ekologisten yhteyksien kohtalo kaava-alueen pohjoisosassa.

Kaavakartassa on samalle alueelle merkittynä useita keskenään ristiriitaisia määräyksiä, joiden perusteella jää epäselväksi se, mihin pyritään. Saarenmaan osayleiskaavan tavoitteet kaava-alueen pohjoisosissa ovat epäselvät ja ristiriitaiset. Samalle alueelle ollaan suunnittelemassa virkistysaluetta ja jopa luonnonsuojelualuetta, mutta samaan aikaan kuitenkin tutkitaan omakotitaloalueen mahdollistamista alueelle.

Osayleiskaavan tulisi selkeästi ja yksikäsitteisesti kertoa, mitä alueen asemakaavalta vaaditaan, mutta nyt osayleiskaavan merkintä riippuu tulevasta asemakaavasta. Aluetta koskevat kehittämistavoitteet ovat kokonaisuudessaan niin ristiriitaisia, että osayleiskaava on alueidenkäyttölain (AKL) 42 §:ssä tarkoitetuilta oikeusvaikutuksiltaan epäselvä. Seurauksena on monitulkintainen ja epämääräinen ohjausvaikutus.

Seuraavaksi käymme läpi tarkemmin otsikoiden mukaisia aihealueita Saarenmaan osayleiskaavaluonnokseen liittyen:

Kaukajärven rannan RA-/A-1 -merkintä (loma-asuntoalue/asuntoalue)

Yleiskaavaluonnoksen mukaan Kaukajärven rannan Kuuselantien varteen sijoittuvan
alueen osalta asemakaavoituksen mahdollisuudet tutkitaan tarkemmassa suunnittelussa ja
alueelle pyritään sijoittamaan asumista. Tämä merkintä on ollut myös aiemmissa
yleiskaavaversioissa. Alueelta on karttunut yhä enemmän tietoa eri selvityksistä (mm.
Kuuselantien asemakaavan 861 luontoselvitys, Kangasalan Saarenmaan osayleiskaavan
lepakkoselvitys vuonna 2024 ja Saarenmaan osayleiskaava-alueen liito-oravaselvitykset
2019 ja 2024). Näiden mukaan alueen luontoarvot ovat merkittäviä ja lisärakentaminen ei
alueelle sovellu. Onkin vaikea ymmärtää sitä, että kaikista näistä selvityksistä huolimatta
edelleen halutaan tutkia alueen asemakaavoituksen mahdollisuuksia vakituisen asumisen
suhteen.

Pirkanmaan liitto on antanut Kuuselantien ranta-alueesta Kangasalan kaupungille
palautetta [PL/77/03.02.00/2021. Lausunto Kangasalan Kuuselantien Asemakaavan NRO
861 (Saarenmaan Alue) Osallistumis- ja Arviointisuunnitelmasta. Viranhaltijapäätös/
Pirkanmaan liitto]. Siinä todetaan, että Kaukajärven ranta-alueen olemassa olevien lomaasuntojen
rakennuspaikkojen osoittaminen vakinaiseen asumiseen ei tue maakuntakaavan alueelle osoittaman virkistysaluevarauksen toteutumista.

Maakuntakaavan ohjausvaikutus ei toteudu yleiskaavassa, jos se sallii myöhemmin
asemakaavan, joka on maakuntakaavan vastainen. A1-merkintä osayleiskaavassa
vesittää maakuntakaavan ohjausvaikutuksen. Pirkanmaan liitto on todennut tuoreimmassa
palautteessaan (aloitusvaiheen palauteraportti 29.11.2024), että
osayleiskaavasuunnittelussa on huolehdittava maakuntakaavan määräysten sisällön
välittymisestä kaava-alueen tulevaan yksityiskohtaisempaan maankäytönsuunnitteluun.
Tässä kohtaa tämä vaade ei toteudu.

Yhteiskunnallisesti merkittävää perustetta siihen, miksi eri selvityksistä huolimatta ja
Pirkanmaan liiton palautteen vastaisesti luonnon kannalta arvokkaalle virkistysalueelle
halutaan sijoittaa omakotitaloalue, ei kaavaselostuksesta löydy. Pirkanmaan liitto on
aiemmin todennut, että Kuuselantien alue ei lukeudu maakuntakaavassa osoitettuihin
tehokkaaseen joukkoliikennejärjestelmään tukeutuviin alueisiin, eikä siten edellytä
yhdyskuntarakenteen tiivistämistä [PL/77/03.02.00/2021. Lausunto Kangasalan
Kuuselantien Asemakaavan NRO 861 (Saarenmaan Alue) Osallistumis- ja
Arviointisuunnitelmasta. Viranhaltijapäätös/ Pirkanmaan liitto].

Kuuselantien kaavoitusratkaisua perusteltiin Saarenmaan osayleiskaavan esittelytilaisuudessa (30.1.2025) Saarenmaan osayleiskaavan laatimisen kanssa samaan aikaa vireillepannun Kuuselantien asemakaavan 861 suunnitelmilla. AKL 32 § mukaan osayleiskaavan tulee toteuttaa voimassa olevan maakuntakaavan eikä vasta vireillä olevan asemakaavan tavoitteita.

Kangasalan luonto ry. ja Suomen Luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piiri ry on jo
aiemmissa palautteissaan Saarenmaan osayleiskaavasta nostanut esiin perusteita siihen,
miksi virkistysalueella sijaitsevan vapaa-ajan asuntoalueen muuttaminen
omakotitaloalueeksi ei ole lain mukaista, eikä alueen luonnon kannalta kestävä ratkaisu:

Maakuntakaavassa Kaukajärven ja Pitkäjärven etelärannat on merkitty virkistysalueeksi
(V-merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittävät taajamiin liittyvät virkistysalueet ja/tai
taajamien ekologisen verkoston kannalta erityisen tärkeät alueet). Maakuntakaavassa
todetaan, että V-alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on turvattava
virkistyskäyttöedellytyksien säilyminen ja kehittäminen, ja että alueen suunnittelussa on
kiinnitettävä huomiota alueen ominaisuuksiin ekologisen verkoston osana sekä
merkitykseen luonnon monimuotoisuuden kannalta. Kaukajärven ja Pitkäjärven
etelärannan säilyttäminen virkistysalueena tukee maakuntakaavan osoittaman
virkistysaluevarauksen toteutumista. Maakuntakaavan mukaan myös Kuuselantien
Kaukajärven rantaan sijoittuva idyllinen ja maastoon mukautuva rantamaisema huviloineen
on osa virkistysaluetta. Se, että alueelle sijoitetaan vakituista asutusta tarkoittaa alueen
luonteen ja luonnon voimallista muuttamista. Nykyinen loma-asuntoalue ei ole este rannan
virkistysalueluonteen säilymiselle.

Maakuntakaava ohjaa ottamaan huomioon alueen luonnon monimuotoisuuden.
Kangasalan kaupunki on teettänyt alueesta useampia selvityksiä, joiden mukaan
Kuuselantien Kaukajärveen sijoittuva jyrkkärinteinen ranta-alue on luontonsa puolesta
erityinen ja siten rakentamista ei voida alueella hyväksyä. Saarenmaan osayleiskaavan
laatimisen kanssa samaan aikaa vireillepannun Kuuselantien asemakaavan 861
luontoselvityksessä todetaan, että Kaukajärven paikoin hyvin jyrkkärinteinenkin
rantametsikkö on rakennetuista kiinteistöistä huolimatta kokonaisuudessaan arvokasta.
Saarenmaan kaavaa varten on tehty liito-oravaselvityksiä, jotka myös tukevat
Kuuselantien ranta-alueen merkitystä luonnon monimuotoisuuden kannalta. Kuuselantien
rantarinne toimii ensisijaisena ekologisena yhteytenä Tampereen suuntaan. Kuuselantien
asuinalueen itäpuolelle sijoittuu liito-oravan elinpiiri. Saarenmaan kaavan
lepakkoselvityksessä puolestaan havaittiin runsaasti pohjanlepakoita ja siippoja
Kuuselantien alueella. Selvityksessä suositellaan säilyttämään alueen puusto
mahdollisimman luonnontilaisena sekä välttämään keinovaloa, koska alueella esiintyy
valolle arkoja lepakkolajeja. EU:n luontodirektiivin (92/43/ETY) mukaan liito-orava ja
lepakot on luokiteltu tiukasti suojelluiksi lajeiksi, mikä tarkoittaa, että niiden lisääntymis- ja
levähdyspaikkoja tai kulkuyhteyksiä ei saa heikentää tai hävittää. Luonto-Liiton
metsäryhmän kartoituksessa 7. – 9.11.22 todettiin, että Kaukajärven etelärannan
rinnemetsässä elää uhanalaista lajistoa ja vanhaa metsää indikoivaa lajistoa ja että alue
täyttää monimuotoisen metsän METSO -kriteerit ja se tulee rauhoittaa metsähakkuilta ja
lisärakentamiselta.

Mikäli Kuuselantien ranta-alueella sallitaan vakituinen asuminen, tämä tarkoittaa mittavia
maansiirtotöitä aivan Kaukajärven rannassa. Infraa ja uusia rakennuksia ei pystytä
rakentamaan puita kaatamatta, mikä olisi ristiriidassa em. selvitysten kanssa. Kangasalan
kaupungin Saarenmaan oyk:aa koskevassa aloitusvaiheen palauteraportissa (29.11.24)
todetaan, että ranta-alueelle merkitty ehdollinen varaus (A-1) ohjaa asemakaavaa
laadittaessa kiinnittämään erityistä huomiota alueen luontoarvioihin ja virkistyskäyttöön.
Sitä, miten luontoarvojen ja virkistyskäytön huomiointi on mahdollista silloin, kun
jyrkkärinteiselle ranta-alueelle samaan aikaan sallitaan ok-taloalue, ei kuitenkaan selitetä.

Kaukajärven ranta-asumista koskien on olemassa Hämeenlinnan hallinto-oikeuden
lainvoimainen päätös 01959/18/4111, jossa hyväksyttiin rakentamisen poikkeamispäätöstä
koskeva valitus ja näin kumottiin Kangasalan viranomaislautakunnan päätös hyväksyä
poikkeamislupahakemus koskien vapaa-ajan rakennuksen käyttötarkoituksen muutos
vakituiseksi asunnoksi. Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksessä todetaan, että
pysyvästä asutuksesta aiheutuu loma-asutusta laajempi tarve maankäytön
suunnitelmalliselle järjestämiselle. Suuri osa nykyisistä loma-asunnoista ei ole vakituiseen
asumiseen soveltuvia, joten vakituisen asumisen salliminen tarkoittaa uusien rakennusten
ja infrastruktuurin rakentamista arvokkaalle rantametsäalueelle. Rakentaminen muuttaa
alueen luonteen virkistyskäyttöön sopimattomaksi myös ympäröivältä alueelta ja rannan
edustan vesialueelta.

Palauteraportissa (Saarenmaan oyk:n aloitusvaiheen palauteraportti 29.11.2024)
vastataan Kuuselantien alueeseen liittyviin huoliin hulevesien osalta seuraavasti:
“Kaukajärven rantaan rajoittuvalla RA-/A-1-alueella tonttien hulevedet on käsiteltävä
kiinteistökohtaisen käsittelyn lisäksi yleisten alueiden huleveden hallinta-alueilla ennen
johtamista Kaukajärveen. Vaihtoehtoisesti hulevedet tulee käsitellä tontilla kaksi kertaa
tavanomaista suuremmaksi mitoitetulla kiinteistökohtaisella hallintajärjestelemällä”.
Kaukajärven eteläranta on hyvin jyrkkä, minkä takia on käytännössä mahdotonta käsitellä
hulevedet tontilla ennen niiden joutumista Kaukajärveen. Mikäli rinteeseen saisi
rakennettua hulevesialtaita, se tarkoittaisi puiden kaatamista alueelta luontoselvitysten
vastaisesti.

Haluamme muistuttaa, että Kaukajärvi on vesiluonnoltaan monipuolinen
pohjavesivaikutteinen järvi, joka veden hitaan vaihtuvuuden takia on herkkä valumaalueen
muutoksille. Kuuselantien ranta-alueelle vakituisen asumisen salliminen
tarkoittaisikin Kaukajärven ekologisen tilanteen tietoista vaarantamista. Kaukajärven kunto
on viime vuosina alkanut jo heikentyä lisääntyvän rakentamisen myötä.

Kuuselantien ranta-alueen maisema-arvioihin ei Kangasalan kaupunki ota palautteessa
eikä kaavaselostuksessa kantaa. Olemme nostaneet esiin, kuinka nykyinen huvila-asutus
muodostaa jatkumon Tampereen kaupungin puoleisen huvila-asutuksen kanssa. Myös
Pirkanmaan liitto on todennut 13.4.2021 lausunnossaan, että Kuuselantien aluetta
suunniteltaessa olisi otettava kokonaisvaltaisesti huomioon myös Tampereen puoleinen
ranta-alue (PL/77/03.02.00/2021). Vastaavasti Tampereen kaupunki on 15.4.21 päivätyssä
palauteraportissaan (ks. PL/77/03.02.00/2021) todennut, että kuntarajat ylittävää
kokonaisarviota tarvittaisiin Kuuselantien alueen rakentamista ja virkistysaluekäyttöä
koskien.

Uudessa kaavaselostusluonnoksessa on nostettu esiin Saarenmaan alueeseen rajoittuvia
Tampereen kaavoja. Kaavojen osalta ei kuitenkaan ole kiinnitetty huomiota Kuuselantien
ranta-alueeseen rajoittuvaan Tampereen asemakaavaan. Tällä hetkellä Kuuselantien
vapaa-ajanasutus muodostaa jatkumon Tampereen puoleisen ranta-asutuksen kanssa.
Mikäli Kangasala päätyy vakituisen asumisen sallimiseen Kaukajärven rannalla, tämä
ratkaisu poikkeaa oleellisesti Tampereen puoleisen lähialueen maankäytöstä.
Lausunnossa ei lainkaan perustella sitä, miksi Kangasala antaisi jo osayleiskaavassa
mahdollisuuden aivan toisenlaiseen asemakaavaratkaisuun, kuin mihin Tampere on
päätynyt rajan toisella puolella pitäessään kiinni siitä, että alue on osoitettu ainoastaan
vapaa-ajanasunnoille – ei omakotitaloille (https://kartat.tampere.fi/oskari/?
zoomLevel=7&coord=328100.0317960622_6820732.80112713&mapLayers=1968+100+&
uuid=0ee42977-540a-42e6-9107-bc9767d00fac&noSavedState=true&showIntro=false).

Tampereen puolella on tarkkaan määritelty, että Kaukajärven etelärannan lomaasuntoalueelle
saa rakentaa uuden loma-asunnon vanhan tilalle ainoastaan, jos vanha
rakennus tuhoutuisi ja että uusille rakennuspaikoille ei saa rakentaa. Tampereen
kantakaupungin strategisen osayleiskaavan karttaselitteessä on määritelty lomaasuntoalueesta1:
”Alue varataan olemassa olevalle loma-asutukselle.
Lomarakennuspaikalle saa sijoittaa loma-asuntokäyttöön tarkoitettua
rakentamista olemassa olevan rakennuspaikan pinta-alasta 10
prosenttia kuitenkin enintään 170 k-m². Alueella olevat rakennukset
voidaan säilyttää. Rakennusten perusparantaminen, korjaaminen ja
vähäinen laajentaminen sekä tuhoutuneen rakennuksen uudelleen
rakentaminen ovat sallittuja. Alueilla ei saa muodostaa uusia
rakennuspaikkoja.”

1 Ks. h􀆩ps://kartat.tampere.fi/oskari/?
zoomLevel=7&coord=328100.0317960622_6820732.80112713&mapLayers=1968+100+&uuid=0e
e42977-540a-42e6-9107-bc9767d00fac&noSavedState=true&showIntro=false.

Hallintolaki edellyttää, että viranomaiset kohtelevat kansalaisia tasavertaisesti (6 §). Mikäli
Kuuselantien vapaa-ajan asuntojen käyttötarkoitus muuttuu omakotitaloasumiseksi (ongelma-alue 1), tästä hyötyy 18 taloutta Kaukajärven etelärannalla. Hyöty eli kiinteistöjen arvonnousu sekä uusi infrastruktuuri sisältäen kaavaselostuksen mukaan mahdollisesti myös uuden autotien ylärinteessä, kun vanha yksityistie rantaviivassa suljetaan kauttakululta, tulee harvoille suhteessa kaupungin, valtion ja veronmaksajien kustannuksiin sekä haittoihin alueen luonnolle ja tuhansien ihmisten virkistysmahdollisuuksille.

RA-s (80m²) merkintä (loma-asuntoalue, joka varataan saunaa varten) Pitkäjärven etelärannalla lähellä Sillansalmea

RA-s -merkinnällä ollaan osayleiskaavassa sallimassa 80 m² saunarakennus Pitkäjärven
etelärannalle lähelle Sillansalmea. Rakentaminen poikkeuksellisen herkälle ja hetteiköiselle ranta-alueelle on ekologisesti monin tavoin arveluttavaa. Alue on jo pitkään ollut luonnontilaista rakentamatonta ranta-aluetta ja erityisen suosittua virkistysaluetta. Kangasalan kaupungin teettämässä selvityksessä suunnitellun saunan kohdalla on merkitty monia arvokkaita luontokohteita: Se on osa Pitkäjärven eteläpuolen arvokasta metsäaluetta, etelärannan liito-oravan elinpiiriä ja osa ekologista yhteyttä (Kuva 1).

Kuva 1: Kangasalan kaupungin Kaukajärven – Pitkäjärven luonnonsuojelualoitetta varten kartoittamat luontokohteet sekä suunnitellun saunan sijainti suhteessa näihin.

Useita vuosikymmeniä sitten alueella kerrotaan sijainneen pieniä ja heppoisia
jalasmökkejä. Nykyisellään alueella ei ole mitään jälkiä ko. rakennuksista. Uudenaikaisen
ison saunarakennuksen rakentaminen vesi- ja sähköliittymineen, viemärijärjestelmineen ja
tieliittymineen on aivan eri asia kuin vanhat jalasmökit ko. alueella olivat. Infran
rakentaminen alueelle vaarantaa ranta-alueen luontoarvot ja uhkaa Pitkäjärvi-Kaukajärven
herkkää tasapainoa.

Vaikka alueelle on rantaosayleiskaavassa aiemmin osoitettu rakennuspaikkoja, se ei
tarkoita sitä, että niitä tulisi osoittaa osayleiskaavassa. Kaavamuutoksen yhteydessä
maakuntakaavalla on ohjausvaikutus osayleiskaavaan (AKL 32§). Maakuntakaavan
mukaan alue on V-aluetta, jonka suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota alueen
ominaisuuksiin ekologisen verkoston osana sekä merkitykseen luonnon
monimuotoisuuden kannalta. Luontoselvitysten löydösten merkitys tämän takia korostuu
tässä kohtaa entisestään.

RA-S -merkintä kohdistuu Kangasalan kaupungin omistamaan lohkomattomaan rantaalueeseen
(Kiinteistötunnus 211-401-7-4). Tämä tarkoittaa, että Kangasalan kaupungin on
mahdollista tehdä oma päätös tämän alueen käyttötarkoituksesta ja halutessaan toimia
ekologisesti kestävällä tavalla. Saunalle määritetyssä paikassa järvi on matala ja mutainen
kymmeniä metrejä, eikä se mahdollista rantaa uimapaikkana. Sen sijaan tämän alueen
lähellä Liutun uimarannan tuntumassa on jo valmiiksi saunalle sopivaa infraa ja alueen
nurmi- ja hiekka-alueet ovat helposti rakennettavissa ekologisesti kestävällä tavalla ja
myös huomattavasti edullisemmin kuin tälle hetteikköiselle ranta-alueelle.

Viheryhteydet

Ottaen huomioon, että Saarenmaan osayleiskaava sisältää paljon heikennyksiä
ekologisten yhteyksien säilymiselle uusien tieyhteyksien rakentamisen myötä, tulee
luontokatoa kompensoida riittävän leveillä ja tiheillä viheryhteyksillä, jotka eivät itsessään
estä ekologista kytkeytyvyyttä.

Saarenmaan kaavaluonnoksessa on linjattu yhteys pohjois-eteläsuuntaisesti Etelä-
Hervannan suojelualueen suuntaan. Tämä sinänsä välttämätön muutos on kuitenkin
leveydeltään riittämätön, koska tämä pitkä ja kapea yhteys palvelee samaan aikaan sekä
hulevesireittinä, virkistysalueena että ekologisena käytävänä. Näin kapeana yhteys ei voi
toimittaa näiden kaikkien kolmen virkaa samaan aikaan. Yhteyttä olisikin selvästi
levennettävä tai rakennettava myös uusia vaihtoehtoisia yhteyksiä sen rinnalle ottaen
huomioon, että ko. reitti on ekologinen pääkäytävä ja sellaisena ensiarvoisen tärkeä.
Myös Tampereen kaupunki on palauttessaan todennut, että ekologisten yhteyksien on
oltava riittävän leveitä, jotta virkistyskäyttö on luontoarvoja häiritsemättä
yhteensovitettavissa viheryhteydelle. ELY-keskus on jo aiemmin lausunut ja
hulevesiselvityksessä on todettu, että ekologisten käytävien osoittaminen hulevesialtaiden
poikki on ongelma. Esim. liito-oravan kulkureitillä puusto kärsii hulevesialtaista.

Esitämme, että viheryhteys voisi säilyä Majaniemestä Lorunkorpeen kuvan 2 osoittamalla
tavalla. Majaniemi lukeutuu luonnon arvoalueisiin ja siitä koilliseen kulkee kaunis ja
suosittu virkistysmetsäreitti. Kuvassa vihreän nuolen osoittamassa kohdassa on jylhä
mäntyrinne, jota kautta kulkee polku Lorunkorpeen ja sieltä kaava-alueen pohjoisosiin.
Tämä voisi jatkossa toimia virkitysaluereittinä Kaukajärveltä Etelä-Hervannan
suojelualueelle.

Kuva 2: Vihreällä nuolella kuvattu ehdotus viheryhteydestä Majaniemestä Lorunkorpeen.

Kehä II -linjaus

Sitowisen tekemässä Aloitusvaiheen palauteraportissa (s.22, 29.11.2024) esitetään, että
Kehätien aluevaraussuunnitelman vertailutaulukossa on todettu olevan virheitä
vaihtoehdon VE3 osalta. Edelleen väitetään, että virheillä ei ole vaikutusta
aluevaraussuunnitelmassa esitettyyn linjauksen tai valitun linjauksen vaikutusten
arviointiin, koska raportissa on perusteltu vaihtoehdon VE3 karsiminen.
Aluevaraussuunnitelman vaikutusten arvioinnissa on seitsemän reittivaihtoehtoa (VE1A,
VE1B, VE2A, VE2B, VE3A, VE3B, VE3C) esitetty suhteessa toisiinsa. Vertailutaulukossa
on virheitä myös muiden vaihtoehtojen kuin kolmen VE3-reittivaihtoehdon osalta.
Vaikutusten arvioinnissa väitetään, että suurin osa reittivaihtoehdoista pirstoisi Alasen
luonnonsuojelualueen, vaikka neljä seitsemästä (4/7) reittivaihtoehdosta kiertää alueen ja
vain kolme (3/7) reittivaihtoehtoa kulkee ls-alueen poikki. Rotkon ylittävän sillan
kustannusarvioissa reitin VE2B siltavaihtoehdolle on arvioitu 1,2 milj. euroa (lähes +10%)
kalliimmat kustannukset kuin samasta kohden rotkolaakson ylittävien reittivaihtoehtojen
VE3A ja VE3C sillan kustannukset. Myös maisemahaitta (esim. melu) Ilkon asukkaille ja
Pitkäjärven virkistyskäytölle on reittivaihtoehdossa VE2B arvioitu kaikista
reittivaihtoehdoista korkeimmaksi, vaikka ko. reitti kiertää rotkolaakson kauimpaa
suhteessa Ilkkoon ja Pitkäjärveen. Haitta VE2B:n osalta arvioidaan siis virheellisesti
suuremmaksi kuin esimerkiksi kaavoitusta varten valittu reittivaihtoehto VE1B. Myös
muissa vaikutusten arvioinnin kohteissa kuin vaihtoehdoissa VE3(A, B ja C) on siis tehty
virheitä.

Aluevaraussuunnitelman mukaan Alasen suojelualueella melutaso ylittää meluntorjuntalain
täydennykseksi annetut ohjearvot “luonnonsuojelualueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää
päiväohjearvoa 45 dB” (2 §, Meluntorjuntalain (382/87) 9 §:n nojalla annettu Valtioneuvoston
päätös 993/1992). Sama ohjearvo on voimassa uusilla rakennusalueilla. Melun terveysvaikutukset
ovat nykyään yleisesti tiedossa. Kaavassa ollaan kuitenkin sijoittamassa melua aiheuttavaa
rakentamista suojelu-, virkistys- ja asuinalueiden läheisyteen. Näiden vaikutuksia ei kaavassa ole
riittävästi selvitetty.

Yllä esitetyn vuoksi väite (29.11.2024) siitä, että aluevaraussuunnitelman virheillä ei ole
vaikutusta esitettyyn linjauksen tai valitun linjauksen vaikutusten arviointiin, ei pidä
paikkaansa, vaan vaikutusten arvioinnissa on lukuisia virheitä. Tämän seurauksena valittu
reittivaihtoehto ei ole olemassa olevan asutuksen, ls-alueen ja virkistyskäytön kannalta
paras. Karsimalla vaihtoehtoja (VE3) ei suhteellinen paremmuus esimerkiksi vaihtoehtojen
VA2B ja VE1B välillä muutu eikä vaikutusten arvioinnin virhe poistu. Vaikutusten arviointi
ei siis ole luotettava, se pitää tehdä uudelleen ja valita reitti luotettavan arvioinnin
perusteella.

Saarenmaan kaavoituksen ohella myös valtatie 12:n parantaminen Alasjärvi-Huutijärvi
(PIRELY/5794/2023) on käynnistetty. Nämä kaksi hanketta kohtaavat kehä II:n liittymässä,
jota on kaavailtu Lentolaan. Koska nämä kaksi hanketta vaikuttavat toisiinsa, olisi tarpeen
esitellä hankkeiden yhteisvaikutus seudun asukkaille ja palveluiden käyttäjille / tarjoajille.
On ilmeistä, että Kehä II:n reittivalintoja tullaan perustelemaan muiden vireille pantujen
hankkeiden perusteella. Tämän takia muualla tehdyt suunnitteluvalinnat pitäisi esittää
myös Saarenmaan osayleiskaavan näkökulmasta. Nähdäksemme tätä ei nyt riittävästi
esitellä ja asia jätetään ratkaisematta, mikä on kaavassa puute.

Kangasalan kaupunki on mm. 30.1.2025 kaavaluonnoksen esittelytilaisuudessa esittänyt,
että kehä-II:n reitti Saarenmaantieltä pohjoiseen tarkennetaan myöhemmässä vaiheessa.
Reitti on kuitenkin merkitty tarkkaan kaavakarttaan eikä esimerkiksi sitä, voiko reitti
lopullisessa versiossa kulkea esim. kaava-alueen ulkopuolella, voitu ko.
esittelytilaisuudessa varmuudella kieltää tai myöntää. Reitin epäselvyys vaikeuttaa
edelleen kaavan vaikutusten arviointia, koska maakunnallisesti merkittävä reitti jätetään
vasta myöhemmin ratkaistavaksi.

Hulevesien hallinta

Aiemmin Kangasalan luonto ry ja SLL Pirkanmaan piiri on kritisoinut Saarenmaan OYK:n
hulevesisuunnitelmaa puutteelliseksi mm. siksi, että maaperätutkimuksia kaava-alueen
pohjoisosissa ei ole tehty. Nyt on kuitenkin päätetty selvittää pohjoisosassa sijaitsevan
mustaliuskeviivan esiintymä. Tätä pidämme edistyksenä, koska maanrakennustyöt kaavaalueella
rikkovat maaperän ja tuovat haitta-aineita mahdollisesti sisältävän maa-aineksen
pintaan. Tämän myötä hulevedet voivat sisältää järviä voimakkaasti happamoittavia
suotovesiä. Hulevesisuunnitelmaa ja sen karttaa on siksi välttämätöntä tarkastella
kriittisesti ja päivittää jo uusien maaperätutkimusten vuoksi.

Aiemmassa kaavakartassa esitettiin lukuisia maankaatopaikkoja (merkinnällä e-1) kaavaalueelle.
Olemme todenneet, että “… teollisuusalueen, Ruskonperän
maanvastaanottoalueen (Tampereen puolella) sekä Saarenmaalle kaavoitettujen uusien
maanvastaanottoalueiden hulevesien yhteisvaikutusta Lorunkorvenojan kautta Roineen
vedenlaatuun, ja sitä kautta Tampereen Vedenottamon juomaveden laatuun, ei ole
(hulevesiselvityksessä) arvioitu.” Käsillä olevassa kaavaluonnoksessa ei ole enää e-1
merkintöjä. Koska nyt maankaatopaikkoja ei ole merkitty osayleiskaavaan,
yhteisvaikutuksen arviointi on mahdotonta. On ilmeistä, että maankaatoa tullaan
tarvitsemaan ja se jätetään nyt asemakaavavaiheeseen. Yhteisvaikutuksen arviointi on
tällöin mahdotonta ja hulevesien laatu jää nähtäväksi. Tämä on huomattava puute
kaavaluonnoksessa ja hulevesisuunnitelmassa.

Kaavan esittelytilaisuudessa (30.1.2025) mainittiin kaavan olevan vihreän siirtymän hanke,
mutta tätä ei perusteltu. Aiemman viestinnän ja kaava-aineiston perusteella on tullut ilmi,
että Saarenmaan teollisuusalueelle halutaan vihreään siirtymään liittyvää
kemianteollisuutta. Tähän ei kuitenkaan ole haluttu varautua osayleiskaavassa asiaa
ilmaisevalla T/Kem-merkinnällä, vaan jättää se asemakaavassa ratkaistavaksi. Tästä
herää ajatus, haluttiinko tällä välttää raskas ympäristövaikutusten arviointi.

YVA-prosessi olisi kuitenkin tarpeellinen myös mahdollisten happamien maa-ainesten
maankaadon ja hulevesien hallinnan takia (AKL § 9). Tämä olisi tarpeellista muun muassa
siksi, että yli 60% kaava-alueen hulevesistä johdetaan hulevesiselvityksen mukaan
Roineeseen lähelle Tampereen kaupungin pintavedenottamoa. Mikäli kuitenkin
maanläjityksen sijainnissa tehtävien valintojen myötä happamat suotovedet ohjataan
Roineen sijaan Pitkäjärveen ja Kaukajärveen, on vaarana kyseisten pienten järvien, joiden
veden vaihtuvuus on erittäin hidasta, happamoituminen. Asemakaavan yhteydessä on liian
myöhäistä tarkastella näin suuria kokonaisuuksia, koska ne vaikuttavat tulevien
asemakaavojen poikki ja jopa osayleiskaavan alueen yli mm. Kangasalan ja Tampereen
kaupungin luontopalveluihin ja virkistystoimintaan.

Hulevesien hallinta Saarenmaan osayleiskaavaluonnoksessa on monissa paikoissa
edelleen puutteellista, kuten Kuuselantien rintessä ja Alasen luonnonsuojelualueen
ylittävän tielinjan / sillan kohdalla. Hulevesien hallintaa ohjaavia määräyksiä ei ole esitetty
tai niitä on mahdoton toteuttaa rikkomatta muita kaavakarttaan merkittyjä maankäytön
tavoitteita. Hulevesien hallintaa koskevia puutteita esiintyy kaavassa sekä yleisellä tasolla
että yksityiskohdissa, mikä siirtää ristiriitojen ratkaisemisen asemakaavan laatimiseen.
Hulevesien osalta kaavaluonnos ei ole ristiriidaton ja selkeä ohje asemakaavoitukseen,
mitä Alueidenkäyttölaissa edellytetään.

Lopuksi

Ottaen huomioon, että osayleiskaava sisältää huomattavaa heikennystä ekologisten
yhteyksien säilymiselle uusien tieyhteyksien rakentamisen myötä, tätä tulisi pyrkiä
kompensoimaan riittävän leveillä ja tiheillä viheryhteyksillä, jotka eivät itsessään estäisi
ekologista kytkeytyvyyttä. Tämä ei kaikkialla toteudu kaavassa, ja kriittisiä kohtia on esim.
Kuuselantien alue ja Lorunkorven alue, joissa viheryhteys on kriittinen eliöstön siirtymisen
osalta. Ekologisten yhteyksien merkitys korostuu, kun tiedetään samanaikaisesti olevan
suunnitteilla moottoritiehankkeen välillä Alasjärvi-Lentola. Tiehanke heikentää tai
mahdollisesti katkaisee kokonaan liito-oravan kulkuyhteyden kyseisen tieosan yli.
Maakuntakaavan mukaisesti osayleiskaavassa tulee huomioida seudullisien
viheryhteyksien säilyminen kaava-aluetta laajemmalla alueella.

Esitämme, että Kaukajärven etelärannan tavoitteeksi otetaan maakuntakaavan mukaisesti
alueen kehittäminen seudullisesti tärkeänä viheralueena, ja rannan osalta ainoastaan
olemassa olevien lomarakennusten alueena. Tämä on myös Kangasalan kaupungille
luovutetun adressin “Pitkäjärven ja Kaukajärven luonnontilan turvaaminen” mukaista
(adressin https://www.adressit.com/kaukajarven_ja_pitkajarven_luonnontilan_turvaamine
allekirjoitti kahdessa viikossa 1700 ihmistä). Kaikki rakentaminen hetteikköiselle tai
jyrkkärantaiselle virkistysalueelle vaatii mittavia maansiirto- ja/tai paalutustöitä, jotka
muuttavat alueen ekologiaa ja vaarantavat herkän Pitkäjärvi-Kaukajärven veden
laadun.

Esitämme, että Kangasalan kaupunki ottaa uudestaan harkintaan kakkoskehän sijainnin:
mikäli reitti sijoittuisi kauemmas Pitkäjärven rotkoalueesta, tämä säästäisi kustannuksia,
sillä korkean sillan rakentaminen rotkon yli on kallista. Kunnollista selvitystä siitä, miksi
linjausta ei tehdä selvästi lähempää Lahdentietä, jolloin maisema-, luonto- ja
virkistysaluevaikutukset olisi mahdollista minimoida, ei löydy.

Kaavaluonnoksessa monia alueen läpileikkaavia ja kaava-alueen ulkopuolelle vaikuttavia
seikkoja on jätetty myöhemmässä vaiheessa (asemakaavoitus) ratkaistavaksi. Näitä ovat
mm. useat abstraktit yhteystarvemerkinnät ja maanvastaanottoa koskevien merkintöjen
puutteet. Kaavan yhteisvaikutusten tarkastelu ja arviointi mm. luonnon ja virkistyskäytön
suhteen on tämän takia joko vaikeaa tai mahdotonta.

Huomautamme kasvavan kaupunkiseudun ekologisten yhteyksien merkittävyydestä niin
heikentyneelle kuntataloudelle kuin Pirkanmaan yleiselle vetovoimalle. Näkemyksemme
mukaan Tampereen ja ympäristökuntien houkuttelevuus kasvukeskuksena pohjautuu
nimenomaa alueen luonto- ja virkistysarvoihin. Tutkimukset osoittavat rakentamattoman
luonto- ja vesistöympäristön olevan tärkeä ihmisten fyysisen ja psyykkisen terveyden
kannalta. Rakentamattoman ympäristön merkitys alueella korostuu entisestään uusien
asuinalueiden myötä. Nyt kuitenkin myös virkistysalueelle ja rantamaisemaan ollaan
osoittamassa uutta rakentamista.

Kangasala 13.2.2025

Kangasalan luonto ry
Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piiri ry