Jung­han­sin­met­sän tuhoamisessa monia epäselvyyksiä

Kauniaisten ympäristöyhdistys kritisoi kirjelmässään 18.4.2021 Kauniaisten kaupungin hakkuita kaupungintalon takana sijaitsevassa Junghansinmetsässä. Yhdistys katsoo, että puita on kaadettu osittain väärin perustein ja ilmaisee huolensa mm. hiilinielun ja alueen viihtyvyyden puolesta.

Grankulla Miljöförening r.f. – Kauniaisten ympäristöyhdistys

Kaunis Granille, toimitukselle 18.4.2021

Kaupunki hakkautti 19 puuta helmi-maaliskuun vaihteessa pienessä metsikössä Junghansin lähellä. Alue on kaupungin omistama ja kaavoitettu asuntoja varten, mutta rakentamatta, ja sijaitsee Junghansinkujan eteläpuolella. Sitä kutsutaan kansan suussa Junghansinpuistoksi. Muun muassa kaadettiin useita 100-vuotiaita komeita kuusia. Vehreä alue menetti yhdellä iskulla metsäluonteensa ja tuohtuneet asukkaat kommentoivat tapahtumaa hämmästyneinä ja tyrmistyneinä sosiaalisessa mediassa ja tavatessaan kadulla. Ihmeteltiin sitä, mitä tapahtuu ja ennen muuta sitä, miksi niin monta tervettä puuta kaadettiin.

Kauniaisten kaupungin kotisivuilla on seuraavia puunkaatohjeita, jotka koskevat sekä kaupungin alueita että yksityisiä tontteja: https://www.kauniainen.fi/asuminen-ja-ymparisto/ymparisto/puuasiat/

Puiden säilyttämisen perusteita

• ”Kaupungin alueella tulee säilyttää mahdollisimman paljon puustoa mm. Kauniaisten kaupungin vehreän ilmeen säilyttämiseksi.”
• ” Erityisesti suositaan yksittäisiä kauniita puita, puuryhmiä ja metsiköitä, jaloja lehti- ja havupuita sekä muodoltaan ja kasvutavaltaan erikoisia puita.”
• ”Puita ja puuryhmiä, joilla on selvää suojavaikutusta tuulilta, ilmansaasteilta ja melulta ja multa häiriöltä tulee säilyttää mahdollisimman runsaasti.”

Vain huonokuntoisia vaarallisia puita tulisi kaataa

Junghansin puidenkaato perustui osaksi kaupungin omaan arvioon, mutta myös osaksi ulkopuolisen puuasiantuntijan lausuntoon. Yhdyskuntatekninen valiokunta myönsi luvan toukokuussa 2020 poliittisena päätöksenä. Valiokunnassa ei ole puuasiantuntijoita. Päätöstä edelsi vilkas keskustelu ja äänestys. Koko prosessin ajan oli virkamiesten tavoitteena se, että huonokuntoiset ja sen vuoksi ihmiselle vaaralliset puut kaadettaisiin. Päätös kaadettavista puista, yhdyskuntateknisen valiokunnan mukaan:

”Valiokunta päättää, että kuntatekniikka kaataa Junghansinkujan eteläpuolella sijaitsevat metsäkuvioiden 215 ja 215,1 huonokuntoiset puut, jotka kuntoraportissa on esitetty kaadettaviksi 5 vuoden sisällä, sekä samaan riskiluokkaan kuuluvat kaupungin kunnossapitopuutarhurin määrittelemät puut.”

Mutta nyt kaadettiin useita terveitä puita ja puita, jotka eivät olleet vaarallisia!

Ongelma on siinä, että kaupunki ei ole määritellyt sitä, milloin puu on vaarallinen. Kaupunki on viitannut kaarnakuoriaisiin, mutta ympäristöyhdistys ei todennut mitään latvojen harsuuntumista, mikä viittaisi kuoriaisiin. Sen sijaan on selvää, että pitkälle lahonneet puut ovat vaarallisia kaupunkiympäristössä. Puut, joilla on vain vähän lahovaurioita (monet kaadetuista puista), selviävät myrskyistä yhtä hyvin tai huonosti kuin terveet puut. Tässä on siis kyse eräänlaisesta harmaasta vyöhykkeestä, jonka kaupunki on tulkinnut omalla tavallaan, mutta joka olisi myös voitu tulkita toisin.

Ympäristöyhdistys toimi hyvissä ajoin

Alkuperäisen hakkuusuunnitelman mukaan oli 31 puuta arvioitu vaarallisiksi ja kaadettaviksi Junghansin metsikössä. Näin paljon vaarallisia puita niin pienellä alueella kuulosta absurdilta, jonka vuoksi Kauniaisten ympäristöyhdistys teki hakkuusuunnitelmista oman arvion elokuussa 2020. Sen perusteella yhdistys jätti kaupungille kirjelmän, jossa perusteltiin useiden puiden säästämistä. Mm. todettiin, että latvojen harsuuntumista ei ollut. Kaupungin vastaus antoi odottaa itseään ja lähetettiin vasta kun hakkuut olivat käynnissä puoli vuotta myöhemmin. Kaupungin vastauksen mukaan 8 puuta piti säilyttää vastauksena ympäristöyhdistyksen ehdotukseen (25 puuta). Lisäksi kaupunki ilmoitti, että osa rungoista ja 2-3 metrin kannoista jätettäisiin paikoilleen ekologisista syistä, ympäristöyhdistyksen pyynnöstä. Yksi koivu oli kaatunut myrskyssä, mutta päivitetyn suunnitelman mukaan piti 21 puuta kaataa alkuperäisen listan 31:sta, koska ne katsottiin vaarallisiksi. Edelleenkin huimaava luku, kun otetaan huomioon alueen koko ja se, että edellisestä huonokuntoisten puiden hakkuusta ei ollut monta vuotta.

Jo syksyllä 2018 ympäristöyhdistys inventoi Junghansinmetsän ja löysi sieltä epätavallisen paljon eri pensaslajeja ja arvokkaita puita. Myös se inventointilista lähetettiin kaupungille.

Miltä Junghansinmetsässä näytti ennen hävitystä?

Se oli vehreä metsäinen alue, jossa oli yksittäisiä kauniita puita, jaloja lehtipuita sekä havupuita, mutta ei juuri hoitotarvetta. Siis monipuolinen ja arvokas virkistysreitti, jota käytettiin ahkerasti ja josta kauniaislaiset erityisesti pitivät.

Miksi vehreä alue haluttiin tuhota?

Kaupungin mukaan metsä oli huonossa kunnossa ja niin vaarallinen että se piti kaataa. Puiden arviointi tilattiin ulkopuoliselta konsultilta. Sen mukaan suurin osa puista ehdotettiin kaadettavaksi ja että lisäksi 10 puuta mahdollisesti pitäisi kaataa uuden luvan ja uuden tarkastelun perusteella 3-5 vuoden kuluttua. Yhdyskuntateknisen valiokunnan esityslistan mukaan ehdotettiin kuitenkin, että kaikki merkityt puut oli parasta kaataa kerralla. Perusteena oli se, että näin aluskasvillisuus säästyisi toistuvilta vaurioilta. Puukonsultti ja puiden kaataja oli sama. Voi tietysti kysyä, kuinka viisasta on antaa saman firman arvioida tarve ja hoitaa kaataminen.

Miltä alueella nyt näyttää?

Alue on nyt entinen metsä, jolla komeimmat puut on hävitetty. Se mikä aikaisemmin oli idylli, on nyt avoin taistelutanner. Kauniaislaiset raivostuivat. Kaupungin dokumenttien mukaan kaupungin metsiä ei hoideta talousmetsinä, mutta Junghansin hakkuut muistuttavat kuitenkin enemmän metsäyhtiöiden hakkuita talousmetsissä kuin lahopuiden karsimista. Talousmetsissä jätetään usein 2-3 metrin kantoja ekologisista syistä, niin että linnut voivat nokkia niistä hyönteisiä ja toukkia ja tehdä pesäkoloja. Myös tämän näkökulman ympäristöyhdistys esitti kaupungille etukäteen, mutta se ohitettiin. Yhtä ainoaa kunnon kantoa ei jätetty. Kysymys kuuluu: Miksi ei?

Oliko metsä todella niin huonossa kunnossa? Ympäristöyhdistyksen arvio

Kauniaisten ympäristöyhdistyksen puuasiantuntija ja biologit tutkivat kantoja ja runkoja muutama viikko puiden kaatamisen jälkeen 18.3.2021. Niistä 21 puusta, jotka kaupungin tarkastuksen mukaan piti kaataa vuoden kuluessa, oli 19 puuta kaadettu ja kaksi jätetty paikalleen. Kaadetuista puista 4 todettiin aivan terveiksi ja 7:llä oli vain merkityksetön lahovaurio, joten ne eivät olisi vielä pitkään aikaan tulleet vaarallisiksi. Ympäristöyhdistyksen päätelmä on, että tietysti olisi ollut perusteltua säilyttää ne 4 tervettä puuta, mutta myös ne 7, ja seurata niiden tilaa 5-10 vuoden jälkeen. Vain 7 puuta (noin yksi kolmasosa kaadetuista puista) oli pahasti lahoja ja kaataminen oli perusteltua ympäristöyhdistyksen mukaan.

Kysymyksiä on monta. Tehtiinkö runkojen koeporauksia? Seurasiko puidenkaatoyrittäjä sitä periaatetta, jota käytetään talousmetsien hoidossa eli että yli 80 vuotta vanhat puut automaattisesti kaadetaan? Eikö yhteys kaupungin kanssa toiminut vai annettiinko ohjeita liian yksipuolisesti?

Ympäristöyhdistys on kiitollinen siitä, että on voinut tällä kertaa jossain määrin vaikuttaa hakkuiden laajuuteen. Samalla muistutamme, että Junghansinmetsän tuhoaminen tapahtui vastoin kaupungin omia periaatteita (katso ensimmäinen kappale).

Koska maanpintaan tulee enemmän valoa hakkuiden seurauksena, alueelle kasvaa tiheätä vesakkoa, mikä vähentää virkistysmahdollisuuksia. Jos vesakkoa raivataan pois, jäljelle jää teräviä ja vaarallisia kantoja, joihin voi kompastua. Vesakko kasvaa nopeasti uudelleen. Säännöllisin välein pitää raivata, mistä seuraa suuri hoitotarve. Siltä olisi vältytty, jos metsä olisi jätetty luonnontilaan ja vain pahimmat lahopuut poistettu.

Tuhoamisen seurauksena sekä hiilivaraston että hiilinielun merkitys huononi. Lisäksi hiilen sitoutuminen runkoihin ja juuristoon loppui. Kaadettujen puiden juuristojen hiilivarasto alkaa vähentyä maatumisen myötä samaan aikaan kun hiilidioksidia vapautuu pitkän ajan kuluessa. Hakkuiden seurauksena metsä on harvempi ja ja kestää huonommin kovia tuulia. Seurauksena on puiden kaatumisia ja onnettomuusriski kasvaa, samalla kun hiilinielu ja hiilivarastot vähenevät. Kestää yleensä 10-20 vuotta ennen kuin hakatusta metsästä tulee hiilinielu.

Koska kaadetut puut käyttivät paljon vettä, pohjavesi tulee todennäköisesti nousemaan alueella ja seurauksena on silloin soistuminen, mikä heikentää alueen virkistysarvoa ja mahdollisuuksia ottaa talteen hiilidioksidia.

Junghansinmetsän hävitys on heikentänyt alueen toimimista sekä hiilivarastona että hiilinieluna. Jos alueelle olisi jätetty 2-3 metriä korkeita kantoja, se olisi parantanut eri lajien elinympäristöä ja biologista monimuotoisuutta.

Virkamiehet ovat antaneet päättäjien ymmärtää, että laaja hakkuu oli perusteltua, koska puut olivat lahoja ja vaarallisia. Se ei pitänyt paikkaansa. Vain kolmasosa oli sellaisia.

”Aina voi istuttaa uusia puita”

Yhdyskuntatekninen valiokunta päätti istuttaa alueelle yhtä monta puuta kuin oli kaadettu. ” Samalla kaupunki sitoutuu istuttamaan yhtä monta puuta kuin kaadetaan. Alueelle mihin ns. käärmetalon eteläisin häntä mahdollisesti ulottuu yli Junghansinkujan ei kannata tässä vaiheessa istuttaa uutta puustoa. Lisäksi täytyy jättää oksia ja lehtipuiden lahoja runkoja maastoon maatumaan lajikirjon turvaamiseksi.”

Tietysti voidaan aina istuttaa uusia puita, niin kuin usein sanotaan. Mutta ennen kuin uudet puut saavuttavat saman luonnontilan kuin ennen kaatamista, tarvitaan melkein kohtuuttomat 100 vuotta. Suurimmat terveet kaadetut puut olivat yli 100 vuotta vanhoja, vuosirenkaiden perusteella. Kaadettua metsää ei voida kaupunkiympäristössä eikä virkistys- ja luontonäkökulmasta korvata nuorilla taimilla!

Hiilineutraali Grani 2035?

Myös muiden kaupungin päätösten pitäisi vaikuttaa kaupungin hakkuihin. Julkaisussa Resurssiviisauden tiekartta, kohti hiilineutraalia Grania 2035 on monta hienoa ja luonnon kannalta tärkeää periaatetta, joihin kaupunki on sitoutunut (kaupunginvaltuuston hyväksymä kesäkuussa 2020). Tässä joitakin tavoitteita:

”Lisätään tietoisuutta viherympäristöjen ja niiden rakenteiden roolista hiilinieluina ja varastoina sekä keinoina ilmastonmuutokseen sopeutumisessa.”

”Otetaan huomioon kaupungin omien luontoalueiden merkitys hiilinieluina ja varastoina.”

”Kaupungin hiilinielut ja varastot pysyvät vähintään ennallaan.” (Vrt. hiilitasekartoitus 2020)

”Lisätään luonnontilaisia viheralueita hoitointensiivisten sijaan.”

”Ylläpidetään kaupunkimetsien mahdollisimman suurta hiilensidontapotentiaalia luonnonhoitosuunnitelman mukaisesti.”

Lähde: Resurssiviisauden tiekartta, kohti hiilineutraalia Grania 2035, kaupunginvaltuusto 15.6.2020

On hyvä, että on korkealentoisia tavoitteita, mutta silloin on toimittava niin että ne toteutuvat eikä päinvastoin. Valitettavasti kaupunki toimi vastoin monia omia tavoitteitaan. Junghansinmetsän hävittämisellä kaupunki on mm. lisännyt hoitointensiivisia alueita luonnonmukaisten alueiden kustannuksella.

Luonnon merkitys ihmisen hyvinvoinnille

Luonnon merkitys ihmisen hyvinvoinnille on viime aikoina tullut esiin yhä voimakkaammin. Tutkimukset ovat osoittaneet, että verenpaine laskee, pulssi tasoittuu, stressi vähenee ja mieliala paranee, kun olemme luonnossa.

”Kun naapurustossa on paljon vihreää, väestö harrastaa enemmän liikuntaa, mutta tutkimus osoittaa, että viheralue asuinalueen läheisyydessä ei riitä, koska monella ei ole tottumusta tai mahdollisuutta käyttää niitä. Viheralueen pitäisi olla aivan lähellä. Siksi kaupunkisuunnittelijoiden täytyisi suunnitella enemmän viheralueita samalla kun tehostetaan rakentamista.”

”Kaupunkilaiset, joiden asuinympäristössä on paljon kasvillisuutta, ovat terveempiä kuin muut. He ovat vähemmän stressaantuneita, elävät kauemmin ja heillä on pienempi riski saada sydänsairauksia, korkea verenpaine, 2-tyypin diabetes ja mielenterveyden ongelmia.”

”Lapsilla, jotka syntyvät ja asuvat vehreässä ympäristössä, on pienempi riski pieneen syntymäpainoon ja myöhemmin ylipainoon. Ja jos leikkipaikoilla on runsaasti kasvillisuutta, lapsilla on parempi keskittymiskyky, huomiokyky ja itsekuri.”

”Sairaalapotilaat voidaan lähettää kotiin joitakin päiviä aikaisemmin, jos luontoa on lähellä. Tuhotuilla alueilla tilanne on päinvastoin. On todella ikävää, että useimmat koronarokotukseen tulevat joutuvat kohtaamaan tuhotun Junghansinmetsän. Nyt pandemian aikana on paljon huonovointisuutta.”

Lähteitä

Karolinska institutet, De ser nyttan med naturen, https://ki.se/forskning/de-ser-nyttan-med-nature

Luonto ja terveys yhä kaupunkimaisemmassa ympäristössä: https://socialmedicinisktidskrift.se/index.php/smt/article/view/917/727

Haluamme muistuttaa siitä, että kaikki kauniaislaiset voivat paremmin, kun luonto on lähellä, mutta on asukkaita, jotka eivät ikänsä tai fyysisen kuntonsa vuoksi tai muusta syystä voi hakeutua kauemmaksi luontoon, metsään tai puistoon. He ovat riippuvaisia aivan lähiympäristöstä.

Pyydämme, että kaupunki ottaa paremmin huomioon hyvät yhteistyömahdollisuudet paikallisen ympäristöyhdistyksen kanssa.

Grankulla Miljöförening r.f. – Kauniaisten ympäristöyhdistys r.y.

Styrelsen/Hallitus

Lisätietoja: Tage Lampén, ympäristöyhdistyksen puuasiantuntija. P. 050-3057034, e-posti tasso.lampen@kolumbus.fi

Yhdyskuntavaliokunnan päätös 19.5.2020 löytyy täältä.

Kauniaisten kaupunki vastasi kritiikkiin paikallislehti KaunisGranissa 4.5.2021. Löydät artikkelin tästä.

Suomentanut Margarita Hidén