Lausunto Metsä Fibren kemikaaliriskien arvioinnista

17.10. pidetyssä yhdistyksen hallituksen kokouksessa hyväksyttiin seuraava lausunto:

Asia: Mielipide Metsä Fibre Oy Kemin biotuotetehtaan YVA-selostuksesta

1  YLEISTÄ

Käsittelemme tässä vain biotuotetehtaan alustavaksi riskinarvioinniksi nimettyä asiakirjaa ”Ympäristöriskikartoitus”. Varaamme oikeuden lausua myöhemmin myös YVA-selostuksen muista asiakirjoista.

1.1 Riskien arvioinnin menetelmä

Käytettävä riskien arvioinnin menetelmä vaikuttaa arvioinnin tuloksiin (1). Kemin biotuotetehtaan projektissa käytetyssä menetelmässä seurausten vakavuuden jako vain kolmeen luokkaan saattaa vaikuttaa siihen, että riskit arvioidaan liian pieniksi.

Kuva 1. Kun riskejä (tässä esimerkissä koneiden riskejä) on arvioitu eri menetelmillä, tulokset poikkeavat merkittävästi toisistaan (1).

Ainakin koneiden riskien arvioinnissa jako useaan todennäköisyyden ja seurausten vakavuuden luokkaan tuntuu antavan luotettavimmat tulokset (2)

Kuva 2. Seurausten vakavuus ja todennäköisyys on hyvä jakaa useampaan luokkaan kuin kolmeen. Tässä esimerkissä todennäköisyys jaetaan kymmeneen ja seurausten vakavuus yhteentoista tasoon (2).

1.2 Tulokset ovat arvottomia

Biotuotetehtaan riskien arvioinnin taulukoista ei ole mitään todellista hyötyä, kun kemikaaleista aiheutuvia riskejä ja riskien hallintaa arvioidaan.

Olennaisia tietoja – esimerkiksi aineiden määrät – puuttuu eikä mitään perus­teluja esitetä valituille seurausten vakavuuksille ja niiden toteutumisen toden­näköisyyksille.

1.3 Riskien hallinnan vaikuttavuus ei selviä

Riskien arvioinnissa on lähdettävä mahdollisista seurauksia ja niiden todennä­köisyydestä. Kemikaalien tapauksessa tarkasteltava lähtötilanne on se, että tehtaalla oleva koko kemikaalimäärä pääsee ilmaan, maaperään ja/tai veteen. On arvioitava millaiset vaikutukset ympäristöön sekä tehtaalla ja läheisyydessä oleviin ihmisiin päästöllä olisi.

Yksittäisten kemikaalien vaikutuksen lisäksi on arvioitava käytössä olevien kemikaalien yhteisvaikutus ja erilaisten kombinaatioiden vaikutus. Aineiden reagoidessa keskenään seurauksena saattaa olla vakavampia vahinkoja kuin kustakin aineesta erikseen.

Useiden kemikaalien samanaikainen päästö voi olla mahdollinen esimerkiksi räjähdyksen, tulipalon tai vastaavan syyn vuoksi. Maailmalla sellutehtaissa on tapahtunut soodakattiloiden räjähdyksiä eivätkä isot tulipalotkaan ole aivan harvinaisia. Saattaa olla myös tarpeen ottaa huomioon suuren lentokoneen törmääminen alueelle tahattomasti tai tahallisesti.

Kun mahdolliset seuraukset on arvioitu, arvioidaan niiden toteutumisen todennäköisyys ilman toteutettuja riskien hallinnan toimenpiteitä. Tässä vaiheessa merkittävä osa riskeistä todetaan liian suuriksi ja ryhdytään suunnittelemaan toimenpiteitä niiden pienentämiseksi.

Jos kemikaalit ja niiden määrät pysyvät entisinä, toimenpiteillä ei ole juuri vaikutusta seurausten vakavuuteen. Olennaista on seurausten toteutumisen todennäköisyyden – ja siten riskin – pienentäminen riittävän pieneksi.

Todennäköisyyttä voidaan pienentää rakenteellisilla ja teknisillä toimenpiteillä, kuten rakenteita vahvistamalla ja suojaamalla, rakentamalla vuotavien kemi­kaalien talteen ottamiseen tarkoitettuja altaita ja muilla vastaavilla toimenpi­teillä.

Tällaisten rakenteellisten (passiivisten) toimenpiteiden lisäksi riskejä hallitaan ohjausjärjestelmien avulla mm. mittaamalla pinnankorkeuksia, paineita, lämpötiloja, virtauksia, pitoisuuksia ja muita suureita. Tällöin on olennaista tietää riskien hallintaan liittyvien ohjausjärjestelmien osien luotettavuus, jota kuvataan turvallisuuden eheystasoina (Safety Integrity Level eli SIL). Mitä enemmän riskin hallinta on tietyn ohjausjärjestelmän osan varassa, sitä parempi turvallisuuden eheystaso siltä on vaadittava. Nyt riskien arvioinnissa on runsaasti viittauksia mittauksiin ja muihin ohjausjärjestelmän kautta toteutettaviin toimenpiteisiin, mutta ei mitään tietoja eheystasoista. Näin ollen toteutuksen vaikutusta riskien hallintaan ei ole mahdollista arvioida.

Hyvin suuri osa esitetyistä riskien hallinnan toimenpiteistä perustuu ihmisten toimintaan: tehdään kenttäkierroksia, peitetään viemärit sulkumatoilla, valvon­takameroiden näyttöjä seurataan jne. Tällaiset ohjeiden mukaiseen ihmisten toimintaan perustuvat toimenpiteet ovat tietenkin tarpeellisia, mutta oikeasti niiden ei voida katsoa paljoakaan vaikuttavan seurausten toteutumisen toden­näköisyyteen. Ihminen kun on unohtavainen ja erehtyväinen. Lisäksi tällaisten toimenpiteiden vaikuttavuuden arvioinnissa pitäisi tietää suunnitelmat tehtaan henkilöstöstä. Henkilöstön määrä ja heille suunnitellut tehtävät vaikuttavat olennaisesti mm. siihen kuinka paljon työntekijöillä on aikaa kenttäkierrosten tekemiseen ja muihin riskien hallintaan vaikuttaviin tehtäviin. Henkilöstömäärä vaikuttaa myös seurausten rajoittamisen mahdollisuuksiin vuotojen ja muiden vaurioiden yhteydessä.

2  ARVIOITUJEN SEURAUSTEN VAKAVUUS

Kuva 3: Riskien arvioinnin menetelmän kuvaus asiakirjassa.

Arvioitujen seurausten vakavuus kuvataan vain hyvin yleisellä tasolla. Lisäksi vakavat vaikutukset vesistöön on jätetty kokonaan kuvaamatta (ruutu on tyhjä).

Kun kysymys on konkreettisesta tehtaasta ja siellä käsiteltävät kemikaalit ja niiden määrät tiedetään, seurausten vakavuus on kuvattavissa hyvinkin yksityiskohtaisesti. Esimerkiksi kaloja kuolee, muuta eliöstöä kuolee, kasvillisuus kuolee, ihmisille aiheutuu hengitysvaikeuksia…

2.1 Taulukon kohta Ilma

Päästöjä ilmaan tarkastellaan pääasiassa tehtaan ulkopuolisen ympäristön kan­nalta. Tehdasalueella ja erityisesti sisätiloissa päästöt voivat olla työntekijöiden hengitysilmaan joutuessaan jopa hengenvaaralliset.

Ilmaan joutuvien päästöjen vaikutukset kuvataan epämääräisesti ja epäjoh­donmukaisesti. Kun vaikutukset ovat huomattavat, seurauksena sanotaan olevan huomattava paikallinen vaikutus. Kun huomattavia vaikutuksia kuvataan termillä huomattava, ei siitä oikein irtoa minkäänlaista informaatiota.

Sama koskee vakavien haittojen kuvausta. Seurauksena sanotaan olevan vakavaa haittaa ympäristössä. Selvittämättä jää miten vakava on vakava.

Lapin pelastuslaitoksen turvallisuustiedotteessa (3) todetaan nykyisestä tehtaasta, että ”Suuressa päästötilanteessa klooridioksidikaasu voi olla vaaraksi lähimmillä asuinalueilla ja ärsytysoireita voi esiintyä epäedullisissa olosuhteissa tuulen alapuolella jopa usean kilometrin etäisyydellä Pajusaaren tehtaasta”.

Klooridioksidia käytetään uudessakin tehtaasta ja siitä selvästi voi olla vakavia seurauksia tehtaan ulkopuolella (”voi olla vaaraksi lähimmillä asuinalueilla”). Tehtaan alueella ja erityisesti sisätiloissa ilmaan pääsevä vuoto voi olla hengenvaarallinen. Kuitenkaan vakavissa seurauksissa ei mainita paikallista vaikutusta, vaikka paikallinen vaikutus mainitaan huomattavien seurausten sarakkeessa.

Erikoiselta vaikuttaa myös luparajojen ylittymisen kirjaaminen vakaviin seu­rauksiin. Luparajathan asetetaan – tai ainakin pitäisi asettaa – niin, että niissä on turvallisuusmarginaalia. Pelkkä (vähäinen) luparajojen ylittyminen on siten oikeastaan vasta lievä vaikutus.

2.2 Maaperä ja pohjavesi

Lievänä seurauksena kuvataan tietty tapahtuma (Päästö päällystetyillä ulkoalueilla), kun oikeasti pitäisi otsikon mukaisesti tarkastella kemikaalien vaikutuksia maaperään ja pohjaveteen.

Ulkoalueiden päällystäminen ja päästöjen ohjaaminen kallistusten ja viemä­röinnin avulla hallitusti haluttuun kohteeseen vaikuttaa tarkasteltavien seu­rausten (maaperän ja pohjaveden pilaantuminen) todennäköisyyteen, ei seu­rausten vakavuuteen. Tosin talvella lumi ja jää voivat vaikuttaa siihen, että päästöt eivät virtaakaan siihen suuntaan kuin kesäkelejä ajatellen on suunni­teltu.

Vakavien seurausten kuvaus jää epämääräiseksi. ”Merkittävä” ja ”laaja” tarvit­sevat täsmentämistä, jotta seurauksien vakavuutta voisi oikeasti arvioida. ”le­viäminen tehdasalueen ulkopuolelle” tarkoittaa varmaankin pohjavettä, vaikka sitä ei sanotakaan.

Ei riitä, että pohjaveden pilaantuminen ja vaikutuksen leviäminen tehdasalueen ulkopuolelle mainitaan. On kerrottava mitä haitallisia seurauksia siitä voi olla ihmisille ja ympäristölle.

2.3 Jätevesi

Kuvatuilla kolmen tasoisilla seurauksilla ei ole juurikaan yhteyttä seurausten vakavuuteen ja riskien arviointiin. Lieviksi seurauksiksi sanotaan haitta päästö­kohteessa ja päästön kulkeutuminen jätevesikanaaliin. Oikeastihan seurausten vakavuus riippuu siitä mitä kemikaalia pääsee purkautumaan ja miten paljon. Viemäröinti (jätevesikanaalit) ja jäteveden käsittely ovat teknisiä toimenpiteitä, joilla haitallisten seurausten todennäköisyyttä vähennetään. Riskien hallintaan vaikuttaa se, miten todennäköisesti vuoto ohjautuu puhdistamolle ja miten puhdistamo kykenee käsittelemään sinne tulevan vieraan kemikaalin.

Myös huomattavien ja vakavien seurausten sarakkeisiin kirjatut asiat liittyvät seurausten toteutumisen todennäköisyyteen eivätkä seurausten vakavuuteen. Jos puhdistamo ei pysty selviämään kemikaalikuormasta (”toiminta vaaran­tuu”) on todennäköistä, että siitä on seurauksia vesistöön. Seurausten vaka­vuus riippuu järjestelmään joutuneesta kemikaalista ja sen määrästä sekä toi­mimattomaksi joutuneeseen puhdistamoon muuta kautta tulevan jäteveden määrästä ja koostumuksesta.

2.4 Vesistö

Kun arvioidaan selluloosatehtaiden päästöjä vesistöön, on otettava huomioon sekä onnettomuustilanteesta (esimerkiksi säiliön repeäminen) aiheutuvat massiiviset lyhytaikaiset päästöt että pitkän ajan kuluessa pintavesinä ja jätevedenpuhdistamon kautta vesistöön joutuvat päästöt. Kummankin päästötavan aiheuttamia vaikutuksia vesistöön on arvioitava ja kummastakin tavasta aiheutuvien haitallisten seurausten todennäköisyys on saatava riittävän pieneksi.

Tässä kohtaa käsittely jää kovin puutteelliseksi, kun mahdollisia vakavia seurauksia ei käsitellä lainkaan (ruutu on tyhjä).

Lievien ja huomattavien seurausten selityksissä on taaskin tietyn tapahtuman (”päästö kulkeutuu sadevesiviemäriin”) kuvaus sen sijaan, että käsiteltäisiin päästöjen vaikutuksia veistöön.

2.5 Riskejä jää käsittelemättä

Putken tai muun kemikaaleja sisältävän rakenteen särkyminen tai kunnossapi­totilanteessa tehtävä virhe (esimerkiksi venttiili jäänyt auki tai sokea laippa jäänyt asentamatta putkeen) saattaa johtaa syövyttävän, kuuman tai muuten erittäin haitallisen kemikaalin ryöppyämiseen työntekijän päälle tai terveydelle haitallisen kaasun tai höyryn pääsyn hengitysilmaan. Seurauksena on vakavia vammoja, mahdollisesti kuolemakin. Tällaisia riskejä ei nyt lainkaan käsitellä.

3  JOITAKIN YKSITYISKOHTIA

Niin kuin edellä todetaan, riskien arvioinnin lähtökohdat ovat virheelliset ja arvioinnin toteutus on ala-arvoinen. Käsiteltävänä olevan dokumentin pohjalta ei ole mahdollista tehdä johtopäätöksiä kemikaaleista aiheutuvista riskeistä ja niiden hallinnasta.

Kun koko arviointijärjestelmän lähtökohdat ovat väärät, dokumentin yksityiskohtaisessa käsittelemisessä ei ole mieltä. Seuraavassa on kuitenkin esimerkiksi vuoksi jotain kommentteja valkaisimoa koskevaan arvioinnin kohtaan (BTT KEMI VALKAISU).

Kuva 4. Valkaisua koskeva asiakirjan taulukko.

Taulukko on epäjohdonmukainen. Otsikon TOIMINTO/PROSESSI alla on koh­dissa 1 … 8 kemikaalivuoto säiliöstä, konttikemikaalit, säiliöitä, pesuri ja hyd­rauliikkakoneikot sekä toisaalta joukko kemikaaleja. Kun tarkasteltavat kohteet ovat näin eri tavalla määritettyjä, tulee kokonaisuudesta hyvin sekava.

Kohdassa 1 mainitaan kemikaalit NaOH, rikkihappo, natriumbisulfiitti, vetyper­oksidi ja peretikkahappo. Näistä natriumbisulfiitti käsitellään lisäksi erikseen kohdassa 2 ja peretikkahappo kohdassa 3. Kohdissa 1, 2 ja 3 käsittely on erilai­nen. Mihin niistä pitäisi uskoa?

1 Kemikaalivuoto säiliöstä

Sarakkeessa MAHDOLLINEN VAARATEKIJÄ ei käsitellä kemikaalien mahdollisia vaaraa aiheuttavia ominaisuuksia, kuten palonarkuus (tulipalon aiheuttami­nen), räjähdysvaara, myrkyllisyys, syövyttävyys (vaurioita iholle tai rakenteiden pettäminen), ihottuman tai allergisoitumisen aiheuttaminen jne.

Nyt sarakkeessa luetellaan syitä, joiden vuoksi kemikaaleja voi joutua säiliöiden tai putkistojen ulkopuolelle. Syyt vaikuttavat haitallisten seurausten toteutumi­sen todennäköisyyteen, eivätkä ole riskien arvioinnissa tarkasteltavia vaarate­kijöitä.

Sarakkeessa PÄÄSTÖN SEURAUKSET luetellaan kohtia, joihin kemikaalit voivat joutua. Oikeasti päästöjen seuraukset voivat olla kalakuolemia tai vesistöjen muunlaista pilaantumista, erilaisia terveyshaittoja aineiden iholle tai hengi­tysilmaan joutumisen vuoksi, tulipaloja, räjähdyksiä tai muita epätoivottuja ilmiöitä.

Se, mihin vuodot joutuvat, vaikuttaa pääasiassa haitallisten seurausten toteutumisen todennäköisyyteen.

Kaiken lisäksi sarakkeen teksti ei muodosta järkevää kokonaista virkettä. Tekstissä luetellaan kohtia, joihin kemikaalit voivat joutua ja sitten tekstin sisällä mainitaan säiliöalueen tyhjennykset ja kemikaalipurkupumppujen vuodot.

Sarakkeessa ENNALTAEHKÄISEVÄT TOIMENPITEET luetellaan pääasiassa toimenpiteitä, joilla pyritään pienentämään jäännösriskiä, kun oikeasti ennaltaehkäisevät toimenpiteet (rakenteiden mitoitus, sijoitus, suojaaminen, varoaltaat, riittävän turvallisuuden eheystason omaavalla ohjausjärjestelmän osalla suoritettavat valvonnat jne.) on tehty. Näitä toimenpiteitä ei käsitellä.

Kaiken kaikkiaan käsittely on niin sekavaa, että mitään arvoa ei voida antaa sille, että on päädytty riskitasoon 3.

4 ClO₂ prosessiputkisto

Samat kommentit sekavuudesta ja väärien asioiden käsittelemisestä pätevät tässä samalla tavalla kuin edellisen kohdan kommenteissa.

Huolestuttavaa on mahdollisten seurausten vähättely. Edellä mainitun Lapin pelastuslaitoksen turvallisuustiedotteen (3) mukaan vähintään ärsytysoireita voi esiintyä useiden kilometrien päässä Pajusaaren tehtaalta. Tässä arvioinnissa vaikutus kuitenkin väitetään vain paikalliseksi. Missään tapauksessa seurauksia ei voida pitää vähäisinä (1) niin kuin nyt on tehty.

Toimenpiteissä luetellaan useampi ohjausjärjestelmään perustuva mittaus ja seuranta. Koska kysymyksessä on potentiaalisesti vaarallinen aine, turvallisuu­teen vaikuttavien ohjausjärjestelmien turvallisuuden eheystason on oltava riit­tävä halutun riskin vähennyksen aikaan saamiseksi. Tätä asiaa ei kuitenkaan lainkaan käsitellä.

6 Pesu-lajittelu, valkaisu, kuivaamo säiliöt

Samalla tavalla kuin edellä käsitellyissä kohdissa 1 ja 4 myös tämän kohdan sarakkeisiin on kirjattu aivan vääriä asioita. Niitä ei tässä sen enempää kommentoida.

Huomion arvoista on kuitenkin, että riskitasoksi on saatu 6. Se on suurin mahdollinen luokan II (tunnistettu mahdollinen riski) riskitasoista. Seuraava taso menee jo luokkaan III (ei hyväksyttävä riski). Siksi on outoa, että korjaavien toimenpiteiden tai lisätoimenpiteiden/huomautusten sarakkeisiin ei ole kirjattu mitään.

Sama koskee kaikkia muitakin taulukoita: missään ei ole katsottu mitään toimenpiteitä tarpeellisiksi, vaikka on päädytty riskitasolle II (keltainen).

4  YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET

Selluloosatehtaissa (biotuotetehtaissa) käytettävät ja prosesseissa syntyvät kemikaalit ovat merkittävä riski ihmisille ja ympäristölle. Siksi niitä koskevat riskien arvioinnit on tehtävä mitä suurimmalla huolellisuudella. Tehdas saa olla mahdollista toteuttaa vain, kun luotettava arviointi toteaa riskit riittävän pieniksi.

Niin kuin edellä yksityiskohtaisten esimerkkien avulla osoitetaan, Kemiin suunnitteilla olevan biotuotetehtaan ympäristöriskikartoitukseksi nimetty asiakirja ei ole oikea kunnollinen riskien arviointi, jonka perusteella voitaisiin tehdä johtopäätöksiä ja päätöksiä tehtaan suunnittelun jatkamisesta ja toiminnasta.

Riskien arviointi on tehtävä kokonaan uudelleen niin, että siinä käsitellään selkeästi mahdollisten seurausten vakavuutta ja seurausten toteutumisen todennäköisyyttä sekä toimenpiteitä, joilla todennäköisyys ja siten riski on saatu riittävän alhaiseksi. Seurausten vakavuus on perusteltava mm. kemikaalien ominaisuuksilla, väkevyyksillä ja tehdasalueella maksimissaan olevilla määrillä. Seurausten toteutumisen todennäköisyys ja tarpeellisiksi arvioidut toimenpiteet ja niiden vaikutus todennäköisyyteen on kuvattava yksityiskohtaisesti. Vaikutukset todennäköisyyteen perusteltava niin, että arvioinnin lukija voi arvioida tehtyjen ratkaisujen ja oletusten oikeellisuutta.

VIITTEET

1 Tapio Siirilä ja Katri Tytykoski. Koneturvallisuuden käsikirja. Inspecta Oy. Keuruu 2016. s. 235

2 Tapio Siirilä ja Katri Tytykoski. Koneturvallisuuden käsikirja. Inspecta Oy. Keuruu 2016. s.242

3 Turvallisuustiedote. Pelastuslaitos. Lappi. Saatavissa: http://media.voog.com/0000/0038/9174/files/KemTor%20turvallisuustiedote%202019%20net.pdf