Toiminnassa tapahtunutta

Luonnonkukkapäivän retki 16.6.2024

Kemissä luonnonkukkapäivän kohteeksi oli tänä vuonna valittu Mansikkanokan puisto. Ensi vuonna kukkia ei enää ole, koska osittain luonnontilaiseen puistoon on päätetty tehdä tie, joka pilaa nykyisen puiston. Tielle ei ole mitään erityistä tarvetta. Uusi tie lyhentää sisäsataman ja lumilinnan välistä matka-aikaa 58 sekuntia, kun ajaessa noudatetaan nopeusrajoituksia.

Kevätkokous 18.3.2024

Kevätkokouksessa keskusteltiin vilkkaasti tulevasta toiminnasta. Aiheina olivat muun muassa

Luentotilaisuus ilmastosta tai´metsistä

Mansikkanokalle suunniteltu tie ja luonnonkukkaretki Mansikkanokalle

Retki Kingrosen malminetsintäalueelle Penikoille

Luonnonsuojeluliiton pohjoisten piirien tapaaminen

Ilmanlaatuselvitys

Niittytalkoot

Jättipalsamin repimistalkoot

OECD:n kaivosvaltuuskunnan vierailu Lapissa ja mahdollinen mielenosoitus Rovaniemellä.

Kaivosmielenosoitus 15.3.2024

OECD:n valtuuskunta vierailee Lapissa 15.3.2024 alkaen. Järjestäjän Lapin liiton mukaan tarkoituksena on kuulla kaivoskriittisiä tahoja ja eri intressiryhmiä Lapin kaivoshankkeista ja EU:n mineraaliasetuksesta. Luonnonsuojelijat on kuitenkin lähes sivuutettu näistä kuulemisista; vain yksi edustaja on hyväksytty mukaan.

Jotta OECD:n edustajat näkisivät myös kriittisiä mielipiteitä kaivosten ympäristövaikutuksista, Kemissä oltiin kylttien kanssa valtuuskuntaa vastassa. Valtuuskuntaa ei kuitenkaan nähty; ilmeisesti heidät vietiin sisään takaovesta.

Luonnonkukkapäivän retki 18.6.2023

Retken kohteena oli Kemin Kiikeli. Alueella on monipuolisesti rehevää lehtoa, kuivempaa metsää ja meren rantaa.

Oppaana retkellä oli Outi Yrjänheikki. Osallistujia oli kolmisenkymmentä. Seuraavassa pari kuvaa.

Luonto- ja kirjallisuusilta 23.4.2023

Luontomarssi 18.3.2023

Kevätkokous 31.3.2022

Kokouksen osanottajia

Syyskokous 16.11.2021

Kaksivuotiskaudelle 2022 … 2023 johtokuntaan valittiin

Puheenjohtajaksi Aimo Tervahauta

Johtokunnan jäseniksi

Amir Benatia

Seppo Junes

Hilkka Lipponen

Tapio Siirilä

Johtokunnan varajäseniksi

Anita Parsiala

Marko Vapa

Metsä Fibre Oy:n Kemin tehdashanke

Luonnonsuojeluliiton Lapin piiri on tehnyt laajan valituksen tehtaan ympäristö- ja vesitalousluvasta.

SLL:n Lapin piirin mielestä Kemin sellutehdashankkeelle myönnetty ympäristölupa on kumottava

Pohjois-Suomen aluehallintavirasto (AVI) myönsi Metsä Fibre Oy:n Kemin sellutehdashankkeelle ympäristöluvan joulukuussa 2020. Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri valitti ympäristöluvasta, sillä luvassa ei huomioitu lainkaan kasvavasta puunhankinnasta aiheutuvia ongelmia, kuten vaikutuksia vesistöihin, luonnon monimuotoisuuteen ja ilmastonmuutokseen.

Kemin ”biotuote-”, eli sellutehdas ollaan perustamassa lähtökohtaisesti vastaamaan Aasian maiden kasvavaan pehmopaperisellun kysyntään. Vakavin ongelma uudessa tehtaassa on sen ylisuuri koko. Puuntarve olisi 2,5-kertainen nykyiseen verrattuna, eli 7,6 milj. m3. Suomen metsät eivät riitä kattamaan tätä puuntarvetta, joten lisäpuuta suunnitellaan tuotavaksi Ruotsista, Baltian maista ja Venäjältä. Metsäteollisuusyhtiöiden näkemys on, että puu tulee riittämään ilmastonmuutoksen vauhdittaessa puun kasvua. Tämä näkemys sivuuttaa täysin globaalin ilmastonmuutoksen haitat.

Suuremmasta koostaan huolimatta tehdas työllistäisi vain nykyiset työntekijät. Uusia työpaikkoja, ja merkittäviä ympäristöhaittoja, syntyisi lisääntyvästä puunhankinnasta ja -kuljetuksista. Lisääntyvän liikenteen lisäksi itse tehtaasta aiheutuisi huomattavasti nykyistä suuremmat päästöt ilmakehään: rikkidioksidin päästöt kasvaisivat 11-kertaisiksi, hiilidioksidin osalta tehdas olisi Suomen suurin piippupäästölähde. Myös jätevesien käsittelytekniikka olisi puutteellista ja aiheuttaisi suuria päästöjä mereen.

SLL:n Lapin piirin mielestä ympäristölupa on kumottava ympäristölainsäädännön, ympäristövaikutusten arviointi-, vesipuite- ja luontodirektiivien, biodiversiteettisopimuksen, hyvän hallintotavan sekä ilmastolain vastaisena.

Koko valituksen löydät täältä.

LAUSUNTO OUTOKUMPU CHROME OY:N KEMIN KAIVOKSEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMASTA

Lapin ELY-keskukselle toimitettiin 31.8.2020 seuraava lausunto:

Yleistä

Arviointiohjelmassa lähdetään pitkälti siitä, että kaivoksen laajentamisella ei olisi kovinkaan suuria vaikutuksia ympäristöön. Samassa yhteydessä oletuksena tuntuu olevan, että nykyinen tilanne olisi ympäristön kannalta tyydyttävä.

Tällainen lähtökohta on virheellinen. Tavoitteena on oltava mahdollisimman haitattomaan tilaan pyrkiminen.

Liikenne

Hyvänä esimerkkinä ajattelutavan virheellisyydestä on liikennettä koskevien kysymysten käsittely. Asiakirjassa todetaan, että ” Mikäli rikastekuljetukset toteutetaan maantiekuljetusten sijaan junakuljetuksina rautateitse, vähenevät liikenteestä aiheutuvat päästöt ja siten niiden vaikutukset”. Ja edelleen toisessa kohdassa ”Kuljetusten siirtyminen rautateille vähentäisi merkittävästi kuljetuksista aiheutuvia CO₂-päästöjä sekä parantaisi liikenneturvallisuutta etenkin Elijärventiellä ja Kromitiellä Torniossa”

Arviointiohjelman mukaan näiden toteamusten johdosta ei kuitenkaan ryhdytä mihinkään toimenpiteisiin. Syyksi sanotaan radan sähköistämisen tarpeellisuus ja muiden investointien tarve.

Vaikka radan sähköistäminen olisi ympäristön kannalta suotavaa, sähköistäminen ei ole kuitenkaan mitenkään välttämätöntä. Kun rata oli aikoinaan käytössä, vaunuja vetivät dieselveturit ja sama on mahdollista tietenkin nytkin. Dieselveturien käyttökelpoisuutta osoittaa sekin, että puukuljetuksia Kemin Metsä Groupin ja Stora Enson tehtaille tehdään dieselveturien vetämillä junilla. Dieselveturit vetävät myös junia Ajoksen sataman ja tehtaiden välillä.

Siirryttäköön siis rautatien käyttöön mahdollisimman pian ja toteutetaan sähköistäminen vähän pidemmällä aikavälillä.

Raskaan kuorma-autoliikenteen vähentäminen on tarpeen siitäkin syystä, että Metsä Groupin nykyinen Kemin selluloosatehdas on suunniteltu korvattavaksi kapasiteetiltaan huomattavasti suuremmalla. Se lisää huomattavasti raskasta liikennettä samoilla teillä, joilla kaivoksenkin rikasteautot liikkuvat.

Syöpävaaralliset aineet

Kaivoksen kallioperässä on ainakin kolmea syöpävaaralliseksi tiedettyä ainetta. Ne ovat asbesti, nikkeli ja kromin kuusiarvoinen muoto.

Syöpävaarallisille aineille ei tunneta ihmisille ja muille eliöille vaarattomia pitoisuuksia. Jo hyvin pieni altistuminen saattaa lisätä syöpään sairastumisen todennäköisyyttä. Siksi yleisenä periaatteena on näiden aineiden esiintymisen saaminen mahdollisimman lähelle nollaa. Asbestille säädöksissä esitetty raja-arvokin on hallinnollinen raja eikä perustu lääketieteelliseen tietoon.

Näitä syöpävaarallisia aineita joutuu pölyn mukana ilmaan tuotantotiloissa ja kaivosalueella. Lisäksi niitä joutuu vesistöön ja mereen kaivosalueelta valuvien ja pumpattavien jätevesien mukana (arviointiohjelman taulukko 7).

On selvitettävä millaisiin toimenpiteisiin ryhdytään näiden aineiden pitoisuuksien saamiseksi nykyistä pienemmiksi ilmassa ja jätevesissä.

Vaikutus pohjavesiin

Arviointiohjelmassa todetaan vaikutukset pohjavesiin mm. seuraavasti:

Kaivoksen tilojen rakentamisen ja kiviaineksen louhinnan vaikutuksesta kallioperän pohjaveden painekorkeuteen syntyy alenema. Aleneman laajuus voi ulottua maanpinnan tasossa sadoista metreistä muutaman kilometrin säteelle kaivoksesta.

Elijärvenviian osalta kallioperän rikkonaisuus voi jatkossa lisääntyä kaivostoiminnan seurauksena, mikä voi aiheuttaa riskin niin suojelualueen luonnontilalle kuin kaivostoiminnallekin. (Pöyry Finland Oy, 2019b) Myös Saarenkylänkankaan pohjavesialue sijoittuu kaivoksen ja Elijärvenviian suojelualueen läheisyyteen.

Louhinnan laajentuessa ja mikäli myös ruhjeisuus lisääntyy, myös pintavesien kulkeutuminen pohjavesiin voi lisääntyä.

Nämä haitalliset vaikutukset kuitenkin käytännössä sivuutetaan toteamalla, että kaivoksen sulkemisen jälkeen pohjaveden pinta saattaa nousta lähelle alkuperäistä tasoa.

Jätevedet

Arviointiohjelman taulukossa 7 esitetään tietoja kaivoksen aiheuttamasta kuormituksesta vesistöön vuosina 2000 … 2019. Huomiota kiinnittävät suuret vuosittaiset vaihtelut. Esimerkiksi kiintoaineen määrä on ollut vuonna 2002 vain 10 t/a, kun se vuonna 2004 oli peräti 115 t/a. Jostain syystä vuodelle 2012 ei ole mitään arvoa. Vastaavia suuria vaihteluita on muitakin. Esimerkiksi raudalle pienin arvo on 0,9 t/a vuonna 2003 ja suurin 22 t/a vuonna 2008. Sinkin vaihtelu on ollut vielä rajumpaa: 4 t/a vuonna 2019 ja 463 t/a vuonna 2015.

Tämä herättää kysymyksen siitä, onko vesien käsittely lainkaan hallinnassa, vai riippuvatko määrät sateista tai muista ulkoisista ilmiöistä.

Erikseen on todettava typen määrän merkittävä kasvu. Kun typen määrä on ollut 2000-luvun alkuvuosina pääsääntöisesti alle 20 000 kg/a ja joinakin vuosina alle 10 000 kg/a, ovat luvut vuodesta 2015 lähtien olleet yli 30 000 kg/a ja kahtena vuonna lähes 60 000 kg/a.

Lopuksi

Mikäli lupa kaivoksen laajentamiselle annetaan, ehtona on oltava nykyistä paljon tiukemmat ehdot muun muassa tässä lausunnossa esille tuotujen haittojen vähentämiseksi.

28.11.2019 Syyskokous

Vuoden 2020 hallitukseen valittiin seuraavat henkilöt:

Puheenjohtaja Aimo Tervahauta

Jäsenet

Seppo Junes

Hilkka Lipponen

Tapio Siirilä

Liisa-Maria Tiihonen

Varajäsenet

Pentti Myllyneva

Seija Oikarinen

Anita Parsiala

Kerstin Tuomala

 

25.11.2019 Metsä meidän jälkeemme

Kemin seudun luonnonsuojeluyhdistyksen ja Kemin kirjaston yhteisessä tilaisuudessa kaksi kirjan ”Metsä meidän jälkeemme” kirjan kirjoittajista oli saapunut esittelemään kirjaa ja keskustelemaan metsään liittyvistä aiheista.

9.11.2019 Luonnonsuojeluliiton Lapin piirin syyskokous

Hilkka Lipponen, Seppo Junes ja kuvan ottanut Tapio Siirilä osallistui luonnonsuojeluliiton Lapin piirin syyskokoukseen. Piirin hallitukseen vuosiksi 2020 ja 2021 valittiin Hilkka Lipponen ja Liisa-Maria Tiihonen.

Lausunto Metsä Fobren kemikaaliriskien arvioinnista

17.10. pidetyssä yhdistyksen hallituksen kokouksessa hyväksyttiin seuraava lausunto:

Asia:              Mielipide Metsä Fibre Oy Kemin biotuotetehtaan YVA-selostuksesta

1  YLEISTÄ

Käsittelemme tässä vain biotuotetehtaan alustavaksi riskinarvioinniksi nimettyä asiakirjaa ”Ympäristöriskikartoitus” Varaamme oikeuden lausua myöhemmin myös YVA-selostuksen muista asiakirjoista.

1.1 Riskien arvioinnin menetelmä

Käytettävä riskien arvioinnin menetelmä vaikuttaa arvioinnin tuloksiin (1). Kemin biotuotetehtaan projektissa käytetyssä menetelmässä seurausten vakavuuden jako vain kolmeen luokkaan saattaa vaikuttaa siihen, että riskit arvioidaan liian pieniksi.

Kuva 1. Kun riskejä (tässä esimerkissä koneiden riskejä) on arvioitu eri menetelmillä, tulokset poikkeavat merkittävästi toisistaan (1).

Ainakin koneiden riskien arvioinnissa jako useaan todennäköisyyden ja seurausten vakavuuden luokkaan tuntuu antavan luotettavimmat tulokset (2)

Kuva 2. Seurausten vakavuus ja todennäköisyys on hyvä jakaa useampaan luokkaan kuin kolmeen. Tässä esimerkissä todennäköisyys jaetaan kymmeneen ja seurausten vakavuus yhteentoista tasoon (2).

1.2 Tulokset ovat arvottomia

Biotuotetehtaan riskien arvioinnin taulukoista ei ole mitään todellista hyötyä, kun kemikaaleista aiheutuvia riskejä ja riskien hallintaa arvioidaan.

Olennaisia tietoja – esimerkiksi aineiden määrät – puuttuu eikä mitään perus­teluja esitetä valituille seurausten vakavuuksille ja niiden toteutumisen toden­näköisyyksille.

1.3 Riskien hallinnan vaikuttavuus ei selviä

Riskien arvioinnissa on lähdettävä mahdollisista seurauksia ja niiden todennä­köisyydestä. Kemikaalien tapauksessa tarkasteltava lähtötilanne on se, että tehtaalla oleva koko kemikaalimäärä pääsee ilmaan, maaperään ja/tai veteen. On arvioitava millaiset vaikutukset ympäristöön sekä tehtaalla ja läheisyydessä oleviin ihmisiin päästöllä olisi.

Yksittäisten kemikaalien vaikutuksen lisäksi on arvioitava käytössä olevien kemikaalien yhteisvaikutus ja erilaisten kombinaatioiden vaikutus. Aineiden reagoidessa keskenään seurauksena saattaa olla vakavampia vahinkoja kuin kustakin aineesta erikseen.

Useiden kemikaalien samanaikainen päästö voi olla mahdollinen esimerkiksi räjähdyksen, tulipalon tai vastaavan syyn vuoksi. Maailmalla sellutehtaissa on tapahtunut soodakattiloiden räjähdyksiä eivätkä isot tulipalotkaan ole aivan harvinaisia. Saattaa olla myös tarpeen ottaa huomioon suuren lentokoneen törmääminen alueelle tahattomasti tai tahallisesti.

Kun mahdolliset seuraukset on arvioitu, arvioidaan niiden toteutumisen todennäköisyys ilman toteutettuja riskien hallinnan toimenpiteitä. Tässä vaiheessa merkittävä osa riskeistä todetaan liian suuriksi ja ryhdytään suunnittelemaan toimenpiteitä niiden pienentämiseksi.

Jos kemikaalit ja niiden määrät pysyvät entisinä, toimenpiteillä ei ole juuri vaikutusta seurausten vakavuuteen. Olennaista on seurausten toteutumisen todennäköisyyden – ja siten riskin – pienentäminen riittävän pieneksi.

Todennäköisyyttä voidaan pienentää rakenteellisilla ja teknisillä toimenpiteillä, kuten rakenteita vahvistamalla ja suojaamalla, rakentamalla vuotavien kemi­kaalien talteen ottamiseen tarkoitettuja altaita ja muilla vastaavilla toimenpi­teillä.

Tällaisten rakenteellisten (passiivisten) toimenpiteiden lisäksi riskejä hallitaan ohjausjärjestelmien avulla mm. mittaamalla pinnankorkeuksia, paineita, lämpötiloja, virtauksia, pitoisuuksia ja muita suureita. Tällöin on olennaista tietää riskien hallintaan liittyvien ohjausjärjestelmien osien luotettavuus, jota kuvataan turvallisuuden eheystasoina (Safety Integrity Level eli SIL). Mitä enemmän riskin hallinta on tietyn ohjausjärjestelmän osan varassa, sitä parempi turvallisuuden eheystaso siltä on vaadittava. Nyt riskien arvioinnissa on runsaasti viittauksia mittauksiin ja muihin ohjausjärjestelmän kautta toteutettaviin toimenpiteisiin, mutta ei mitään tietoja eheystasoista. Näin ollen toteutuksen vaikutusta riskien hallintaan ei ole mahdollista arvioida.

Hyvin suuri osa esitetyistä riskien hallinnan toimenpiteistä perustuu ihmisten toimintaan: tehdään kenttäkierroksia, peitetään viemärit sulkumatoilla, valvon­takameroiden näyttöjä seurataan jne. Tällaiset ohjeiden mukaiseen ihmisten toimintaan perustuvat toimenpiteet ovat tietenkin tarpeellisia, mutta oikeasti niiden ei voida katsoa paljoakaan vaikuttavan seurausten toteutumisen toden­näköisyyteen. Ihminen kun on unohtavainen ja erehtyväinen. Lisäksi tällaisten toimenpiteiden vaikuttavuuden arvioinnissa pitäisi tietää suunnitelmat tehtaan henkilöstöstä. Henkilöstön määrä ja heille suunnitellut tehtävät vaikuttavat olennaisesti mm. siihen kuinka paljon työntekijöillä on aikaa kenttäkierrosten tekemiseen ja muihin riskien hallintaan vaikuttaviin tehtäviin. Henkilöstömäärä vaikuttaa myös seurausten rajoittamisen mahdollisuuksiin vuotojen ja muiden vaurioiden yhteydessä.

2  ARVIOITUJEN SEURAUSTEN VAKAVUUS

Kuva 3: Riskien arvioinnin menetelmän kuvaus asiakirjassa.

Arvioitujen seurausten vakavuus kuvataan vain hyvin yleisellä tasolla. Lisäksi vakavat vaikutukset vesistöön on jätetty kokonaan kuvaamatta (ruutu on tyhjä).

Kun kysymys on konkreettisesta tehtaasta ja siellä käsiteltävät kemikaalit ja niiden määrät tiedetään, seurausten vakavuus on kuvattavissa hyvinkin yksityiskohtaisesti. Esimerkiksi kaloja kuolee, muuta eliöstöä kuolee, kasvillisuus kuolee, ihmisille aiheutuu hengitysvaikeuksia…

2.1 Taulukon kohta Ilma

Päästöjä ilmaan tarkastellaan pääasiassa tehtaan ulkopuolisen ympäristön kan­nalta. Tehdasalueella ja erityisesti sisätiloissa päästöt voivat olla työntekijöiden hengitysilmaan joutuessaan jopa hengenvaaralliset.

Ilmaan joutuvien päästöjen vaikutukset kuvataan epämääräisesti ja epäjoh­donmukaisesti. Kun vaikutukset ovat huomattavat, seurauksena sanotaan olevan huomattava paikallinen vaikutus. Kun huomattavia vaikutuksia kuvataan termillä huomattava, ei siitä oikein irtoa minkäänlaista informaatiota.

Sama koskee vakavien haittojen kuvausta. Seurauksena sanotaan olevan vakavaa haittaa ympäristössä. Selvittämättä jää miten vakava on vakava.

Lapin pelastuslaitoksen turvallisuustiedotteessa (3) todetaan nykyisestä tehtaasta, että ”Suuressa päästötilanteessa klooridioksidikaasu voi olla vaaraksi lähimmillä asuinalueilla ja ärsytysoireita voi esiintyä epäedullisissa olosuhteissa tuulen alapuolella jopa usean kilometrin etäisyydellä Pajusaaren tehtaasta”.

Klooridioksidia käytetään uudessakin tehtaasta ja siitä selvästi voi olla vakavia seurauksia tehtaan ulkopuolella (”voi olla vaaraksi lähimmillä asuinalueilla”). Tehtaan alueella ja erityisesti sisätiloissa ilmaan pääsevä vuoto voi olla hengenvaarallinen. Kuitenkaan vakavissa seurauksissa ei mainita paikallista vaikutusta, vaikka paikallinen vaikutus mainitaan huomattavien seurausten sarakkeessa.

Erikoiselta vaikuttaa myös luparajojen ylittymisen kirjaaminen vakaviin seu­rauksiin. Luparajathan asetetaan – tai ainakin pitäisi asettaa – niin, että niissä on turvallisuusmarginaalia. Pelkkä (vähäinen) luparajojen ylittyminen on siten oikeastaan vasta lievä vaikutus.

2.2 Maaperä ja pohjavesi

Lievänä seurauksena kuvataan tietty tapahtuma (Päästö päällystetyillä ulkoalueilla), kun oikeasti pitäisi otsikon mukaisesti tarkastella kemikaalien vaikutuksia maaperään ja pohjaveteen.

Ulkoalueiden päällystäminen ja päästöjen ohjaaminen kallistusten ja viemä­röinnin avulla hallitusti haluttuun kohteeseen vaikuttaa tarkasteltavien seu­rausten (maaperän ja pohjaveden pilaantuminen) todennäköisyyteen, ei seu­rausten vakavuuteen. Tosin talvella lumi ja jää voivat vaikuttaa siihen, että päästöt eivät virtaakaan siihen suuntaan kuin kesäkelejä ajatellen on suunni­teltu.

Vakavien seurausten kuvaus jää epämääräiseksi. ”Merkittävä” ja ”laaja” tarvit­sevat täsmentämistä, jotta seurauksien vakavuutta voisi oikeasti arvioida. ”le­viäminen tehdasalueen ulkopuolelle” tarkoittaa varmaankin pohjavettä, vaikka sitä ei sanotakaan.

Ei riitä, että pohjaveden pilaantuminen ja vaikutuksen leviäminen tehdasalueen ulkopuolelle mainitaan. On kerrottava mitä haitallisia seurauksia siitä voi olla ihmisille ja ympäristölle.

2.3 Jätevesi

Kuvatuilla kolmen tasoisilla seurauksilla ei ole juurikaan yhteyttä seurausten vakavuuteen ja riskien arviointiin. Lieviksi seurauksiksi sanotaan haitta päästö­kohteessa ja päästön kulkeutuminen jätevesikanaaliin. Oikeastihan seurausten vakavuus riippuu siitä mitä kemikaalia pääsee purkautumaan ja miten paljon. Viemäröinti (jätevesikanaalit) ja jäteveden käsittely ovat teknisiä toimenpiteitä, joilla haitallisten seurausten todennäköisyyttä vähennetään. Riskien hallintaan vaikuttaa se, miten todennäköisesti vuoto ohjautuu puhdistamolle ja miten puhdistamo kykenee käsittelemään sinne tulevan vieraan kemikaalin.

Myös huomattavien ja vakavien seurausten sarakkeisiin kirjatut asiat liittyvät seurausten toteutumisen todennäköisyyteen eivätkä seurausten vakavuuteen. Jos puhdistamo ei pysty selviämään kemikaalikuormasta (”toiminta vaaran­tuu”) on todennäköistä, että siitä on seurauksia vesistöön. Seurausten vaka­vuus riippuu järjestelmään joutuneesta kemikaalista ja sen määrästä sekä toi­mimattomaksi joutuneeseen puhdistamoon muuta kautta tulevan jäteveden määrästä ja koostumuksesta.

2.4 Vesistö

Kun arvioidaan selluloosatehtaiden päästöjä vesistöön, on otettava huomioon sekä onnettomuustilanteesta (esimerkiksi säiliön repeäminen) aiheutuvat massiiviset lyhytaikaiset päästöt että pitkän ajan kuluessa pintavesinä ja jätevedenpuhdistamon kautta vesistöön joutuvat päästöt. Kummankin päästötavan aiheuttamia vaikutuksia vesistöön on arvioitava ja kummastakin tavasta aiheutuvien haitallisten seurausten todennäköisyys on saatava riittävän pieneksi.

Tässä kohtaa käsittely jää kovin puutteelliseksi, kun mahdollisia vakavia seurauksia ei käsitellä lainkaan (ruutu on tyhjä).

Lievien ja huomattavien seurausten selityksissä on taaskin tietyn tapahtuman (”päästö kulkeutuu sadevesiviemäriin”) kuvaus sen sijaan, että käsiteltäisiin päästöjen vaikutuksia veistöön.

2.5 Riskejä jää käsittelemättä

Putken tai muun kemikaaleja sisältävän rakenteen särkyminen tai kunnossapi­totilanteessa tehtävä virhe (esimerkiksi venttiili jäänyt auki tai sokea laippa jäänyt asentamatta putkeen) saattaa johtaa syövyttävän, kuuman tai muuten erittäin haitallisen kemikaalin ryöppyämiseen työntekijän päälle tai terveydelle haitallisen kaasun tai höyryn pääsyn hengitysilmaan. Seurauksena on vakavia vammoja, mahdollisesti kuolemakin. Tällaisia riskejä ei nyt lainkaan käsitellä.

3  JOITAKIN YKSITYISKOHTIA

Niin kuin edellä todetaan, riskien arvioinnin lähtökohdat ovat virheelliset ja arvioinnin toteutus on ala-arvoinen. Käsiteltävänä olevan dokumentin pohjalta ei ole mahdollista tehdä johtopäätöksiä kemikaaleista aiheutuvista riskeistä ja niiden hallinnasta.

Kun koko arviointijärjestelmän lähtökohdat ovat väärät, dokumentin yksityiskohtaisessa käsittelemisessä ei ole mieltä. Seuraavassa on kuitenkin esimerkiksi vuoksi jotain kommentteja valkaisimoa koskevaan arvioinnin kohtaan (BTT KEMI VALKAISU).

Kuva 4. Valkaisua koskeva asiakirjan taulukko.

Taulukko on epäjohdonmukainen. Otsikon TOIMINTO/PROSESSI alla on koh­dissa 1 … 8 kemikaalivuoto säiliöstä, konttikemikaalit, säiliöitä, pesuri ja hyd­rauliikkakoneikot sekä toisaalta joukko kemikaaleja. Kun tarkasteltavat kohteet ovat näin eri tavalla määritettyjä, tulee kokonaisuudesta hyvin sekava.

Kohdassa 1 mainitaan kemikaalit NaOH, rikkihappo, natriumbisulfiitti, vetyper­oksidi ja peretikkahappo. Näistä natriumbisulfiitti käsitellään lisäksi erikseen kohdassa 2 ja peretikkahappo kohdassa 3. Kohdissa 1, 2 ja 3 käsittely on erilai­nen. Mihin niistä pitäisi uskoa?

1 Kemikaalivuoto säiliöstä

Sarakkeessa MAHDOLLINEN VAARATEKIJÄ ei käsitellä kemikaalien mahdollisia vaaraa aiheuttavia ominaisuuksia, kuten palonarkuus (tulipalon aiheuttami­nen), räjähdysvaara, myrkyllisyys, syövyttävyys (vaurioita iholle tai rakenteiden pettäminen), ihottuman tai allergisoitumisen aiheuttaminen jne.

Nyt sarakkeessa luetellaan syitä, joiden vuoksi kemikaaleja voi joutua säiliöiden tai putkistojen ulkopuolelle. Syyt vaikuttavat haitallisten seurausten toteutumi­sen todennäköisyyteen, eivätkä ole riskien arvioinnissa tarkasteltavia vaarate­kijöitä.

Sarakkeessa PÄÄSTÖN SEURAUKSET luetellaan kohtia, joihin kemikaalit voivat joutua. Oikeasti päästöjen seuraukset voivat olla kalakuolemia tai vesistöjen muunlaista pilaantumista, erilaisia terveyshaittoja aineiden iholle tai hengi­tysilmaan joutumisen vuoksi, tulipaloja, räjähdyksiä tai muita epätoivottuja ilmiöitä.

Se, mihin vuodot joutuvat, vaikuttaa pääasiassa haitallisten seurausten toteutumisen todennäköisyyteen.

Kaiken lisäksi sarakkeen teksti ei muodosta järkevää kokonaista virkettä. Tekstissä luetellaan kohtia, joihin kemikaalit voivat joutua ja sitten tekstin sisällä mainitaan säiliöalueen tyhjennykset ja kemikaalipurkupumppujen vuodot.

Sarakkeessa ENNALTAEHKÄISEVÄT TOIMENPITEET luetellaan pääasiassa toimenpiteitä, joilla pyritään pienentämään jäännösriskiä, kun oikeasti ennaltaehkäisevät toimenpiteet (rakenteiden mitoitus, sijoitus, suojaaminen, varoaltaat, riittävän turvallisuuden eheystason omaavalla ohjausjärjestelmän osalla suoritettavat valvonnat jne.) on tehty. Näitä toimenpiteitä ei käsitellä.

Kaiken kaikkiaan käsittely on niin sekavaa, että mitään arvoa ei voida antaa sille, että on päädytty riskitasoon 3.

4 ClO₂ prosessiputkisto

Samat kommentit sekavuudesta ja väärien asioiden käsittelemisestä pätevät tässä samalla tavalla kuin edellisen kohdan kommenteissa.

Huolestuttavaa on mahdollisten seurausten vähättely. Edellä mainitun Lapin pelastuslaitoksen turvallisuustiedotteen (3) mukaan vähintään ärsytysoireita voi esiintyä useiden kilometrien päässä Pajusaaren tehtaalta. Tässä arvioinnissa vaikutus kuitenkin väitetään vain paikalliseksi. Missään tapauksessa seurauksia ei voida pitää vähäisinä (1) niin kuin nyt on tehty.

Toimenpiteissä luetellaan useampi ohjausjärjestelmään perustuva mittaus ja seuranta. Koska kysymyksessä on potentiaalisesti vaarallinen aine, turvallisuu­teen vaikuttavien ohjausjärjestelmien turvallisuuden eheystason on oltava riit­tävä halutun riskin vähennyksen aikaan saamiseksi. Tätä asiaa ei kuitenkaan lainkaan käsitellä.

6 Pesu-lajittelu, valkaisu, kuivaamo säiliöt

Samalla tavalla kuin edellä käsitellyissä kohdissa 1 ja 4 myös tämän kohdan sarakkeisiin on kirjattu aivan vääriä asioita. Niitä ei tässä sen enempää kommentoida.

Huomion arvoista on kuitenkin, että riskitasoksi on saatu 6. Se on suurin mahdollinen luokan II (tunnistettu mahdollinen riski) riskitasoista. Seuraava taso menee jo luokkaan III (ei hyväksyttävä riski). Siksi on outoa, että korjaavien toimenpiteiden tai lisätoimenpiteiden/huomautusten sarakkeisiin ei ole kirjattu mitään.

Sama koskee kaikkia muitakin taulukoita: missään ei ole katsottu mitään toimenpiteitä tarpeellisiksi, vaikka on päädytty riskitasolle II (keltainen).

4  YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET

Selluloosatehtaissa (biotuotetehtaissa) käytettävät ja prosesseissa syntyvät kemikaalit ovat merkittävä riski ihmisille ja ympäristölle. Siksi niitä koskevat riskien arvioinnit on tehtävä mitä suurimmalla huolellisuudella. Tehdas saa olla mahdollista toteuttaa vain, kun luotettava arviointi toteaa riskit riittävän pieniksi.

Niin kuin edellä yksityiskohtaisten esimerkkien avulla osoitetaan, Kemiin suunnitteilla olevan biotuotetehtaan ympäristöriskikartoitukseksi nimetty asiakirja ei ole oikea kunnollinen riskien arviointi, jonka perusteella voitaisiin tehdä johtopäätöksiä ja päätöksiä tehtaan suunnittelun jatkamisesta ja toiminnasta.

Riskien arviointi on tehtävä kokonaan uudelleen niin, että siinä käsitellään selkeästi mahdollisten seurausten vakavuutta ja seurausten toteutumisen todennäköisyyttä sekä toimenpiteitä, joilla todennäköisyys ja siten riski on saatu riittävän alhaiseksi. Seurausten vakavuus on perusteltava mm. kemikaalien ominaisuuksilla, väkevyyksillä ja tehdasalueella maksimissaan olevilla määrillä. Seurausten toteutumisen todennäköisyys ja tarpeellisiksi arvioidut toimenpiteet ja niiden vaikutus todennäköisyyteen on kuvattava yksityiskohtaisesti. Vaikutukset todennäköisyyteen perusteltava niin, että arvioinnin lukija voi arvioida tehtyjen ratkaisujen ja oletusten oikeellisuutta.

VIITTEET

1 Tapio Siirilä ja Katri Tytykoski. Koneturvallisuuden käsikirja. Inspecta Oy. Keuruu 2016. s. 235

2 Tapio Siirilä ja Katri Tytykoski. Koneturvallisuuden käsikirja. Inspecta Oy. Keuruu 2016. s.242

3 Turvallisuustiedote. Pelastuslaitos. Lappi. Saatavissa: http://media.voog.com/0000/0038/9174/files/KemTor%20turvallisuustiedote%202019%20net.pdf

31.7.2019 Retki Perämeren kansallispuistoon

Retki tehtiin kansallispuistossa olevaan Selkäsarven saareen Jähti.nimisellä perinnepurjelaivalla. Ilma oli heinäkuun ilmaksi kolea: aamulla oli lämmintä vain 10 astetta ja kolea pohjoistuuli puhalsi kohtalaisen navakasti. Purjelaivalle kunnon tuuli oli tietenkin hyväksi.

 

 

16.6.2019 Luonnonkukkapäivän retki

Retki suuntautuio tänä vuonna Kemijoen suulla olevaan Vallitunsaareen.

3.12.2018 Tilaisuus ilmastonmuutoksesta

Lapin yliopiston luonto- ja ympäristökasvatuksen apulaisprofessori ja Suomen ilmastopaneelin jäsen Ilkka Ratinen alusti aiheesta
ILMASTOKASVATUS – TOIVON TUOJA.

17.6.2019 Luonnonkukkapäivä

Perinteinen luonnonkukkapäivän retki suuntautuu tänä vuonna Ajoksen luonnonsuojelualueelle.

12.4.2018 Tilaisuus ilmastonmuutoksesta

Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja ja Helsingin yliopiston ympäristöekonomian professori Markku Ollikainen alusti aiheesta ”Ilmastonmuutos – mitä voimme tehdä.